Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jotkut lapset eivät ansaitse ystäviä.
12.12.2013 |
Rumasti ja provoisoivasti sanottu, mutta on sellaisia täysin rajattomia lapsia, joiden vanhemmat on hemmotellut ne niin pilalle, että ystävät eivät voi yksinkertaisesti leikkiä sellaisen kanssa.
Lapsieni luokalla on tyttö, joka kuvittelee olevansa maailman napa ja suurin prinsessa. Aika nopeasti ekalla luokalla tyttö jätettiin yksin leikkimään, kun leikit hänen kanssaan eivät vain sujuneet. Ei muiden tarvitse alistua siihen, että yksi määrää ja muut tekee mitä käsketään.
Nyt kuitenkin useiden koulun toimenpiteiden jälkeen lapsi sitten sai ystäviä mm. kaksosistani. Tarina päättyy siihen, että tyttö haukkui ja kiusasi "ystäviään" niin, että lapseni jo pelkäsivät mennä kouluun.
Jos edes kaksoset eivät pärjää hänen kanssaan, miten sitten kukaan muu voisi pärjätä?
Olen ilmoittanut opettajalle suorasanaisesti, että lapseni pelkäävät tätä tyttöä ja heillä ei ole enää mitään velvollisuutta tulla kiusatuiksi. Opettaja ymmärsi hyvin mistä puhuin.
Kommentit (29)
Nykyään tärkeetä ei ole luonne ja rehellisyys vaan kauneus ja rikkaus ja rohkeus. Koulussa kysellään painoa ja rasvaprosentteja. Jos on kaunis ja omistaa poikaystävän on suosittu. Jos on keskiverto reipas ja iloinen hön on vain nolla. Surullista. Minun tyttäreni on 12 ja näin heidän maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään tärkeetä ei ole luonne ja rehellisyys vaan kauneus ja rikkaus ja rohkeus. Koulussa kysellään painoa ja rasvaprosentteja. Jos on kaunis ja omistaa poikaystävän on suosittu. Jos on keskiverto reipas ja iloinen hön on vain nolla. Surullista. Minun tyttäreni on 12 ja näin heidän maailmassa.
Jokainen lapsi ansaitsee kyllä kavereita, eikä kukaan kiusaamista (jopa ne kaikista kamalimmat kusipää -kakarat). Mutta kaikki ihmiset eivät ansaitse lapsia, ja siitä mun mielestä tässä sun kertoman tytön kohdalla on kyse. Jos tuollainen lapsi jätetään tässä vaiheessa systemaattisesti ulkopuolelle, niin lasku tulee olemaan entistä kamalampi yhteiskunnalle. Ei lapsena ketään saa kiusata ja jättää ulkopuolelle, ei edes sitä joka käyttäytyy törkeästi! Jokaisella aikuisella on velvollisuus huolehtia siitä, ettei yhtäkään lasta kiusata.
Btw, muistan kyllä kun meidän vanhempiin meni täysillä läpi se kuinka luokkamme koulukiusattu on itse ansainnut kiusaamisensa. Se tyttö kieltämättä käyttäytyi välillä inhottavasti, mutta ihan oikeasti, kyllähän se kiusaaminen vain ruokki sitä käytöstä. Mulla vieläkin puistattaa kun äiti selittää siitä tytöstä kuinka se oli niin kamala jne, ja silloinkin kun sitä tyttöä kiusattiin, niin vanhemmat liittoutuivat tyttöä ja sen perhettä vastaan (vähän niin kuin sinä nyt), kun oikeasti oisin tarvinnut muiden lasten kanssa kahden viikon arestit ja kuukauden karkkipäivät pois, jotta olisin oppinut ettei kiusata saa. Kaikista idiooteinta mitä vanhemmat voi tehdä on juuri tuo: kuvitellaan että se kiusattu on käytöksellään ansainnut kiusaamisen, ja hiljaa hyväksytään yhden syrjiminen. Vieläkin oikeasti muistan lapsuudesta, kuinka _kukaan_ aikuinen ei ottanut todesta sen kiusatun tytön tunteita, ja tajunnut että totta kai se kiusaaminen oli omiaan vielä kärjistämään tytön huonoa käytöstä. Vasta nyt aikuisena olen todella katunut kiusaamista, ja ymmärtänyt kuinka tunnevammaisia monet vanhemmat ovat.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 16:13"]
Vika on vanhemmissa. Ei lapsessa.
[/quote]
Ei välttämättä, meilä on tuttavapiirissä veljespari, jossa esikoinen on aivan kuin tuo kuvattu tyttö ja pikkuveljensä on ihan tavallinen poika. Ja kovemmalla kädellä sitä esikoista on kasvatettu, kun on ollut pakko. Eli kyllä on lapsilla luonne-erojakin.
En viitsi selittää täällä tarkkoja yksityiskohtia, mutta on tapahtunut sellaista sadistista rääkkäystä, että en yksinkertaisesti voi enää antaa lasteni toimia nyrkkeilysäkkeinä.
Ketään ei saisi kiusata ja olisi kiva, että kaikilla olisi kavereita, mutta tämä ei ole enää lasten asia vaan aikuisten. Ja koska en kuulu heidän perheeseensä, en yksinkertaisesti voi auttaa. Perheneuvola, kuraattori, psykologi tms. ehkä vielä voi.
Pitäisikö minun laittaa opelle viesti tai soittaa lastensuojeluun?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin tosi kiusattu koska olin omituinen koska mulla oli vamma josta vanhemmat ei puhunut koska pelkäsivät leimautumista ja sitä etten saisi olla normaalikoulussa. Olin ihan kiltti tyttö mutta hyvin naiivi ja herkkäuskoinen. Vamma aiheutti omalaatuista käytöstä, hitautta ja kömpelyyttä johon muut lapset tuskastuivat, varsinkin kun en tiennyt enkä osannut selittää. Oletin vaan että olen kai tyhmä ja idiootti kun muut kerran niin sanoo. Äiti joutui anelemaan että liikanopen tyttö leikkisi mun kanssa....jälkeenpäin ottaa päähän kun lääkityksen myötä olen mennyt parempaan suuntaan ja olen suht normaali. Vihainen olen vähän vanhemmille kun eivät olleet mulle avoimempia tai vaatineet multa enemmän ja opettaneet niitä pelisääntöjä mitä muiden kanssa tarvitaan. Olisin vähän vain tarvinnut rautalangasta vääntämistä sillä tyhmä en ollut kuitenkaan.
Mun vanhemmat piti mua pumpulissa ja hemmotteli ihan liikaa syyllisyydestä. Äiti ei edes antanut tehdä kotiaskareita koska tuskastui hitauteeni oppia. Vanhemmat antoi mun syödä mitä halusin kun pelkäsin ruokailuja. Se vasta koulussa vaikeuksiin johti!
Älkää ikinä tehkö näin lastenne kanssa!!! Ihan sama mitä kliseet sanoo, lasten maailma ON julma ja se että on samanlainen kuin muut on lapsen itsetunnolle TOSI tärkeä juttu. VARSINKIN kun on vammainen tavalla jota ei päällepäin näy!
Noiden ihmisten jotka keräävät sääliä facebookissa siitä kun kukaan ei tullut synttäreille, tulisi miettiä sen sijaan mitä vikaa heissä on sekä nöytyä huomiomaan muita ihmisiä.
Aivan kuin olisi muiden vika jos heillä ei ole ystäviä. Syy on heissä itsessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 17:30"]
Noiden ihmisten jotka keräävät sääliä facebookissa siitä kun kukaan ei tullut synttäreille, tulisi miettiä sen sijaan mitä vikaa heissä on sekä nöytyä huomiomaan muita ihmisiä.
Aivan kuin olisi muiden vika jos heillä ei ole ystäviä. Syy on heissä itsessään.
[/quote]
Oikeasti, en enää ihmettele lainkaan miksi koulukiusaaminen on niin käsistä, jos tällaisia mammoja todella on. Hyi helkkari, mulle on ainakin ylpeyden aihe ettei mun poikani kiusaa ketään, ja leikkii yhden luokkansa syrjityn kanssa välitunneilla ja vapaa-ajallakin. Se on sellainen asia, mistä olen ylpeämpi kuin yhdestäkään kotiin tuodusta kympistä tai hyvästä urheilusuorituksesta. Miten voi edes olettaa, että lapsista kasvaisi suvaitsevaisia ja terveitä, kun vanhemmilla on näin pielessä arvot.
Alue: Aihe vapaa
Tavallaan kyllä ymmärrän tuon, mutta miten ihmeessä se yksinäinen lapsi oikein oppii tavoille, jos hän jää aina yksin? Minusta tuohon tarvittaisiin nyt viereen joku aikuinen, joka seuraisi lasten leikkejä ja opastaisi ko. lasta käyttäytymään oikein.