Onko masennuksen oire, jos aiemmin kiinnostavat tv-sarjat (tms) eivät jaksa kiinnostaa?
Vastailin lääkärin mielialalomakkeeseen tuntemuksieni mukaan, ja hän sanoi, ettei minua masennus vaivaa. Olin kyllä pienellä ssri-lääkityksellä.
Kommentit (17)
Tuo on aikuistumisen oire. Kaikki joutava ei jaksa enää kiinnostaa.
Muistelen jossain nähneeni jutun jossa sai diagnoosin ellei TV kiinnosta :) . Aika psykiatriaa.
Kuulostaa enemmän kyllästymisen oireilta ettei samat tv-sarjat enää kiinnosta. Täysin normaalia.
Riippuu ihan sarjasta. Jos on "aivot narikkaan" -tyyppinen sarja, on terveen merkki, että se lakkaa kiinnostamasta. Jos taas on kyseessä sarja, jonka seuraaminen vaatii jonkinlaista älyllistä aivotoimintaa, voi kiinnostuksen hiipuminen sitä kohtaan viitata masennuksen pahenemisvaiheeseen, mutta ei välttämättä.
No mullle ainakin suomalainen kieli on todellä tärkeä koska se on osa identiteeettia ja suomalainen kieli verrattuna ulkomaiseen kieleen herättää enemmän esim tunne puolella reaktioita kuin ulkomaalainen kieli. Kyllähän ulkomaaalaisiakin katsoo jos niissä on hyvä juoni muttta ennemmin suomalaisia jossa on suomenkieli ja mahtavat persoonat ja näyttelijät sekä hyvä tarina. Kylllä yleensä hyviä ohjemia on yleensä paljon paljon vähemmän kuin huonoja ohjelmia.
Jännä että lääkäri oli tuota mieltä ettei ole masennusta, vaikka potilaasta itsestä on. Yleensähän ne täällä lapissa diagnosoi kaikille masennuksen ilman testejä, kunhan vaan jotain oiretta on.
Tuskinpa tän avulla nyt mitään masennusdiagnoosia voi kehittää itselleen tai muille, mutta minulla yksi masennuksen (keskivaikea) oire oli se, että en jaksanut enää kiinnostua tai keskittyä tv-sarjoihin, elokuvan katsomiseen tai lukemiseen. Nyt muutamaa vuotta myöhemmin olen taas jaksanut kasoa tv-sarjoja ja elokuvia. Ehkä saan vielä jonkun kirjankin luettua joskus.
Vierailija kirjoitti:
No mullle ainakin suomalainen kieli on todellä tärkeä koska se on osa identiteeettia ja suomalainen kieli verrattuna ulkomaiseen kieleen herättää enemmän esim tunne puolella reaktioita kuin ulkomaalainen kieli. Kyllähän ulkomaaalaisiakin katsoo jos niissä on hyvä juoni muttta ennemmin suomalaisia jossa on suomenkieli ja mahtavat persoonat ja näyttelijät sekä hyvä tarina. Kylllä yleensä hyviä ohjemia on yleensä paljon paljon vähemmän kuin huonoja ohjelmia.
Kylllä se on selllainen tavallaan samaistuttavuus ja tositarinallisuus mikä puraisee. Nyyt esim on tullut kirjoja näistä entisistä rikosmaailmoissa pyörineistä ihmisistä niiin nyt kun on lääkitys ja kykenee lukemaan paremmin tekstiä niin esiim johanssonin tarina on sellainen mikä kiinnostaa. Nämä ovat aitoja ihmiselämän kertomuksia vaikeuksista. Ihhmisen aivot esiim ovat sellaiset että ihminen tuppaa aina unohtamaan aina kaiken positiivisen mutta negatiiviset asiat jäävät paremmin muistiin ja kiiinnostavat. EN tiiedä mistä sekin johtuuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mullle ainakin suomalainen kieli on todellä tärkeä koska se on osa identiteeettia ja suomalainen kieli verrattuna ulkomaiseen kieleen herättää enemmän esim tunne puolella reaktioita kuin ulkomaalainen kieli. Kyllähän ulkomaaalaisiakin katsoo jos niissä on hyvä juoni muttta ennemmin suomalaisia jossa on suomenkieli ja mahtavat persoonat ja näyttelijät sekä hyvä tarina. Kylllä yleensä hyviä ohjemia on yleensä paljon paljon vähemmän kuin huonoja ohjelmia.
Kylllä se on selllainen tavallaan samaistuttavuus ja tositarinallisuus mikä puraisee. Nyyt esim on tullut kirjoja näistä entisistä rikosmaailmoissa pyörineistä ihmisistä niiin nyt kun on lääkitys ja kykenee lukemaan paremmin tekstiä niin esiim johanssonin tarina on sellainen mikä kiinnostaa. Nämä ovat aitoja ihmiselämän kertomuksia vaikeuksista. Ihhmisen aivot esiim ovat sellaiset että ihminen tuppaa aina unohtamaan aina kaiken positiivisen mutta negatiiviset asiat jäävät paremmin muistiin ja kiiinnostavat. EN tiiedä mistä sekin johtuuu.
Joss tehtäiisiin esim gallubbi kuka haluaaa lukea onnellisen tariinan huvilasta järvenrannalla josssa kaikki kulkee oppikirjan mukaaan eikä mitään tapahdu vaii jännitysromaaanin niin kummalleko nousisi enemmän käsiä pystyyn.
Ei vaan viihdettä tulee niin monesta tuutista ja vain promille siitä on oikeasti hyvin tehtyä ja älykästä ja viihdyttävää.
On fiksuuden merkki jos telkkuohjelmat kyllästyttää.
Se kertoo siitä, että sarja on muuttunut huonommaksi, ei mistään muusta.
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa tän avulla nyt mitään masennusdiagnoosia voi kehittää itselleen tai muille, mutta minulla yksi masennuksen (keskivaikea) oire oli se, että en jaksanut enää kiinnostua tai keskittyä tv-sarjoihin, elokuvan katsomiseen tai lukemiseen. Nyt muutamaa vuotta myöhemmin olen taas jaksanut kasoa tv-sarjoja ja elokuvia. Ehkä saan vielä jonkun kirjankin luettua joskus.
Minkä takia pitäisi tuijottaa muiden näyttelemistä jotka vaan tienaa siinä palkkaa ??? Ei voi pakottaa. Voi näytellä itse ja ottaa maksun .
Masentunut on se kun murehtii ja suree sekä on ollut menetyksiä pettymyksiä on joutunut ehkä rikoksen kohteeksi jne . Ihminen suree asioita . Ei se mikään tauti ole .
Taitaa olla pikemminkin oire aikuistumisesta. Kaipaat elämääsi jotain sisältöä, jota sarjojen töllötys ei voi sinulle tuoda. Hyvä juttu!
Itselläni on selvästi ainakin kova ahdistus, mutta aikaisempi selkeä suosikkisarja ei jaksa kiinnostaa entiseen malliin koska ohjelmaa esittävä suoratoistopalvelu toimii huonosti tabletissani ja suosikkihahmoni sarjassa on pilattu alkoholismilla. Toki sarjaa voisi katsoa ilmaiseksi televisiostakin, mutta sekään ei houkuta kun pitäisi jaksaa katsoa jakso kerrallaan tiettyyn aikaan ja vielä mainoksilla.
Vain mielen kehittymisen merkki mielestäni, en ole enää vuosiin katsonut mitään televisioista kuin joitain dokumentteja ja vanhoja elokuvia välillä, nykyaikana ei ole mitään tyyliä enää missään.
Kaikkea ei tarvitse diagnosoida. On ihan normaalia, että jotkin asiat eivät aina kiinnosta.
Kirjoituksestasi tuli tunne, että voi olla, ettet ymmärrä alakulon ja masennuksen eroa muutoinkaan.