korkeasti koulutetut eivät osaa käytännön lapsen kasvatusta

Jos nyt yleistämään lähdetään niin itse koen, että matalasti koulutetut kasvattavat lapsensa huonommin. Lasten kanssa ei tehdä mitään vaan jätetään heitteille vailla minkäänlaista huomiota. Kasvatusmetodit tulevat jostain kaukaa menneisyyestä, jolloin hoidettiin koti ja maatila yms ja lapset menivät siinä sivussa, jolloin kiintymyssuhteet eivät kehittyneet kuten kuuluu. Ainoa periaate on ettei lapset saa kuulua eikä näkyä, oli keino mikä hyvänsä ja vaikutukset tulevaisuuteen mitkä tahansa.

Monesti erityisesti naiset eivät pidä miehen exästä ja miehen edellisen liiton lapsissa on aina vikaa, joka johtuu tietenkin miehen exästä. Sinä vain yrität tehdä itsestäsi jotenkin paremman alemmuuskompleksissasi ja syyttää koulutusta tuosta.

T. toinen matalasti koulutettu

Kyseessä ei ole vanhempien koulutustaso vaan lasten kokema avioero. Se on sen verran repivä kokemus, että siitä harva lapsi ihan tervepäisenä selviää. Kauhu, hätä ja suru näkyvät juuri noin ei etsitään rajoja, ollaan hankalia ja halutaan, että isä ja äiti palaavat yhteen. Ja kun vielä isä ottaa ns. vieraspatjan eli alemman sosiaaliluokan naisen kumppanikseen, niin eihän se lapsilla helppoa ole.

Mikä on käytännön lapsi? Otsikossa kun kummastellaan sellaisen kasvattamista.

Päiväkodissa työskentelevänä olen huomannut, että matalimmin koulutetut ovat keskimäärin tehokkaimmin osanneet opettaa lapsilleen kirosanat. Korkeimmin koulutettujen lapset viljelevät niitä yleensä selvästi harvemmin.

Juuri muita eroja en ole havainnutkaan.

Huono provo ja vielä niin huonosti kirjoitettukin, että voi apua.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 22:11"]

Miten insinööri on muka akateeminen?

[/quote]

Niinpä, eipäs loukata insinöörejä.

Juu, otoksesi perusteella voimme todeta, että akateemisten lapsilla menee todella huonosti. He eivät myöskään pärjää koulussa ja heitä joudutaan ottamaan huostaan paljon enemmän kuin amisten penskoja.

Kyllä tuossa perääkin on, vaikka aina tilanteet on yksilökohtaisia ja huonoja kasvattajia löytyy kaikista ryhmistä. Itse olen huomannut, että nämä teoriaäidit on kaikkein pahimpia. Lasta kasvatetaan aivan liikaa luetun pohjalta eikä tajuta, että jotkut asiat vain täytyy hoitaa fiilispohjalta. Lapsi on elävä olento ei mikään kone, joten ei sitä voi myöskään kasvattaa pelkästään "käyttöohjeita" noudattamalla.

Ilman koulutusta jääneet ovat hyvinkin todennäköisesti huonompia kasvattajia. Toisenasteen suorittaneet, varmasti jo oikein päteviä. Esim päiväkodin hoitajat ovat näitä.

Akateemisilla voi olla vanhemmuus hukassa, kasvatus vaatii ihan muita taitoja kun teoria. Monesti myös työ niin tärkeätä, että koti voi jäädä kakkoseksi ja lapset liikaa hoidossa. Yritetään sitten materialla korjata tilannetya.

Typerä kärjistys, mutta lähdimpä kuitenkin tähän mukaan.

Itse tiedän korkeasti koulutettuja melko paljon, joiden kasvatustaidot heikohkoja.

Kultainen keskitie tässäkin asiassa paras vaihtoehto.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 22:27"]

[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 22:20"]

Itse ilmeisesti et ole kovin korkeasti koulutettu kun kirjoitat "tahalteen" ja teet yleispäteviä päätelmiä parin tuttavasi perusteella... :D

[/quote]  sanoinko että teen perusteluni vain noista kahdesta tuttavastani? he olivat nyt vain esimerkkejä. Ja kyllä, en ole koulutettu korkeasti, eikä tarvitsekaan olla.Ja on normaalia sanoa sana: tahalteen. olen kyllä muuttanut toisesta maasta tänne ja asunut vain pohjoissuomessa, jossa saa olla just se mikä on ja murre on tämmöstä,entä sitten?

[/quote]

Olen itse heikosti koulutettu ja kotoisin Pohjois-Suomesta, mutta en koskaan kirjoittaisi noin huonosti tai käyttäisi sanaa"tahalteen" jos oikea sanavalinta tilanteessa olisi tarkoituksellisesti. En myöskään yleistäisi hyvin pientä otostani kattamaan kaikkia korkeasti koulutettuja/punatukkaisia/vasenkätisiä tai muutakaan lastenkasvatustaidoiltaan heterogeenistä ryhmää.

En oo toi skrivaaja, jolle sä kommaat, mut ihan pakko laittaa sulle tää. Mäkin diggaan välil skrivaa mun bamlauskieltä, vaik osaanki skrivaa oikeesti.

Mut mähän en ookkaan akateeminen, kato ku mul vaan amistaustaa ja muuta tokan asteen skolea takana, mut ne liittyy kässätaitoihin, kato ku mä on taiteilija. Bonjaak sä mitä mä tarkotan? No kato sitä, et joka duuniin ei kandee olla liikaa koulutust, ku oma luovuus se homma.

Tuttu kiinteistönvälittäjä kertoi kolmenkymmenen vuoden tutkimuksensa tuloksen: keittiön uunin puhtaus korreloi kääntäen asunnon vuokralaisen (huom. vuokralaisen - ei oman kämpän) koulutustason kanssa, siis korkea koulutus -> likainen uuni. Olisiko sama homma tuossa lasten kasvatuksessa...

Maahanmuuttajan kannattaa aina opetella se yleiskieli. Etelä-Suomessa asuvana ei voi ymmärtää sanaa tahalteen ilman selitystä tai arvausta. Lähinnä siitä tulee mieleen laittaa talteen.

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta mietin tässä, että mtienhän minun hyvinkin teoreettinen akateeminen koulutukseni aivan muulta kuin kasvatus ym. tieteistä tekisin minusta huonon kasvattajan. Voinko pilata lapseni, koska tunnen yhteiskuntateorioita ym..?

Aikamoinen yleistys. Eiköhän matalammin koulutetuissa perheissä ole enemmän elämänhallinnan ongelmia ja avioeroja, jotka lienevät lapsen kannalta suurin riski.

Itseasiassa en tiedä äkkiä yhtään täysin elämässä tipahtanutta paremman perheen lasta (niitä toki on), kun kaikki tipahtaneet on näistä "paskaperheistä" kotoisin, jossa ryypättiin, tapeltiin, oli työttömyyttä, avioeroja, koulusta ei huolehdittu jne. Se, että jossain on joku luuseri, jolla oli ns. hyvä koti, ei poista sitä, että 99% elämässä ongelmista olevista on tasan matalastikoulutetun ja muutenkin elämässä tipahtaneen perheen lapsi. Kuunelkaapa noiden murhaajien, narkkareiden ja muiden taustoja. Kyllä siellä kaikkea ikävää on.

Alhaisesti koulutetuissa ei varmaan ole tällaisia ap:n kuvaamia "teoriaäitejä", mutta luulisin, että nämä äidit ovat hyvin pieni ryhmä joka tapauksessa. Eivätkä ehkä se pahin ongelmavanhempiryhmä.

Tutkimusten (:D) mukaan alempien sosiaaliluokkien lapsilla on enemmän erilaisia vaikeuksia kuin ylempien luokkien, eli tämä puhuisi ap:n ajatusta vastaan. Tosin nämä vaikeudet voivat puolestaan johtua pienestä osasta alhaisesti koulutettuja vanhempia, joilla menee todella huonosti.

Itse en ole eroja havainnut.

Tuntui tosi naurettavalta kun eräs lapseton lto rupesi neuvomaan siskoaan lastenkasvatuksessa kun "tilanne oli päällä". Neljän lapsen äiti sanoi siskolleen, että kuulehan nyt, jätetäänpä ne kirjoista luetut opit nyt takavasemmalle ja koppasi lapsensa syliin ja jatkoi pukemista.

Tämä lto rupesi vielä vikisemään, että kun kirjassa sanottiin, että noin ei voi lapselle sanoa ja nyt pitäisi yrittää saada vuorovaikutus toiminaan ja plää plää plää. Kyseessä oli 3v kiukutteleva, pukemisesta kieltäytyvä lapsi.

Voi hyvät hyssykät, mikä avaus. Oma, laaja tuttavapiirini koostuu lähes yksinomaan näistä ns. koulutetuista henkilöistä; pääosin akateemisista, mutta mukana on myös terveyden- ja sairaanhoitajia, (opisto- ja amk-)insinöörejä ym. Kaikki joka tapauksessa fiksuja, työssäkäyviä ihmisiä. Mitään erityisiä ongelmia selviytyä lasten kasvatuksesta en ole kenenkään kohdalla huomannut. Päin vastoin, hyviä, huolehtivia, osallistuvia ja myös kurinpidon osaavia vanhempia ovat kaikki.

Ap:n kirjoitus kuvastaa samaa ajattelutapaa, johon törmäsin joskus nuoruudessani, kun seurustelin hetken aikaa amiksesta valmistuneen miehen kanssa. Moni hänen tuttunsa oudoksui suuresti yliopisto-opiskeluani ja heillä oli suorastaan koomisia, stereotyyppisiä ajatuksia siitä, miten yliopisto-opiskelijat ovat heistä, "tavallisista ihmisistä" jotenkin täysin poikkeava laji, joka istuu nenä kiinni kirjassa tai tietokoneessa kaiken valveillaoloaikansa ja on täysin kykenemätön mihinkään käytännön toimintaan.

Usko pois, ap, ihan samanlaisia ihmisiä ne ovat koulutetut kuin kouluttamattomatkin ihmiset, mitä arkielämään tulee. Hyvin harva vapaa-ajallaan kulkee työrooli päällä ja pohtii jotain teorioita. Se, että ihminen on sivistynyt ja hänellä on laaja teoreettinen tietämys jostain aihealueesta, ei millään tapaa sulje pois sitä, että hän voi olla hyvinkin "pätevä" arjen pyörittäjä ja lasten kasvattaja. Kaikilta nämä hommat eivät toki yhtä luontevasti suju, mutta kuten joku muu tuossa aiemmin kirjoittikin, kyllä niitä elämänhallinnan ongelmia ihan tutkitusti on enemmän alhaisesti kuin korkeasti koulutetuilla.

käytännön lapsen kasvatus = lapset hyväkäytöksisiä?

Tällä yhden tutkimushenkilön otannallani voin todeta, että kaikkein huonoimmin noin keskimääräisesti tuolla turuilla ja toreilla käyttäytyvät alemman, kouluttamattoman sosiaaliluokan aikuiset ja heidän lapsensa. Seuraava looginen kysymys tietysti on, että mistä tiedän näiden kovaäänisten, ympärilleen räkivien ja vapaasti juoksentelevien kullannuppujen kuuluvan alempaan sosiaaliluokkaan. Voin vain todeta, että kyllä sen tietää.

Korkeasti koulutetut tietävät, että halutun lopputuloksen saavuttaminen (esim. akateemisen tutkinnon suorittaminen), vaatii pitkäjänteistä työtä. Tietyt asiat on vain tehtävä, vaikkei oikeasti yhtään huvittaisi. Lapsen kasvatus hyvinkäyttäytyväksi on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii johdonmukaisuutta ja samojen asioiden toistamista yhä uudelleen ja uudelleen. Tämä ajatusmalli on korkeasti koulutetun helppo omaksua ja sisäistää. Tästä johtuen korkeasti koulutetut pääsevät kasvatustyössään laadukkaampaan lopputulokseen kuin alhaisen koulutustason omaavat vanhemmat.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 12:22"]

Tuntui tosi naurettavalta kun eräs lapseton lto rupesi neuvomaan siskoaan lastenkasvatuksessa kun "tilanne oli päällä". Neljän lapsen äiti sanoi siskolleen, että kuulehan nyt, jätetäänpä ne kirjoista luetut opit nyt takavasemmalle ja koppasi lapsensa syliin ja jatkoi pukemista.

Tämä lto rupesi vielä vikisemään, että kun kirjassa sanottiin, että noin ei voi lapselle sanoa ja nyt pitäisi yrittää saada vuorovaikutus toiminaan ja plää plää plää. Kyseessä oli 3v kiukutteleva, pukemisesta kieltäytyvä lapsi.

[/quote]

Mulla taas on esimerkki päinvastaisesta. Eli minä olen koulutukseltani tohtori ja neuvoin päiväkodin lastenhoitajaa (hän ei ole lto) pukemaan 3-vuotiaan lapseni väkisin, koska kaikkea oli jo kokeiltu, sekä palkintojen että rangaistusten kautta. Ei tarvinnut montaa kertaa pukea väkisin, kun pukemisen kanssa temppuilu loppui.

Kun nyt kerran tämä on ketju, jossa tehdään yleistyksiä, niin tämän tapauksen perusteella korkein mahdollinen koulutus korreloi kasvatukseen liittyvän maalaisjärjen kanssa.