Lue keskustelun säännöt.
Vaikea tytärpuoli-suhde, mitkä oikeudet äitipuolella?
Kyllästynyt
01.10.2020 |
Olen äitipuoli 17 vuotiaalle tytölle, jonka kanssa on todella vaikeaa. Tyttö valehtelee eri asioista, ja valehtelua tapahtuu joka kerralla kun on meidän luona äidiltään.
Tyttö ei välitä mistään neuvoista, kapinoi meidän kodin sääntöjä vastaan joista hän ei pidä, tekee juuri niinkuin itse haluaa, myöhästelee kotiintuloajoista jne jne kaikkea mahdollista.
Ikää tosiaan se 17 vuotta, ensi kesänä täysi-ikäinen.
Sain tytön jälleen kerran kiinni valheesta (ja valehtelu on asia josta hänelle on puhuttu ja puhuttu ja puhuttu monet kerrat, aina lupaa parantaa tapansa, hahhah), ja olisin halunnut ”rangaista” jotenkin tälläisestä huonosta käytöksestä.
Puhelin on tytölle henki ja elämä, ja vanhemmat ottavat lapsiltaan puhelimet pois jos he käyttäytyy huonosti. Olisin tehnyt saman ja ottanut tytön puhelimen hyllylle, mutta tätä vastaan käytettiin argumenttia ”sä et ole mun huoltaja, sulla ei ole oikeutta ottaa multa puhelinta pois.”
Kysyisin siis, millaisia oikeuksia minulla näin äitipuolena on? Tyttö on meillä joka viikko, omistan tästä asunnosta puolet ja samat säännöt ovat olleet talossa jo vuoden. Silti ne ei mene jakeluun ja nyt meni kuppi nurin tuossa valehteluasiassa.
Ilmeisesti minulla ei äitipuolena ole oikeuksia esim rangaista ala-ikäistä lasta mitenkään, esim puhelimen pois otolla?
Kommentit (48)
Muutit yhteen miehen kanssa tilanteessa, jossa tulet äärettömän huonosti toimeen miehen tyttären kanssa.
Omat erilliset asunnot olisi ollut teille hyvä ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyydäpä siltä mieheltäsi kirjallinen valtuutus ottaa tyttären puhelin pois. Heilutat sitä nenän edessä seuraavan kerran, kun tyttö rupeaa viisastelemaan oikeuksista.
Mitäpä jos isä ihan ottaisi jos katsoo tarpeelliseksi.
Missä se isä on, onko ollenkaan paikalla?
Vierailija kirjoitti:
Pyydäpä siltä mieheltäsi kirjallinen valtuutus ottaa tyttären puhelin pois. Heilutat sitä nenän edessä seuraavan kerran, kun tyttö rupeaa viisastelemaan oikeuksista.
Voi toimia alakoululaisen, mutta tuon ikäinen tietää jo oikeutensa hallita omaisuuttaan.
Kerro esimerkki valehtelusta, saadaan trollille jatkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sinun asunto ja sinun säännöt. Ilmoitat että jos ei tottele, tuossa ovi. Eipä muuta voi oikein tehdä.
Paitsi ettei ap voi heittää alaikäistä pihalle.
Ap omistaa asunnon ainakin osaksi, voi kyllä ilmoittaa ettei tyttö ole tervetullut?Isä ja tytär voivat tavata muualla, vai onko viikko viikko syteemi? Ei kenenkään tarvitse sietää omassa kodissa mitä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmia tytön kanssa on ollut alusta saakka, koko puolentoista vuoden ajan.
Inhoaa sääntöjä, ja meidän talossa joitakin niitä on, kuten kaikkien elämässä. Valitettavaa mutta totta. Ei mitään ”nillittämistä” kuten täällä mainitaan, vaan ihan vaan että kotiin tullaan illalla tiettyyn aikaan koska täällä mennään seuraavaa työaamua varten illalla nukkumaan eikä valvota sen takia että odotetaan milloin neiti saapuu tänne.
Toinen sääntö on että meillä ollessa ei polteta röökiä, koska itselläni terveysongelmia.
On myös varastanut, sekä minulta että ihan marketista. Jäi siitä kiinni.
Kolmas sääntö on ettei valehdella. Tyttö on saanut valheillaan myös minun yhden tuttuni vaikeuksiin.
Kaverit on maailman tärkeimpiä ja kunhan niiden kanssa kaikki on hyvin niin tyttö on tyytyväinen, vähät välittää siinä samalla siitä että sabotoi samalla suhdettaan minuun ja isäänsä olemalla tottelematon yksinkertaisissa asioissa. Ymmärtää kyllä, mutta ei välitä asioista.
Isänsä on sanonut että minulla on oikeus puuttua asioihin ja minulla on oikeus ojentaa tarvittaessa. Myös hän tekee niin. Mutta neiti hyppii ihan koko ajan silmille, pitää ovimattona meitä.
Eikä ole kovin kiva ottaa kotiini ihmistä johon ei voi luottaa pätkääkään, ruokkia häntä ja pitää hänestä huolta. Kiitoksena sataa paskaa niskaan.
Mut ehkä mä olen sit vaan turhasta valittaja ja pitäisi antaa tytön toimia kuten haluaa eikä välittää. Niinpä.
Jaa, minulla ei omien bonuslasten kanssa ole ollut ihan noin isoja ongelmia, mutta jotain kuitenkin aikanaan. Miehen vanhimman tyttären kanssa oli hankalaa kun hän oli 14-15 (täyttää kohta 17). Minä tein selväksi että tämä on yhtä paljon minun kotini kuin hänensäkin ja minä maksan tästä puolet, hän syö minun ostamaa ja laittamaa ruokaa, käyttää minun maksamaa sähköä, vettä, nettiä jne, joten hänen täytyy käyttäytyä talon sääntöjen mukaan ja joko minä tai isänsä asetamme rangaistukset. En nyt sitä hänelle ihan noin tylysti sanonut, mutta asia tehtiin selväksi kuitenkin. Onko sinun ja miehesti suhde kovin tuore? Jos on, niin todennäköisesti kapinoi sinua vastaan kun kipuilee omien vanhempiensa eroa (jos siitä ei ole kovin kauaa aikaa). Meillä meni ennen tuota teini-iän vaihetta monta vuotta todella mukavasti, joten oletan että se oli vaan teini-iän kapinointia ja siitä sai kyllä muutkin kuin minä osansa, 17-vuotiaalta tuollainen kapinointi vain ikänsä puolesta kuulostaa vähän myöhäiseltä. Miten tyttären isä? Onko sinun puolellasi ja tukeeko sinua? Meillä auttoi ihan valtavasti että mies oli myös hommassa mukana ja selvitettiin sitä hommaa yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sinun asunto ja sinun säännöt. Ilmoitat että jos ei tottele, tuossa ovi. Eipä muuta voi oikein tehdä.
Paitsi ettei ap voi heittää alaikäistä pihalle.
Ap omistaa asunnon ainakin osaksi, voi kyllä ilmoittaa ettei tyttö ole tervetullut?Isä ja tytär voivat tavata muualla, vai onko viikko viikko syteemi? Ei kenenkään tarvitse sietää omassa kodissa mitä vaan.
Voiko kuitenkaan, jos isä omistaa osan?
Äitipuolella on juuri ne oikeudet, jotka isän kanssa on sovittu. Jos ei ole sovittu mitään, ei ole oikeuksia.
Asunnon omistajalla on toki valta asuntoon kohdistuviin asioihin. Jos omistaja sanoo, että vessa vedetään joka käynnin jälkeen, hän voi asiasta myös sanoa nuorelle, ihan ilman toisen aikuisen lupia. Mutta valehtelu ei taida mennä tähän kategoriaan.
Fiksut aikuiset sopii jo etukäteen oikeuksista. Isä voi vallan hyvin määritellä, että saako antaa rangaistuksia ja minkälaisia. Vielä fiksummat keskustelee päätöksen tueksi sen nuoren kanssa. Ja tämäkin etukäteen. Nuoren pitää tietää, että mikä rangaistus tulee mistäkin kolttosesta. Silloin se on reilu peli. Ja samalla sovitaan, että kuka rangaistuksen voi langettaa, tarvitaanko aikuisten keskeistä neuvottelua vai ei.
Toki on akuutteja tilanteita. Mutta niistäkin voi sopian menettelytavan etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt kirjoitti:
... jatkoa vielä ensimmäiseen viestiin,
Mistä voisin saada tietoa äitipuolen eri oikeuksista? Googlettamalla ei löydy, ei kannata ehdottaa.
Sinulla ei ole minkäännäköistä virallista laillista huoltajan asemaa.
Ongelma ei ole puuttuvat oikeudet vaan se, että et tule toimeen tytön kanssa.
Ja vaikka omilla vanhemmilla ne oikeudet onkin samalla lailla ne lapset heidänkin silmilleen hyppii :D Eikä tuon ikäisen kanssa enää pitäisi harrastaa mitään rangaistusleikkejä vaan keskustella, keskustella ja keskustella ja antaa tilaa ja luottoa tehdä niitä virheitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sinun asunto ja sinun säännöt. Ilmoitat että jos ei tottele, tuossa ovi. Eipä muuta voi oikein tehdä.
Paitsi ettei ap voi heittää alaikäistä pihalle.
Ap omistaa asunnon ainakin osaksi, voi kyllä ilmoittaa ettei tyttö ole tervetullut?Isä ja tytär voivat tavata muualla, vai onko viikko viikko syteemi? Ei kenenkään tarvitse sietää omassa kodissa mitä vaan.
Isälläkin on toki sananvaltaa asuntoon, josta hän omistaa puolet.
Tuttavien uusperheessä uusperhevirittelyt päättyivät siihen, kun perheen teini-ikäinen tytär ei tullut millään tasolla toimeen äitipuolensa kanssa, joka oli muuttanut omien lastensa kanssa nyxän kotiin melkein saman tien kun exän muuttokuorma lähti pihasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sun terveysongelmat liittyy tytön tupakointiin? Anna olla, olet vaan normaalisti ja isä hoitaa kurin pitämisen. Tottakai mies sanoo, että sinä saat puuttua. Jokainen vanhempi sanoisi noin. Se ei silti tarkoita, että se on järkevää. Ihan kaikesta ei kannata nähdä vaivaa ja jotkut varastamisjutut hoitaa omat vanhemmat. Sinä voit vain todeta, että "voi hemmetti..." ja rankkua antaa isä/äiti.
Vierailija kirjoitti:
Äitipuolella on juuri ne oikeudet, jotka isän kanssa on sovittu. Jos ei ole sovittu mitään, ei ole oikeuksia.
Asunnon omistajalla on toki valta asuntoon kohdistuviin asioihin. Jos omistaja sanoo, että vessa vedetään joka käynnin jälkeen, hän voi asiasta myös sanoa nuorelle, ihan ilman toisen aikuisen lupia. Mutta valehtelu ei taida mennä tähän kategoriaan.
Fiksut aikuiset sopii jo etukäteen oikeuksista. Isä voi vallan hyvin määritellä, että saako antaa rangaistuksia ja minkälaisia. Vielä fiksummat keskustelee päätöksen tueksi sen nuoren kanssa. Ja tämäkin etukäteen. Nuoren pitää tietää, että mikä rangaistus tulee mistäkin kolttosesta. Silloin se on reilu peli. Ja samalla sovitaan, että kuka rangaistuksen voi langettaa, tarvitaanko aikuisten keskeistä neuvottelua vai ei.
Toki on akuutteja tilanteita. Mutta niistäkin voi sopian menettelytavan etukäteen.
Teini on jo 17 v. Siinä vaiheessa fiksu isä ei määrittele yhtään mitään rangsaistusoikeuksia teinille vieraalle ihmiselle. Välit ovat selkeän huonot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllästynyt kirjoitti:
Ongelmia tytön kanssa on ollut alusta saakka, koko puolentoista vuoden ajan.
Inhoaa sääntöjä, ja meidän talossa joitakin niitä on, kuten kaikkien elämässä. Valitettavaa mutta totta. Ei mitään ”nillittämistä” kuten täällä mainitaan, vaan ihan vaan että kotiin tullaan illalla tiettyyn aikaan koska täällä mennään seuraavaa työaamua varten illalla nukkumaan eikä valvota sen takia että odotetaan milloin neiti saapuu tänne.
Toinen sääntö on että meillä ollessa ei polteta röökiä, koska itselläni terveysongelmia.
On myös varastanut, sekä minulta että ihan marketista. Jäi siitä kiinni.
Kolmas sääntö on ettei valehdella. Tyttö on saanut valheillaan myös minun yhden tuttuni vaikeuksiin.Kaverit on maailman tärkeimpiä ja kunhan niiden kanssa kaikki on hyvin niin tyttö on tyytyväinen, vähät välittää siinä samalla siitä että sabotoi samalla suhdettaan minuun ja isäänsä olemalla tottelematon yksinkertaisissa asioissa. Ymmärtää kyllä, mutta ei välitä asioista.
Isänsä on sanonut että minulla on oikeus puuttua asioihin ja minulla on oikeus ojentaa tarvittaessa. Myös hän tekee niin. Mutta neiti hyppii ihan koko ajan silmille, pitää ovimattona meitä.
Eikä ole kovin kiva ottaa kotiini ihmistä johon ei voi luottaa pätkääkään, ruokkia häntä ja pitää hänestä huolta. Kiitoksena sataa paskaa niskaan.
Mut ehkä mä olen sit vaan turhasta valittaja ja pitäisi antaa tytön toimia kuten haluaa eikä välittää. Niinpä.
Miksi muutitte yhteen noin huonosta lähtökohdista huolimatta? Pari vuotta kun olisitte malttaneet kyseistä ongelmaa ei olisi. Eli lapsi tuossa ei ole mitään henkilökohtaista juuri sinua kohtaan? Vika tuskin on yksin lapsessa, joten kannattaa keskustella yhdessä ne asiat läpi ja yhdessä sopia ne säännöt. Tuon ikäisiä ei oikein voi enää "kurilla alistaa" vaan ottaa mukaan itseään koskeviin päätöksiin.
Toki isäkin omistaa osan asunnosta joten ei ap voi kaikki sääntöjä luoda. Mutta sitten voi miettä kannattaako suhdetta jatkaa ollenkaan jos äitipuolta saa kohdella (ilman että isä puuttuu) miten vaan.
Kyllästynyt kirjoitti:
Ongelmia tytön kanssa on ollut alusta saakka, koko puolentoista vuoden ajan.
Inhoaa sääntöjä, ja meidän talossa joitakin niitä on, kuten kaikkien elämässä. Valitettavaa mutta totta. Ei mitään ”nillittämistä” kuten täällä mainitaan, vaan ihan vaan että kotiin tullaan illalla tiettyyn aikaan koska täällä mennään seuraavaa työaamua varten illalla nukkumaan eikä valvota sen takia että odotetaan milloin neiti saapuu tänne.
Toinen sääntö on että meillä ollessa ei polteta röökiä, koska itselläni terveysongelmia.
On myös varastanut, sekä minulta että ihan marketista. Jäi siitä kiinni.
Kolmas sääntö on ettei valehdella. Tyttö on saanut valheillaan myös minun yhden tuttuni vaikeuksiin.Kaverit on maailman tärkeimpiä ja kunhan niiden kanssa kaikki on hyvin niin tyttö on tyytyväinen, vähät välittää siinä samalla siitä että sabotoi samalla suhdettaan minuun ja isäänsä olemalla tottelematon yksinkertaisissa asioissa. Ymmärtää kyllä, mutta ei välitä asioista.
Isänsä on sanonut että minulla on oikeus puuttua asioihin ja minulla on oikeus ojentaa tarvittaessa. Myös hän tekee niin. Mutta neiti hyppii ihan koko ajan silmille, pitää ovimattona meitä.
Eikä ole kovin kiva ottaa kotiini ihmistä johon ei voi luottaa pätkääkään, ruokkia häntä ja pitää hänestä huolta. Kiitoksena sataa paskaa niskaan.
Mut ehkä mä olen sit vaan turhasta valittaja ja pitäisi antaa tytön toimia kuten haluaa eikä välittää. Niinpä.
Voisiko niitä sääntöjä vähän löysentää ja tarkastella kun ei hän sentään enää mikään alakouluikäinen ole? Ja onko ne säännöt yhdessä määritelty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitipuolella on juuri ne oikeudet, jotka isän kanssa on sovittu. Jos ei ole sovittu mitään, ei ole oikeuksia.
Asunnon omistajalla on toki valta asuntoon kohdistuviin asioihin. Jos omistaja sanoo, että vessa vedetään joka käynnin jälkeen, hän voi asiasta myös sanoa nuorelle, ihan ilman toisen aikuisen lupia. Mutta valehtelu ei taida mennä tähän kategoriaan.
Fiksut aikuiset sopii jo etukäteen oikeuksista. Isä voi vallan hyvin määritellä, että saako antaa rangaistuksia ja minkälaisia. Vielä fiksummat keskustelee päätöksen tueksi sen nuoren kanssa. Ja tämäkin etukäteen. Nuoren pitää tietää, että mikä rangaistus tulee mistäkin kolttosesta. Silloin se on reilu peli. Ja samalla sovitaan, että kuka rangaistuksen voi langettaa, tarvitaanko aikuisten keskeistä neuvottelua vai ei.
Toki on akuutteja tilanteita. Mutta niistäkin voi sopian menettelytavan etukäteen.Teini on jo 17 v. Siinä vaiheessa fiksu isä ei määrittele yhtään mitään rangsaistusoikeuksia teinille vieraalle ihmiselle. Välit ovat selkeän huonot.
Ja tuskin lapsi silkkaa pahuttaan kapinoi noita sääntöjä vastaan? Lapsen tahdon, kun ei enää pitäisi olla pelkästään vanhemman taskussa vaan siihen lapseen pitäisi vähän luottaakin.
OT, mutta AINA kannattas todellakin miettiä, alkaako muutamaan yhteen, kun on lapsia. Onneksi itse tein ratkaisun, että emme muuttaneet yhteen. Nyt en todellakaan jaksaisi miehen toista lasta.
Vastauksena ongelmaasi, kehottaisin olemaan puuttumatta koko asiaan tai puhut tytölle kuin aikuinen aikuiselle ja yrität anstaita luottamuksen.
Sanoisin, että älä puutu niin paljoa. Mikään ei teinistä ole ärsyttävämpi kuin joku vieras aikuinen, joka alkaa leikkiä vanhempaa. Yritä olla reilu aikuinen, et tietenkään peittele lapsen tekemisiä isälle, mutta voin kertoa kokemuksesta, että kipuileva teini voi tarvitakin sitä aikuista, joka ei heti skitsoa kuin vanhemmat. Muistan itse alun äitipuoliajalta tilanteita, jossa 17-vuotias tuli perässä ulos kertomaan, että on jättänyt poikakaverinsa ja on vaihtanut lennosta poikakaverin parhaaseen kaveriin. Hirveä soppa. Kysyi, että voisinko kertoa iskälle. Minä juttelin ihan realistisesti asiasta ja sanoin, että elämässä sattuu kaikkea ja ei kannata nyt ihmetellä, jos se ex-poikakaveri on todella katkera. Se oli odotettavaakin. Sanoin, että ei kannata nyt hieroa asiaa toisen naamalle liikaa heti alussa. En tuominnut tai saarnannut, hän haki minulta tukea vaikeassa tilanteessa. Kerroin sitten isälle, joka vähän kurtisteli kulmiaan ja totesin vain miehelle, että mitäs siinä murjotetaan. Näin se nyt meni ja se ex-poikakaveri olikin ihan luuseri.... Mies purskahti nauramaan.
Ei teiniä tarvi mielistellä, mutta ne saattaa joskus kaivata sitä välimuotoa vanhemmista ja kavereista. Realistista aikuista, joka ei kuitenkaan ota niin tunteella kaikkia virheitä.
Ota etäisyyttä. Harrasta, tapaa kavereita, tee pidempiä työpäiviä, jne...eli annat isälle ja lapselle tilaa. Ja tee niin kuin me muutkin teinien vanhemmat, valitse sotasi.