20-vuotias on riskisynnyttäjä samalla tavalla kuin 40-vuotias.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 19:53"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 19:41"]

On varmaan paljon mahdollista, että biologisesti hedelmällisin ikä on siinä parinkympin tietoilla. Kesällä ilmestyneessä tanskalaistutkimuksessa yli 30-vuotiaat olivat kuitenkin raskautuneet helpommin kuin parikymppiset. Syyksi epäiltiin nuorten naisten epäterveellisiä elämäntapoja ja kolmekymppisten naisten terveellisempiä elämäntapoja.

Ei välttämättä liity aiheeseen, mutta minun mielestäni on uskomatonta, kun nuoret ajattelevat, että he voivat elää miten haluavat, eikä se vaikuta nuorella iällä terveyteen millään tavalla. Kyllä epäterveelliset elämäntavat näkyvät terveysongelmina, esimerkiksi mahdollisena hedelmällisyyden putoamisena jo nuorena.

[/quote]Syy ei ole elämäntavoissa. 20-vuotiaalla on vielä kehittymätön kohtu, minkä vuoksi raskaaksi tuleminen on vaikeaa ja keskenmenot tuossa iässä yleisiä. Ei 20-vuotiaan nuoren keho ole vielä valmis raskauteen, kuukautisetkin nippa nappa alkaneet.

[/quote]

Minulla oli ollut kuukautiset 8 vuotta 20-vuotiaana. Kuukautiset alkavat keskimäärin 13-vuotiaana. 

MILLOIN ON VIIMEINEN HETKI HANKKIA LAPSIA?

Helsingin yliopiston lisääntymislääketieteen professori Aila Tiitisen mukaan täsmällistä vastausta on vaikea antaa.

Hedelmäisin nainen on 20–25-ikäisenä. Menopaussi alkaa osalla naisista ennen kuin nämä ehtivät täyttää 40 vuotta, mutta toiset lähentelevät kuuttakymppiä saadessaan viimeiset kuukautiset.

Jos naisen vaihdevuodet alkavat viisikymppisenä, hän voi tulla luonnollisesti raskaaksi vielä 40-vuotiaana.

Jos vaihdevuodet puolestaan alkavat jo 45-vuotiaana, on epätodennäköisempää, että nainen tulee raskaaksi enää nelikymppisenä.

– Ongelmana ovat munasolut, ne eivät uusiudu. Joka kuukautiskierto munasarjoissa tuhoutuu jopa useita satoja munasoluja. Vain yksi kypsyy. Munasolujen loppuessa tulevat vaihdevuodet. Limakalvot pysyvät toimivina pitkään, jos estrogeenia annetaan lääkkeenä siinä vaiheessa kun munasarjat eivät itse tuota estradiolia.

Vaihdevuodet alkavat – ja ovat alkaneet keskimäärin 51-vuotiaana.

– Munasolujen laatu heikkenee jo huomattavasti aiemmin ennen kuin kuukautiset loppuvat. Mitä iäkkäämpi nainen ja munasolut ovat, sitä suuremmat ovat riskit. Keskenmenoriski kohoaa, samoin lapsen kromosomihäiriön riski nousee. Toki raskauden riskitkin lisääntyvät naisen iän myötä.

Tiitinen tietää tapauksia, joissa vaihdevuosi-ikäinen, hormonikorvaushoitoa saanut nainen tulee raskaaksi.

– Kautta historian on ollut tällaisia tapauksia. Saahan joku lottovoitonkin, vaikka todennäköisyys on häviävän pieni.

Vaikka omien munasolujen kypsyminen olisi loppunut, lahjamunasoluilla ja koeputkihedelmöityksellä iäkkäänkin naisen raskaus on mahdollinen.

http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/217779-professori-iakas-nainen-tulee-raskaaksi-nuoren-naisen-lahjamunasoluilla

Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä on yli 28 vuotta, ja se on koko ajan noussut.

Raskaaksi tulemisen ongelmat lisääntyvät jo 30 ikävuoden jälkeen, vieläkin selvemmin yli 35 ikävuoden jälkeen.

Aloitettujen hedelmällisyyshoitojen määrä kasvaa edelleen Suomessa. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 tehtiin runsaat 14 900 hedelmöityshoitoa, mikä oli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.

Runsaat 9 300 vuonna 2010 tehdyistä hedelmöityshoidoista oli koeputki- ja mikrohedelmöityshoitoja tai niihin liittyviä pakastetun alkion siirtoja. Runsaat 5 000 oli inseminaatiohoitoja.

NÄIN POHJOISMAISSA

Vaikka hedelmöityshoitojen maailma on lapsettomuudesta kärsivälle pariskunnalle hämmentävä, se on usein heidän ainoa mahdollisuutensa saada lapsi yhdessä.

Yksilölliseen hedelmöityshoitoprosessiin vaikuttavat monet seikat: mikä on sallittua ja mitä on mahdollista tehdä, ystävien ja perheen mielipiteet sekä erityisesti asiantuntijoiden ja terveydenhuollon henkilöstön vaikutus.

Suomessa ja Tanskassa yksityisten klinikoiden hoitojen kokonaiskustannukset ovat halvimmat.

Norjassa lainsäädäntö on tiukin.

Islannissa hoitojen tukijärjestelmä on monimutkaisin.

Ruotsissa odotusaika hoitoihin on pisin.

Lähde: Sól Ólafsdóttir H. Nordic and infertile. A study of options and decisions. Thesis, Nordic School of Public Health 2012. 

Hoidoista seurasi 3 169 raskautta ja niistä syntyi 2 687 lasta. Hedelmöityshoidoilla syntyneiden lapsien osuu on 4,4 % kaikista syntyneistä lapsista.

Lapsettomuushoitojen vaikutus syntyvien lasten määrään on yhteiskunnallisestikin merkittävä.

Kaikki lapsettomat parit eivät hakeudu hedelmöityshoitoon.

Osalle valinta on vapaaehtoinen, joidenkin päätökseen vaikuttavat taloudelliset seikat tai huoli hoitojen sivuvaikutuksista.

Naisten lisääntymisterveyttä selvittäneen FINRISKI 2002 – tutkimuksen mukaan

Kaikista naisista 16 prosentilla on joskus ollut vaikeuksia tulla raskaaksi Naisista 9 prosenttia on ollut tutkimuksissa tai saanut hoitoa lapsettomuuteen.

Lähde: Professori Aila Tiitinen ja Suomen virallinen tilasto, Terveys 2012.

Naiset elävät yhä pidempään ja yhä terveempinä. Mutta miten muutos on vaikuttanut naisten hedelmällisyyteen? Asiantuntijoiden mukaan ei mitenkään.

Naisten hedelmällisyys on puheenaihe, jossa fakta ja fiktio sekoittuvat suloisesti keskenään.

Harhaluulo naisten iänkaikkisesta hedelmällisyydestä leviää ja usein kuvitellaan, että lapsettomuushoidoilla voidaan hoitaa loputtomiin iän mukanaan tuomaa hedelmällisyyden hiipumista.

Media hämmentää lisää soppaa uutisoidessaan lähes 50-vuotiaan julkkiksen raskaudesta.

On harhaluulo, että nainen on iänkaikkisesti hedelmällinen.”

HYKS:in Naistenklinikan osaston ylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Aila Tiitinen oikoo virheellisiä käsityksiä. Hän sanoo, etteivät lehdistä luetut haastattelut kerro välttämättä koko totuutta.

– Kun lähes 50-vuotias nainen on raskaana ja saa kaksoset, on selvää, ettei hän olisi tullut raskaaksi ilman apua, vaikkei hän sitä erikseen mainitsekaan.

Yleensä hoidossa on Tiitisen mukaan silloin käytetty nuoren naisen lahjoittamia munasoluja.

HEDELMÄLLISYYTTÄ HEIKENTÄVIÄ ELÄMÄNTAPATEKIJÖITÄ

ali- tai ylipaino

pakonomainen liiallinen liikunta

sukupuoliteitse tarttuvat tulehdukset

tupakointi

päihteiden käyttö

runsas kahvinjuonti

epäterveellinen ravinto

stressi

Ympäristötekijöiden vaikutuksesta tiedetään toistaiseksi aika vähän, mutta niiden on arveltu olevan tärkeitä syitä miehen siittiölukujen alenemiseen.

Lähde: Professori Aila Tiitinen

– Limakalvo reagoi hormonille ja pysyy toimintakykyisenä vaikka 70-vuotiaaksi, mutta raskaus ei ole riskitön, hän huomauttaa.

Koeputkihedelmöityshoidossa naisen oma munasolu tai lahjoitettu munasolu voidaan siis siirtää naisen kohtuun ja raskaus on mahdollinen.

– Hoitotulokset lahjamunasolua käytettäessä ovat olleet jopa parempia kuin omia munasoluja käytettäessä.

Silti hoitoon liittyy ongelmiakin.

– Pitää miettiä, kuka maksaa hoidot. Hoitoihin ovat tähän mennessä olleet oikeutettuja tahattomasti hedelmättömäksi todetut naiset.

Hoitotulokset lahja-munasolua käytettäessä ovat olleet jopa parempia.”

Tiitinen nostaa esille myös muita ongelmia.

Munasolujen luovuttajista on Suomessa pulaa, ja lahjamunasolua odottavien jonot ovat pitkät.

– Biologinen lapsi näyttäisi olevan useimmille edelleen tärkeä. Luovuttajat käyvät läpi testit ja hormonihoidot, joten prosessi vaatii sitoutumista kaikilta osapuolilta.

Tiitinen toteaa myös, että elimien ja kudoksien lääketieteellistä käyttöä säätelevät useat lait muun muassa hedelmöityshoitolaki ja kudoslaki.

Työssään Aila Tiitinen tapaa potilaita laidasta laitaan. Samaan aikaan vastaanotolla saattaa istua nelikymppinen nainen, joka vasta harkitsee lapsen tekoa ja vastaavasti nainen, joka jo alkaa toivoa lapsenlapsia, eikä ajattele enää tarvitsevansa raskaudenehkäisyä.

Haasteita tuovat potilaiden ymmärrys ja etukäteistieto endokrinologiasta, fysiologiasta ja anatomiasta. Potilaiden taustat, kuten ikä, koulutus, kotimaa ja kieliongelmat vaikuttavat paljonkin siihen, mistä lähtökohdista yhteistyö aloitetaan.

Tiitinen kertoo, että terminologia tuottaa hankaluuksia potilaille, mutta aina ei osalla tulkeistakaan ole alan sanasto hallussa.

Yksi yleisistä harhaluuloista on hormonaalisten ehkäisypillerien vaikutus hedelmällisyyteen.

Hormonaalista ehkäisyä pelätään Tiitisen mukaan turhaan.

– Hormonaalinen ehkäisy ei pitkäänkään käytettynä heikennä hedelmällisyyttä, pikemminkin sillä on hedelmällisyyttä säilyttäviä vaikutuksia, professori sanoo.

– Toki on muistettava että ikää kertyy koko ajan, ja sillä on vaikutusta, hän jatkaa.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 19:53"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 19:41"]

On varmaan paljon mahdollista, että biologisesti hedelmällisin ikä on siinä parinkympin tietoilla. Kesällä ilmestyneessä tanskalaistutkimuksessa yli 30-vuotiaat olivat kuitenkin raskautuneet helpommin kuin parikymppiset. Syyksi epäiltiin nuorten naisten epäterveellisiä elämäntapoja ja kolmekymppisten naisten terveellisempiä elämäntapoja.

Ei välttämättä liity aiheeseen, mutta minun mielestäni on uskomatonta, kun nuoret ajattelevat, että he voivat elää miten haluavat, eikä se vaikuta nuorella iällä terveyteen millään tavalla. Kyllä epäterveelliset elämäntavat näkyvät terveysongelmina, esimerkiksi mahdollisena hedelmällisyyden putoamisena jo nuorena.

[/quote]Syy ei ole elämäntavoissa. 20-vuotiaalla on vielä kehittymätön kohtu, minkä vuoksi raskaaksi tuleminen on vaikeaa ja keskenmenot tuossa iässä yleisiä. Ei 20-vuotiaan nuoren keho ole vielä valmis raskauteen, kuukautisetkin nippa nappa alkaneet.

[/quote]

Tämähän ei pidä paikkaansa. Laitapas linkkiä tutkimukseen. 70- ja 80-luvuilla syntyneillä ei ole niin mittavia terveyseroja tai elintapaeroja, että se vaikuttaisi hedelmällisyyteen. Mikään ei vaikuta hedelmällisyyteen niin paljon kuin munasarjojen ikä.

Ja vaikka näin olisikin, niin tuossahan on tutkittu vain raskaaksi haluavia. Eli otannasta puuttuu kokonaan ne, jotka eivät tulleet raskaaksi ollenkaan. Ja niissä on enemmän vanhempia luonnollisesti. Yhden tutkimuksen arvo ei ole vielä kovinkaan suuri.