Nainen pakottaa pienet lapsensa pelkkiin mustavalkoisiin vaatteisiin

Olen samaa ihmetellyt ja kauhistellut. Tootahan vanhempi päättää lapsen vaatetuksesta, mutta minusta on ihana nähdä miten lapset viihtyy mieluisissa, itse valituissa kamppeissa, vaikkeivät ne aina oman makuni mukaisia olekaan. Tämän blogistin lisäksi koske muitakin, esim. Kaunis pieni elämä. Jaksaako se koululainenkin aina kulkea äidin valkkaamissa pastellihörhelöissä, kovin on eri tyylistä muilla tuon ikäisillä!

Mä itse asiassa pakotan lapseni ylipäätään vaatteisiin, jos tuo taapero saisi itse päättää se olisi aina nakupellenä.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 13:44"]Onko teidän mielestänne normalia pukea lapset aina ja vain mustavalkoiseen????

[/quote]

Aivan yhtä normaalia kuin lasten pukeminen aina ja vain esim. Pinkkiin

Mun lapset ei tossa vaiheessa vielä kiinnittäneet huomiota vaatteisiinsa kunhan oli mukavat...

Minusta tärkeintä on, että lapset sopivat sisustukseen. Samoin mies. Näin ollen on aivan loogista että mustavalkoisessa kerrostalokolmiossa myös mies ja lapset ovat mustavalkoisia. Todennäköisesti siellä ei pelata myöskään Afrikan tähteä vaan ainoastaan shakkia. Ruokapuolikin on hankalaa, koska ainoastaan lakritsi ja riisi käyvät. 

Mä yritän pukea lasta siten, että itse siedän niitä värejä ja vaatteita, mutta että lapsi oppisi käyttämään monenlaisia vaatteita, saisi ympärilleen erilaisia värejä ja virikkeitä. Ja pihi kun olen, otan paljon kierrosta vaatteita, ja silloin on vähän vaikeampi valita sitä tyyliä. Eniten meillä taitaa olla kirkkaita perusvärejä, erilaisia vihreän, sinisen ja keltaisen sävyjä. Mutta on myös pinkkiä, violettia, ruskeaa, mustavalkoista. Odotan ihan mielenkiinnolla, millaiseksi se lapsen oma amku alkaa aikoinaan kehittyä. Mutta joo, mä käytän niin paljon aikaa muihin asioihin, töihini, urheiluun, lukemiseen ja kokkaamiseen, etten todellakaan jaksa skitsoilla siitä, mätsäävätkö lapsen vaatteet täydellisesti yhteen tai kotiini. Pakkomielteinen mätsääminen kertoo usein paremman tekemisen puutteesta.

Se Hilla-serkun huone oli ihana!

Totta tosiaan liian mustavalkoista muuten kaikki. Muuten ihan kiva blogi.

Blogissahan toki kerrotaan aivan kaikki perheen asiat ja tapahtumat mitään lisäämättä ja mitään pois jättämättä. Not.

Eikös tuon bloggaajan lapset ole aika pieniä? Ei mun kaksivuotias kyllä kauheasti sano mielipidettään vaatteistaan, paitsi nyt sellaisia juttuja, että huopikkaita ja crocseja on kiva pitää sisällä jne.

Vaikuttaa tiukkikselta tyypiltä. Jotenkin teksti ei sytyttänyt.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 14:28"]

Minusta tärkeintä on, että lapset sopivat sisustukseen. Samoin mies. Näin ollen on aivan loogista että mustavalkoisessa kerrostalokolmiossa myös mies ja lapset ovat mustavalkoisia. Todennäköisesti siellä ei pelata myöskään Afrikan tähteä vaan ainoastaan shakkia. Ruokapuolikin on hankalaa, koska ainoastaan lakritsi ja riisi käyvät. 

[/quote]

Eipäs nyt liioitella, esimerkiksi vaniljajätski, raejuusto, maito, kahvi, mämmi ja siirappi ovat ihan kelpoja ruokia.

Joutuuko joku pakottamaan lapsensa pinkkiin? Minä en kamalasti pidä pinkistä, mutta kun tytölle tuli jossain vaiheessa pinkki kausi, niin ostettiin sille myös pinkkiä.

Tuo bloggaajan meno vaikuttaa siltä, että hän yrittää hallita sitä kautta elämää/kaaosta.

Tämä mustavalkoisuus on kyllä jo vähän pakkomielteistä... Mutta lapset kyllä aikanaan tulevat kapinoimaan, äiti parka saa migreenin, kun tyttö vetää pinkit glitterit päälleen eikä muuta suostu käyttämään!

Koskakohan ton ukko ottaa ja lähtee!? Ihan pimeetä, että kirjahyllyn kirjat häiritsevät naista, koska ovat niin kirjavia. Ja ukko kääntänyt niitä kirjoja selkäpuoli seinää vasten. vässykkä.

Olen nähnyt perheen useasti luonnossa. Agressiivisen oloinen nainen, mies aina hiljaa ja ahdistuneen oloinen, ei ole hyvä olla.

Noi pienen lapsen mustat hipsterlasit menee kyllä todella, todella liian pitkälle....

Asunnossa on liikaa tavaraa ja kaiken maailman härpäkettä. Mustavalkoinen ihan ok, jos pelkistetty tyyli, jota pehmennetään vaikka luonnollisilla tekstiileillä, puulla, kivellä, viherkasveilla jne. Tuo koti on kuin maanisdeprsessiivinen sikrus. Saisin päänsäryn, jos salmiakkiaakkosia ja hassuja hatuntekijöitä vilistäisi joka kolossa. Värimaailma kuin värimaailma, tykkään siitä, että asunnossa on "happea", eikä joka pintaa pakkomielteisesti tukita jollain. Mulle tulee tavaraa täynnä olevista kodeista ahdistunut olo. Mitä enemmän tavaraa, sitä enemmän pölyä, aina saa vähän olla katsomassa, ettei tökkää jotain koristemaatuskaa kumoon.

Meidän kotona on valkoista, tummaa puuta ja tehostevärinä vihreän sävyjä. Yritän karttaa liian tavaran hamstraamista.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 17:39"]HUI :D! Aika paha fiksaatio mammalla mustavalkoiseen :D! Tulee mieleen, että lapset ovat ikään kuin osa sisustusta, pitää stemmata sävyihin. Sääli, lapsethan nimenomaa rakastaa värejä, mitä kirkkaampia sen parempia!

[/quote]

Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu kun muksut kasvavat ja kehittävät oman tahdon ja mielipiteet. Eli eivät enää ole yhtä helposti mamman muokattavissa. Saako äitee slaagin kun Vilma ekan kerran kinuaa pinkkiä röyhelökolttua? Tai Vilho haluaakin pukeutua kirkkaanpunaiseen?? :D Osaako rouva "sisustusnatsi" yhtään joustaa ja tulla muita vastaan..?

Maanisdepressiivinen sirkus, sepä se. Kuvaa hyvin tuota menoa. Bloggaajan puoliso on samanlainen vaimon jatke kuin sillä Super-Marjolla, mies on hissuksiin taustalla ja mukautuu kaikkeen. Tai siltä vaikuttaa.

Ihanan tyylikkäästi pukee lapsensa. Itse taidat pakottaa lapset käyttämään muumipaitoja, joista raukoille jää traumoja vielä aikuisena.