Pitääkö Suomessa pitää tympääntynyttä ilmettä jottei tule tylytetyksi?
Pitääkö Suomessa näyttää ilmeettömältä zombielta ettei tule kiusatuksi?
Olen palannut takaisin Suomeen ja minusta tuntuu, etten osaa pitää oikeaa ilmettä naamallani, näytän jotenkin erilaiselta tai liian avoimelta ja valmiina kontaktiin ihmisten kanssa? Minua tylytetään, kohdellaan ikävästi, ja olen nyt päättänyt että kokeilen zombieilmettä ja käännyn itseeni sosiaalisissa tilanteissa, en suuntaudu ulos päin muihin ihmisiin. En enää tervehdi, en hymyile, olen vähän "autistinen" ja muka huomaamatta kanssaihmisiä ja reagoimatta sosiaalisesti.
Siksikä me olaan tämmöisiä itseemme käpertyneitä, koska koko kansakunta kiusaa toinen toisiaan?
Oletteko huomanneet?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Jaa, olen aina ihan hyväntuulinen ja kohtelias muille, joten myös minulle ollaa aina kohteliaita ja mukavia. Ihan aina. En saa ikinä ikävää kohtelua missään, enkä hyväksykään ikävää kohtelua.
Yritäpä ap siis hieman nostaa ryhtisi paremmaksi ja katsoa ihmisiä silmiin niin, että he ottavat sinut tosissaan, niin saat hyvää kohtelua.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
N46
Olet varmasti saanut ikävää kohtelua jossain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitää näyttää mahdollisimman synkältä, niin sitten arvostetaan tai ei ainakaan käydä päälle.
Tuo on peritty mongoleilta. Tyly ilme piti säilyttää ettei paljasta aikomuksia.
Onko tosi?
On. Esi-isämme olivat mongoleja.
Niin samaa mieltä aloittajan kanssa!! Sinä et saa näyttää siltä että sulla menisi hyvin, että olisit tyytyväinen tai iloinen. Joku kyllä repii sut sieltä pilvilinnoista takaisin maanpinnalle! Suomalaiset ei ole ihan normaaleja tässä mielessä, kateus on niin suuri voima. Me ollaan kanssa vuosia asuttu ulkomailla, lapset on sitä mieltä että suomalaiset rakastaa melankoliaa ja sitä vähän raskasta elämänasennetta. Suomalainen tyyli siis yksinkertaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, olen aina ihan hyväntuulinen ja kohtelias muille, joten myös minulle ollaa aina kohteliaita ja mukavia. Ihan aina. En saa ikinä ikävää kohtelua missään, enkä hyväksykään ikävää kohtelua.
Yritäpä ap siis hieman nostaa ryhtisi paremmaksi ja katsoa ihmisiä silmiin niin, että he ottavat sinut tosissaan, niin saat hyvää kohtelua.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
N46
Eikun Suomessa nimenomaan mulkoillaan naapuria murhaavasti jos yrittää tervehtiä iloisesti.
Enpäs ole ikinä huomannut - kaupoissa, kirjastoissa, ravintoloissa yms. asiakaspalvelijat ainakin yleensä reagoivat paremmin jos on itsekin ystävällinen ja iloisen oloinen. Toki jos menee tirskumaan tyhjiä, kuka tahansa loukkaantuu kun luulee että hänelle nauretaan, mutta ehkä ystävällisyys on se avainsana, ei niinkään se iloisuus.
Ja jos jollakulla on paha päivä, se on hänen ongelmansa, ei sinun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitää näyttää mahdollisimman synkältä, niin sitten arvostetaan tai ei ainakaan käydä päälle.
Tuo on peritty mongoleilta. Tyly ilme piti säilyttää ettei paljasta aikomuksia.
Onko tosi?
On. Esi-isämme olivat mongoleja.
Eikä ole.
Me ei olla mitään aasialaisia ollenkaan.
Suomalainen on ynseä ja tyly ihmiselle joka on ystävällinen ja kohtelias, koska kokee tämän heikommakseen.
Sen sijaan suomalainen on mielin kielin ihmiselle joka on ynseä ja tyly, koska kokee tämän vahvemmakseen.
Vierailija kirjoitti:
Hullujen ryhmä... ei mun ilmeistäni kukaan ole agitoitunut. Enkä toisaalta kyylää sairaalloisesti muiden reaktioita.
Et kiinnitä huomiota muiden reaktioihin, koska on tapana olla sisäänpäin kääntynyt Suomessa.
Kyllä minäkin vielä opin.
Ai, en mä vaan ole huomannut 😄
Vierailija kirjoitti:
Enpäs ole ikinä huomannut - kaupoissa, kirjastoissa, ravintoloissa yms. asiakaspalvelijat ainakin yleensä reagoivat paremmin jos on itsekin ystävällinen ja iloisen oloinen. Toki jos menee tirskumaan tyhjiä, kuka tahansa loukkaantuu kun luulee että hänelle nauretaan, mutta ehkä ystävällisyys on se avainsana, ei niinkään se iloisuus.
Ja jos jollakulla on paha päivä, se on hänen ongelmansa, ei sinun.
Ystävällisyys on ok, ei niinkään iloisuus.
Opiskelen suomalaista kulttuuria.
Lasten on vielä kohtuu normaalia nauraa ja hymyillä, mutta aikuistuttuaan pitää vakavoitua, että on oikea aikuinen.
Naama näkkärille, hymy pyllyyn, tyhjännaurajista ei tule miehiä ym valistussanonnat.
Eräs tuttavani ei halua katsoa komediaa, koska nauraminen on niin pinnallista.
Kaikkien pitää näyttää tympiintyneiltä.
Onneks nyt on perjantai niin saa rentoutua ja hymyillä autuaasti oman kodin suojassa.
Amerikassa köyhyydestä kärsivät näyttävät samanlaisilta kuin suomalaiset. Surku surkumpi köyhä = suomalainen.
Pitää näyttää tylyltä. Jos vaikuttaa ujolta, ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Tän takia mä lähdin työelämästä hapannaamojen parista kiusattavana. Saan olla oma,iloinen itseni ja ei tarvitse kärsiä työelämässä. Ihmiset on todella ikäviä, väsyneitä, totisia.. semmoiseksi tämä meidän hyvinvointivaltion touhu täällä suomenmaassa on mennyt.
Ihmisistä vaaditaan sitä et ollaan robotteja, turha tunteilu ja inhimillisyys pois ja tehostusta,tehostetaan..
Määräaikaisuuden jälkeen jäin kotiin. Mäkään en enää palanut työelämään. Toi totisuus, synkkyys ja katkeruus imevät kaikki elämänhalut ihmisestä pois.
Pelottaa vain että miten tässä käy sitten kun rahat loppuvat. Pitäisikö muuttaa ulkomaille?
Olen niin uupunut tähän ilmapiiriin!
Suomessa monet provosoituvat aivan hirveästi aisteista herättävistä asioista. Toisen iloisuus, ulkonäkö, maku, nauru ärsyttävät monia aivan suunnattomasti. Helsingissä on surullista nähdä kuinka tämä kyynisyys ja katkeruus siirtyy nuorempiin sukupolviin. Ilmapiiri on ajottain todella raskas. Suomalaiset ehkä viihtyvät ilottomassa ilmapiirissä
Vierailija kirjoitti:
Onneks nyt on perjantai niin saa rentoutua ja hymyillä autuaasti oman kodin suojassa.
Kell' aarre on, se aarteen kätkeköön.
Kell' hymy on, se verhot vetäköön.
Eino Leino kirjoitti vahvan IRONISESTI laulunsa onnesta. Ei tuo mikään elämänviisaus ole, vaan samaa yhteiselämämme havainnointia 1800-luvun lopussa kuin nyt 2020-luvun alussa.
Laulu onnesta
Kell’ onni on, se onnen kätkeköön,
kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.
Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.
Kell’ onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.
Eino Leino
Onko tosi?