Lue keskustelun säännöt.
Mies sanoi, ettei seksi kanssani kiinnosta, koska
13.12.2013 |
en ole hänen mielestänsä kiinnostava tai viehättävä. Olemme olleet yhdessä 10 vuotta. En ole ylipainoinen enkä epäsiisti, vaan puolueettomasti sanottuna kaunis nuori nainen.
Mieheni haluaisi vain aivan toisenlaisen. Minulla on tumma tukka, mieheni haluaisi vaalean. Minulla on tiimalasivartalo, mieheni haluaisi hoikan. Minä tykkään käyttää mekkoja, mieheni haluaisi minun pukeutuvan sporttisesti. Kun kysyin, mitä asialle voin tehdä, hän ei sanonut mitään oikein suoraan, mutta antoi olettaa, että minun pitää laihduttaa (en ole ylipainoinen eikä vartaloni malli tästä muutu, mieheni kuvittelee sen olevan niin yksinkertaista), tappaa hiukseni vaalentamalla ne (tukkaani ei niin vaan blondatakaan muuta kuin kusenkeltaiseksi, eikä vaan sovi blondi, kun olen tummatukkaiseksi syntynyt) ja pukeutua oman makuni vastaisesti (vaaleat farkut ja valkoiset paidat, lyhyet hameet).
Meillä oli seksiä ennen harvoin, minä aina aloitteentekijänä ja puutteessa. Nyt kun mies tämän pläjäytti minulle päin naamaa, en halua seksiä enää ollenkaan. Hän haluaisi silloin tällöin, minua suorastaan oksettaa hänen aloitteensa. Koska tiedän hänen ajatuksensa, tiedän sen, että hän ei halua minua, kun tekee aloitteensa, vaan ainoastaan seksiä. Olo on kuin panopuulla. Mies ei tee asialle mitään. Kun kerroin, että asia tuntuu pahalta ja minua on lakannut kiinnostamasta seksi hänen kanssaan, hän suuttui. Kuulemma hän ei saa tässä suhteessa sanoa, mitä hän tahtoo tai miltä hänestä tuntuu, ja minä vain kiristän häntä seksillä.
Mitä tässä nyt voi tehdä? Miksei tämä kaikki ole näinä 10 vuotena tullut esille? En voi kuvitella eroakaan, koska olen suunnitellut elämäni viettäväni hänen kanssaan. Lapsia ei ole, mutta suunnitteilla parin vuoden päästä. Minulla kyllä olisi vientiä, sen voin sanoa.
Kommentit (68)
Anteeksi kun olen nyt negatiivinen mutta ei tuohon mitään terapiaa kaivata, vaan sinulta kaivataan nyt irtipäästämistä. Niinkuin jo alussa sanottiin, älä ajattele mennyttä 10 vuotta, vaan 10 tulevaa! Mies sanoo mitä haluat kuulla, kun vähän kaivelet/vihjaat eron suuntaan, hän on mukavuudenhaluinen ja erossa on kovasti hommaa. Olen sitä mieltä että tämä on valitettava totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella ikävää käytöstä mieheltä! Seurustelin vastaavan tapauksen kanssa aikoinaan, ja itsetunto kyllä lyttääntyi jatkuvan arvostelun takia. Onneksi pääsin eroon mokomasta luuserista...
Kokeilkaa ihmeessä pariterapiaa, mutta jos mies edelleenkin jatkaa samanlaista käytöstä, niin neuvoisin sinua lähtemään. Ihan oman itsesi takia. Maailma on pullollaan hyviä miehiä, sen takia ei ainakaan kannata jäädä tuollaiseen suhteeseen.
Millanen masokistinen nössö on 10 vuotta sellaisen ihmisen kanssa, joka ei viehätä? No ehkä maku muuttuu, mutta naurettavaa toivoa, että kumppanin ulkonäkö muuttuu oman mielen mukaan. Ei tuollaisen kanssa voi perhettä perustaa! Eroa, kun vielä voit ilman, että tulee hirveä kiire uuden kumppanin löytämisessä. Teininä alkaneissa suhteissa on just tuo vaara, ettei silloin alussa tiedetä, mitä halutaan, eikä osata ajatella kovin pitkälle tulevaisuuteen, ja sitten vain ollaan yhdessä, kun siihen on totuttu ja se on helppoa. Sitten vasta vuosien päästä huomaa, ettei tämä nyt ollutkaan, mitä olisi itselleen valinnut, jos olisi ollut sama ihminen kuin nykyään. Silloin on pakko vaan päästää irti, vaikka varmasti on vaikeaa, jos on ollut "aina" saman ihmisen kanssa, eikä ikinä itsenäistynyt. Kyllä kaikkien kannattaisi opetella olemaan yksin, jos mahdollisuus on, se selkiyttää kummasti ajatuksia. Sinulla on nyt se mahdollisuus!
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 23:34"]
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 23:28"]
erotkaa hyvät ihmiset, se se ole vaikeaa
[/quote]
Kyllä se tuntuu aika vaikealta :( mieheni on paras ystäväni ja elämänkumppanini. En osaa kuvitella elämää ilman häntä. Rakastan häntä, vaikken rakkautta maininnutkaan aloituksessa. Mieheni rakastaa minua, ja kyllä hän minusta pitää, mutta seksuaalisesti/ulkoisesti en häntä ilmeisesti viehätä.
Ap
[/quote]
Anteeksi, mutta mun on vaikea uskoa, että mies rakastaisi sinua, jos ei halua sinua. Ellei kyse ole jostain miehen fysiologisesta ongelmasta, jonka hän yrittää kieltää (eli libido on romahtanut) tai siitä, että olisit muuttunut totaalisesti 10 vuodessa (esim. lihonut 30kg), mutta ainakaan jälkimmäisestä ei taida olla kyse.
Halusiko hän sinua alkuvaiheessa?
Komppaan muita, ero voi olla oikea ratkaisu mutta älä nyt ainakaan tee lapsia hänen kanssaan ennen kuin on perin pohjin selvitetty mistä kiikastaa. Ja kaikkein tärkeintä, älä missään nimessä ala muuttua hänen toiveidensa mukaan, menetät identiteettisi (ja järkesi). Miehen sen sijaan on muutettava asenteitaan perusteellisesti, että voitte jatkaa yhdessä.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 01:39"]Oletteko ulkonäöllisesti ns. samalla viivalla? Jos nainen on huomattavasti ns. tasokkaampi kuin mies, voi se joillain miehillä laukaista alemmuuskompleksin, mikä johtaa a) pettämiseen ja/tai b) seksuaalisen kiinnostuksen menettämiseen "omaan" naiseen.[/quote]
Mihin tämnä teoria perustuu, onko monillakin tällainen kokemus? Meillä nimittäin tilanne, että itse olen miestäni huomattavasti ns. paremmannäköinen, mutta hän taas se älypää, itse vähän tyhjäpää välillä - siis ihan fiksu, mutta hupsu.
No, vaikka mies ajatteleekin minun olevan todella hyvännäköinen, pari vuotta sitten kun aviokriisimme iski, hän yhtäkkiä ei enää tuntenutkaan vetoa minuun... Olin ihan puulla päähän lyöty, koska olin juuri saanut kuntokuurini loppuun, minkä jälkeen olin entistä paremmassa kunnossa, ja olin saanut ulkoisesta olemuksestani positiivista kommenttia muilta miehiltä. No, lopulta selvisi, että miehelläni oli alkanut suhde sellaiseen silikonitipuun, todella kauniiseen mutta pinnalliseen. En voinut uskoa että noin kävi minulle, eikä kukaan muukaan voinut uskoa miksi mieheni teki noin. Olisin ollut vähemmän loukkaantunut, jos kyseessä olisi ollut joku todella herttainen, söpö mukava tyttö, mutta kun se sitten paljastuikin tuollaiseksi itseään tuunaavaksi pimatsuksi, mietin vain miehestäni että miksi mikään ei riitä? Kotona hyvin kaunis puoliso, mutta silti piti saada vielä kauniimpi, vaikka itsellä ei sitten kuitenkaan ole sitä vastaavalla tavalla? Suhteemme ei koskaan palautunut ennalleen, mutta olemme edelleen yhdessä, ja mieskin terapian kautta lopulta tajusi, ettei kyse ollut minun riittämättömyydestäni, vaan pikemminkin hänen. Mutta kiinnostaisi vain tietää, onko tällainen ilmiö yleistäkin, että mies, joka ei itse ole mikään adonis, "vaatii" kuitenkin puolisoltaan selvästi keskimääräistä parempaa ulkonäköä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis todellakin eroa! Toivottavasti löydät sitten ihanan rakastavan miehen, joka osaa arvostaa sinua. Ei missään nimessä kannata tuhlata elämäänsä tuollaisessa suhteessa. Onneksi erosin aikanaan miehestä, joka kohteli minua vähän samaan tapaan kuin sinun miehesi. Jätti jälkensä itseluottamukseen, mutta eiköhän tästä toivuta.
En jaksanut koko ketjua lukea, mutta aloitukseen vastaisin näin: suhteessaanne mies on ylittänyt kunnioittamisen ja toisen arvostamisen rajan, jota ei pitäisi ylittää. Valitettavasti kuulostaa siltä, ettei hän rakasta sinua. Todennäköisesti hän tulee tulevaisuudessa latistamaan sinua entisestään. Älä jää tuollaiseen suhteeseen.
Voi hyvää päivää taas...et siis nytkään kelpaa miehellesi sellaisena kuin olet eli omana itsenäsi.
Miten luulet että miehesi suhtautuu sinuun kymmenen vuoden päästä kun ehkä ne pari muksuakin pyörii siinä jaloissa.
Mitähän kuraa sitten lastaa sinun niskaasi?
Sano sille että jos ei kelpaa niin tuossa on ovi!
Ja ikinä et tule tätäkään paskaa unohtamaan ja tämä miehen aivopieru tulee ikuisesti vaivaamaan teidän parisuhdetta ja seksielämää että mieti nyt kahdesti mihin olet tyytymässä...