Lue keskustelun säännöt.
Onko AMK-insinöörin tutkinto mielestäsi arvostettava?
Kommentit (75)
Itse menin ensin AMK insinööripuolelle lukion jälkeen mutta vaihdoin vuoden jaälkeen DI puolelle yliopistoon. Syy tähän oli että AMK insinöörin koulutuksessa tuntui kuin olisi menty takapakkia lukion pitkästä matematiikasta ja fysiikasta ja palattu kertaamaan yläaste asioita. AMK inssin koulutus on hyvin yksinkertaista käytännön asiaa ja siinä lasketaan liukuhihnalla suht helppoja laskelmia, enemmän tarkoituksena saada ihmiset tottumaan helppohin perusasioihin. DI puoli taas on ihan eri maailmasta vaikeustasoltaan ja se sai lukion pitkän matikan näyttämään helpolta.
Joten ei, en arvosta juurikaan AMK insinöörin tutkintoa. Liian helppoa liukuhihnatyötä missä kerrataan eniten yläasteen oppimäärää fysiikasta ja matikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti arvostan! Miksi en arvostaisi?
Taas tämä jauhaminen ”oikeista akateemisista” vs AMKkilaiset. Mietipä, kuka tienaa enemmän ja on yhteiskunnalle hyödyllisempi; amk-insinööri vai joku huuhaa-humanisti joka on mukahieno akateeminen...
Yliopistokoulutus on hieman yliarvostettua, toki sitten taas diplomi insinööri on amklaista pätevämpi, sitä en kiistä.Miksi vertaa paskainssiä humanistiin etkä dippainssiin? On siellä amk:ssakin humanistisia aloja joita voisi verrata keskenään ylioistotasoiseen opetukseen
Voi hohhoijjaa! Ap tietty vertaili AMKta ja yliopisto kokonaisuutena. AMKssa hyvä puoli on se, että tutkinnot oikeasti työllistävät johonkin hyödylliseen. Yliopistossa taas suuri osa tutkinnoista on täyttä huuhaata, joka ei työllistä tai parhaassa tapauksessa surkealla palkalla. Ja AMKssa humanistinen ala tarkoittaa lähinnä tulkin opintoja, joita oikeasti tarvitaan, toisin kuin jotain 1600 luvun taiteen maisteria.
Ja joo, diplomi insinööri on toki pätevämpi kuin amk-inssi, mutta amksta voi hakea dippainssiksi jos niin haluaa, joten entä sitten?
Toivottavasti selkeni!
Mistä tulee käsitys että yliopistoista ei työllisty? Osaatko sitten selittää että miksi tilastojen mukaan 85% yliopiston käyneistä työllistyy suoraan opinnoista oman alansa hommiin? Loput yleensä sitten myöhemmin. Taisi olla vain muutama prosentti jotka eivät lainkaan työllisty oman alan hommiin.
Ja miksi se palkka on niin tärkeä? Monet yliopisto alat ovat kutsumus aloja, joissa opiskelevat eivät palkkaa mieti, vaan sitä että työ on mielekästä. Poikkeuksena ehkä lääkis ja oikis. Et selkeästi ole yliopistossa koskaan edes käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ammattikoulu on edelleen olemassa toisen asteen koulutuksena, joten ei tämä ammattikoulua mitenkään vastaa. AMK:lle voi pyrkiä joko ammattikoulun tai lukion käytyään. Puhutaan alemmasta korkeakoulututkinnosta. Mielestäni ihan arvostettava tutkinto niin kuin kaikki koulutus on arvostettavaa, olet sitten missä tahansa työpaikassa. Ei nykyaikana pärjää missään ilman koulutusta.
Amk-pelle...
Tekeehän se katkeraksi kun on niin hieno akateeminen pilipalitutkija, jolle kuitenkaan ei töitä ole, ja jos oliskin, niin palkka surkea. Ymmärrän että ottaa päähän kun amkkilainen kumminkin pääsee selvästi yli keskiansion. Voimia hienohelmalle!
Harmittaa, että en lähtenyt lukemaan suoraan diplomi-insinööriksi. Sinne saatan päätyä, vaikka toisaalta tuntuu typerältä jatkokouluttautua, kun ei ole päässyt edes insinöörin töihin. Ainakin oma käsitykseni on, että dippainssin tutkinto on työllistymistä ajatellen parempi, kuin massakoulutettu insinööri. Toinen vaihtoehto olisi hankkia jotain muista hakijoita poikkeavaa lisäkoulutusta, jolla erottautuisi työhaastatteluissa. Rakennusinsinöörin paperit ei kovin kummoiset ole työllistymisessä. Tärkein työllistymisen kannalta on se, että pääsee jonnekin heti hyödyntämään koulutuksessa opittuja taitoja - ensimmäiseen oman alan työpaikkaansa kartuttamaan työkokemusta. Siitä sitten voi kokoajan avautua uusia ovia. Rakennusinsinööriksi opitaan käytännössä, koulutus antaa vain pintaraapaisun asioista. Töissä hankitaan se tärkein kokemus. Jos ovet jää kiinni, ei ne aukeakaan. Tärkeintä on saada hyvä harjoittelupaikka ja nähdä sen saamisessa paljon vaivaa. Tämän aikoisin todellakin tehdä eri tavoin, jos jatkokouluttaudun. T. työtön inssi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ammattikoulu on edelleen olemassa toisen asteen koulutuksena, joten ei tämä ammattikoulua mitenkään vastaa. AMK:lle voi pyrkiä joko ammattikoulun tai lukion käytyään. Puhutaan alemmasta korkeakoulututkinnosta. Mielestäni ihan arvostettava tutkinto niin kuin kaikki koulutus on arvostettavaa, olet sitten missä tahansa työpaikassa. Ei nykyaikana pärjää missään ilman koulutusta.
Amk-pelle...
Tekeehän se katkeraksi kun on niin hieno akateeminen pilipalitutkija, jolle kuitenkaan ei töitä ole, ja jos oliskin, niin palkka surkea. Ymmärrän että ottaa päähän kun amkkilainen kumminkin pääsee selvästi yli keskiansion. Voimia hienohelmalle!
Uskon että on useita akateemisesti koulutettuja ihmisiä jotka ovat katkeroituneita kuka mihinkin, mutta tuskin sen takia että olisivat kateellisia amk-pelleille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan alemmasta korkeakoulututkinnosta.
Eikä puhuta, vaan amk-tutkinnosta. Alempi korkeakoulututkinto suoritetaan yliopistossa, eli kandidaatin tutkinto.
Perehdy tosiasioihin ennenkuin vastaat:
Ammattikorkeakoulututkinto on käytännönläheinen ja ammattiin suuntaava korkeakoulututkinto, joka valmistaa erilaisiin asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtäviin. Ammattikorkeakoulututkinnot on kirjattu lainsäädäntöön korkeakoulututkintoina ja ne antavat pätevyyden hakea sellaisia kuntien ja valtion virkoja sekä julkisia tehtäviä, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.
Eikö teillä ole parempaa tekemistä perjantaina kuin tapella teidän koulutuksista? :D Oikeasti hankkikaa elämä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse menin ensin AMK insinööripuolelle lukion jälkeen mutta vaihdoin vuoden jaälkeen DI puolelle yliopistoon. Syy tähän oli että AMK insinöörin koulutuksessa tuntui kuin olisi menty takapakkia lukion pitkästä matematiikasta ja fysiikasta ja palattu kertaamaan yläaste asioita. AMK inssin koulutus on hyvin yksinkertaista käytännön asiaa ja siinä lasketaan liukuhihnalla suht helppoja laskelmia, enemmän tarkoituksena saada ihmiset tottumaan helppohin perusasioihin. DI puoli taas on ihan eri maailmasta vaikeustasoltaan ja se sai lukion pitkän matikan näyttämään helpolta.
Joten ei, en arvosta juurikaan AMK insinöörin tutkintoa. Liian helppoa liukuhihnatyötä missä kerrataan eniten yläasteen oppimäärää fysiikasta ja matikasta.
Minunkin mielestäni AMK insinööriopintojen matematiikka oli todella yksinkertaista, ja ei juuri ollenkaan haastavaa. Kävin pitkän matikan ennen insinööriopintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti arvostan! Miksi en arvostaisi?
Taas tämä jauhaminen ”oikeista akateemisista” vs AMKkilaiset. Mietipä, kuka tienaa enemmän ja on yhteiskunnalle hyödyllisempi; amk-insinööri vai joku huuhaa-humanisti joka on mukahieno akateeminen...
Yliopistokoulutus on hieman yliarvostettua, toki sitten taas diplomi insinööri on amklaista pätevämpi, sitä en kiistä.Miksi vertaa paskainssiä humanistiin etkä dippainssiin? On siellä amk:ssakin humanistisia aloja joita voisi verrata keskenään ylioistotasoiseen opetukseen
Voi hohhoijjaa! Ap tietty vertaili AMKta ja yliopisto kokonaisuutena. AMKssa hyvä puoli on se, että tutkinnot oikeasti työllistävät johonkin hyödylliseen. Yliopistossa taas suuri osa tutkinnoista on täyttä huuhaata, joka ei työllistä tai parhaassa tapauksessa surkealla palkalla. Ja AMKssa humanistinen ala tarkoittaa lähinnä tulkin opintoja, joita oikeasti tarvitaan, toisin kuin jotain 1600 luvun taiteen maisteria.
Ja joo, diplomi insinööri on toki pätevämpi kuin amk-inssi, mutta amksta voi hakea dippainssiksi jos niin haluaa, joten entä sitten?
Toivottavasti selkeni!
Mistä tulee käsitys että yliopistoista ei työllisty? Osaatko sitten selittää että miksi tilastojen mukaan 85% yliopiston käyneistä työllistyy suoraan opinnoista oman alansa hommiin? Loput yleensä sitten myöhemmin. Taisi olla vain muutama prosentti jotka eivät lainkaan työllisty oman alan hommiin.
Ja miksi se palkka on niin tärkeä? Monet yliopisto alat ovat kutsumus aloja, joissa opiskelevat eivät palkkaa mieti, vaan sitä että työ on mielekästä. Poikkeuksena ehkä lääkis ja oikis. Et selkeästi ole yliopistossa koskaan edes käynyt.
Se käsitys taitaa olla jotain innovaatiopedagogien propagandaa. Nykyäänhän ammattikorkeakouluissa on vallalla innovaatipedagogiikaksi kutsuttu uskomusjärjestelmä, jossa opetuksen sisällöllistä vaativuustasoa lasketaan oleellisesti, ja tätä taas kompensoidaan muun muassa huonolla opiskeluilmapiirillä ja toimimattomilla tietojärjestelmillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti arvostan! Miksi en arvostaisi?
Taas tämä jauhaminen ”oikeista akateemisista” vs AMKkilaiset. Mietipä, kuka tienaa enemmän ja on yhteiskunnalle hyödyllisempi; amk-insinööri vai joku huuhaa-humanisti joka on mukahieno akateeminen...
Yliopistokoulutus on hieman yliarvostettua, toki sitten taas diplomi insinööri on amklaista pätevämpi, sitä en kiistä.Miksi vertaa paskainssiä humanistiin etkä dippainssiin? On siellä amk:ssakin humanistisia aloja joita voisi verrata keskenään ylioistotasoiseen opetukseen
Dippainssit ei ole kovia kuin itsensä mielestä. Dippainssin tutkinto on kakkostutkinto. Sinne mennään, jos ei muualle päästä. Kaikki tietää sen.
Humanistitko ovat sitten akateemisen maailman vastakohta paskainsseille? Onko sulla korona tms.?
Tais tulla se päivä, kun tajusit olevasi luuseri.
Ei ole sellaista päivää tullut vastaan. Paskainssille se lienee tuttua?
En tiedä kun olen dippa ja runkkaan ringissä muiden kanssa yleistäen itseäni
Vierailija kirjoitti:
Tähän ketjuun dissauksia satelee eniten akateemisilta, jotka ovat mielestään akateemikoita.
Ei se mitään, palkkapäivänä nauran matkalla pankkiin, verrattuna useimpiin yliopistosta valmistuneisiin.
Eihän sun useimpiin yliopistosta valmistuneisiin pidä itseäsi verrata, vaan saman alan koulutuksen siellä saaneisiin.
Onhan se nyt hieman eri asia olla AMK-insinööri, kuin yliopistosta valmistunut opettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan alemmasta korkeakoulututkinnosta.
Eikä puhuta, vaan amk-tutkinnosta. Alempi korkeakoulututkinto suoritetaan yliopistossa, eli kandidaatin tutkinto.
Perehdy tosiasioihin ennenkuin vastaat:
Ammattikorkeakoulututkinto on käytännönläheinen ja ammattiin suuntaava korkeakoulututkinto, joka valmistaa erilaisiin asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtäviin. Ammattikorkeakoulututkinnot on kirjattu lainsäädäntöön korkeakoulututkintoina ja ne antavat pätevyyden hakea sellaisia kuntien ja valtion virkoja sekä julkisia tehtäviä, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.
On Pohjois-Koreassakin sananvapaus turvattu perustuslaissa. Lain kirjain on eri asia kuin todellinen käytäntö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan alemmasta korkeakoulututkinnosta.
Eikä puhuta, vaan amk-tutkinnosta. Alempi korkeakoulututkinto suoritetaan yliopistossa, eli kandidaatin tutkinto.
Perehdy tosiasioihin ennenkuin vastaat:
Ammattikorkeakoulututkinto on käytännönläheinen ja ammattiin suuntaava korkeakoulututkinto, joka valmistaa erilaisiin asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtäviin. Ammattikorkeakoulututkinnot on kirjattu lainsäädäntöön korkeakoulututkintoina ja ne antavat pätevyyden hakea sellaisia kuntien ja valtion virkoja sekä julkisia tehtäviä, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.
Eikö amk:ssa opeta lähdeviittauksia? Tuossa sanotaan, että amk-tutkinto antaa saman pätevyyden virkaa hakiessa kuin yliopistossa suoritettu alempi korkeakoulu. Se liittyy pelkästään virkojen pätevyysvaatimuksiin, ei siinä sanota, että amk-tutkinto olisi alempi korkeakoulututkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti arvostan! Miksi en arvostaisi?
Taas tämä jauhaminen ”oikeista akateemisista” vs AMKkilaiset. Mietipä, kuka tienaa enemmän ja on yhteiskunnalle hyödyllisempi; amk-insinööri vai joku huuhaa-humanisti joka on mukahieno akateeminen...
Yliopistokoulutus on hieman yliarvostettua, toki sitten taas diplomi insinööri on amklaista pätevämpi, sitä en kiistä.Miksi vertaa paskainssiä humanistiin etkä dippainssiin? On siellä amk:ssakin humanistisia aloja joita voisi verrata keskenään ylioistotasoiseen opetukseen
Voi hohhoijjaa! Ap tietty vertaili AMKta ja yliopisto kokonaisuutena. AMKssa hyvä puoli on se, että tutkinnot oikeasti työllistävät johonkin hyödylliseen. Yliopistossa taas suuri osa tutkinnoista on täyttä huuhaata, joka ei työllistä tai parhaassa tapauksessa surkealla palkalla. Ja AMKssa humanistinen ala tarkoittaa lähinnä tulkin opintoja, joita oikeasti tarvitaan, toisin kuin jotain 1600 luvun taiteen maisteria.
Ja joo, diplomi insinööri on toki pätevämpi kuin amk-inssi, mutta amksta voi hakea dippainssiksi jos niin haluaa, joten entä sitten?
Ja kuitenkin aloitus koski AMK-inssejä. Aidat ja aisanseipäät.
Turha täällä on hakea amk-koulutukselleen mitään arvostusta kun kaikki mammat kuulemma tekee "vaativaa asiantuntijatyötä", joopajoo... xD
Ei mitään väliä mikä tutkinto. Tiedän päteviä ammattikoululaisia ja helvetin epäpäteviä maistereita.
Enemmän on kiinni ihmisen asenteesta, kuin jostain tutkinnosta.
Hassua, että joku vielä nykyaikana luulee tutkinnon olevan mittari ihmisen pätevyydestä. No onneksi näin luulevat ovat kohta eläkkeellä, eivätkä työelämän dynamiikan jarruna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan alemmasta korkeakoulututkinnosta.
Eikä puhuta, vaan amk-tutkinnosta. Alempi korkeakoulututkinto suoritetaan yliopistossa, eli kandidaatin tutkinto.
Perehdy tosiasioihin ennenkuin vastaat:
Ammattikorkeakoulututkinto on käytännönläheinen ja ammattiin suuntaava korkeakoulututkinto, joka valmistaa erilaisiin asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtäviin. Ammattikorkeakoulututkinnot on kirjattu lainsäädäntöön korkeakoulututkintoina ja ne antavat pätevyyden hakea sellaisia kuntien ja valtion virkoja sekä julkisia tehtäviä, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.Eikö amk:ssa opeta lähdeviittauksia? Tuossa sanotaan, että amk-tutkinto antaa saman pätevyyden virkaa hakiessa kuin yliopistossa suoritettu alempi korkeakoulu. Se liittyy pelkästään virkojen pätevyysvaatimuksiin, ei siinä sanota, että amk-tutkinto olisi alempi korkeakoulututkinto.
No sen verran ainakin opetetaan, että ymmärrän tuon olevan plagiaatti, kun ei ole lähdeviittauksia. Ja amkin koulutehtävässä tuollainen virhe olisi hylsy automaattisesti!
T. Amkkilainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitäs se itse ammattikoulu sitten vastaa? :D
Ammattikorkeakoulua
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään ihmeellistä, mutta hyvin tällä on pärjännyt. IT-puolella palkat hyviä myös amk-insseillä, en siis valita.
Aika subjektiivinen väite. Mutta joo, amk-inssille varmaan 7000 €/kk kuulostaa hyvälle? Dippainssille 17000 €/kk kuulostaa hyvälle
Eiköhän niitä töitä saa ihan pelkällä osaamisellakin ainakin yksityiseltä sektorilta, tuskin siihen mitään nollatutkintoa tarvitaan lisäksi.
Olisinpa keskittynyt nimenomaan osaamiseen silloin kun olin vielä nuori.