Lue keskustelun säännöt.
Miten saada anoppi ymmärtämään,
10.12.2013 |
ettei ole soveliasta tulla kylään vartin varoitusajalla? Asuvat kolmen vartin ajomatkan päässä ja käyvät meillä lähinnä silloin, kun on muuta asiaa kaupunkiin. Tietävät siis tulevansa lähistölle yleensä monta päivää etukäteen, vähintään saman päivän aamuna, jos illalla ovat meille tulossa. Meille tästä ei voi kuitenkaan ilmoittaa, tai kysyä käykö meille kyläily silloin. Kuvio menee joka kerta samalla lailla, anoppi soittaa noin varttia ennen saapumista, että nyt olisivat tulossa. Jos me emme ole kotona, kyselee milloin tulette, olettaen, että palaamme kotiin vierailunsa takia. Vetää herneet nenään, kun emme tätä tee. Silti ei opi varmistamaan olemmeko kotona, vaikka edellispäivänä.
Asiaa ei helpota se, että anopilla on keliakia ja apella laktoosi-intorelanssi. Eli tarjottavaa ei noin vain taiota ilman etukäteissuunnittelua. Kuitenkin oletetaan, että ruokaa ja kahvia on tarjolla.
Minä en jaksa. Tulen todella pahantuuliseksi tuosta. Meille tulee pian vauva, ja pelkään, että kylään tuppautuminen vain pahenee. Haluan saada itse päättää milloin otan vieraita vastaan. Asiaan ei auta se, että mies yrittää vanhemmilleen sanoa, että ilmoittaisivat ajoissa. Eivät ota kuuleviin korviinsa. Sama meno vain jatkuu.
Tänään ehdotin miehelle, että jatkossa ei sitten olla kotona. Katsotaan montako kertaa pitää kertoa, että olemme jossain muualla tai ihan juuri lähdössä jonnekin, ennen kuin tajuavat alkaa ilmoitella ajoissa. Onko hyvä idea, vai olisiko teillä parempia?
Kommentit (75)
Voi jeesus kun tehdään asioista vaikeita. Eikö aikuiset ihmiset osaa keskustella normaalisti ja laatia oman kotinsa sääntöjä? Nyt puhut sille anopille miehesi kanssa suoraan, että teille ei voi tulla ilmoittamatta vähintään useampaa tuntia etukäteen, koska teidän elämä ei kulje appivanhempien rytmin mukaan ja teillä on omassakin elämässä kaikenlaista aikaa vievää tekemistä. Eikä mitään "no olisittepa ilmoittaneet aikaisemmin niin olisi parempia herkkuja" -selityksiä, ei tuosta kukaan tajua mitään että pitäisi ilmoittaa aikaisemmin. Suoraa puhetta kehiin.
Joko tyydy kohtaloosi ja hukut lopulta vitutukseesi, tai nostat kissan pöydälle ja puhut anopille suoraan ettei paikalle voi ilmaantua silloin kun hänelle sopii. Jos vetää herneen nenään, puhu järkeä ja sano että melkoisen kakaramaista käytöstä aikuiselta ihmiseltä. Jos vielä riehuu, anna riehua. En ymmärrä näitä joiden mielestä kaikkia pitäisi passata ja kestitä silloin kuin vieraille sopii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko yrittäneet kouluttamista positiivisen kautta? Jos anoppi luultavimmin tietää useampaa päivää aiemmin retkensä kaupunkiinne, ottakaa joskus tehtäväksenne soitella muutaman päivän välein ja aktiivisesti kysyä josko appivanhemmat ovat suunnitelleet tulemista. Kun hän mainitsee kaupunkiretkestä, kutsukaa heidät samantien kylään tuolloin ja viekää mahdollisuus yllätyskyläilyyn. Tuollaisella kyläilyllä laitatte parasta mahdollista ruokaa ja yritette viihdyttää vieraita muutenkin hyvin. Kun taas vieraat tunkevat vartin varoitusajalla, ottakaa pakastimesta pari kuivaa pullaa ja seurustelkaa väkinäisesti. Pääpointti on, että yrittäkää keinotekoisesti luoda ennalta suunniteltuja kyläilyjä, jolloin kehutte ja kestitätte vieraat maasta taivaaseen. Luulisi heidän huomaavan eron.
Toinen taktiikka voisi olla kehua anopille jotain tosi hyvää ruokaa tai leipomusta, jota heille hirmu mielellään laittaisit. Samassa yhteydessä sanot, että ilmoita joskus vuorokautta ennen kyläilyä, että ehdit liottaa herneet tms aikaa vievää.
Tuollainen lähestymistapa voi auttaa siinä tapauksessa, että anoppi toimii tavallansa silkkaa tajuamattomuuttaan ja oman kokemuksen kautta huomaa, että vierailusta ilmoittaminen on hänelle itselle edullista. Jos hänellä taas on tahallinen pyrkimys ja joku kiero oikeutus toimintaansa, voi käytöksen muuttaminen vaatia selän seinää vasten laittamista ja hetkellistä loukkaantumista.
Mitäpä jos sanot kun seuraavan ilmoittaa olevansa tulossa, niin oikein iloisesti sanot, että voi nyt ei sovi, mutta miten olis ens torstaina. Älä keksi selityksiä vaan ilmoitat että ei käy, ilman mitään peruteluja.
Melkoinen lapanen se miehesi, jos ei saa laitettua äitiään kuriin. Ja psst... tuo viidentoista minuutin varoaika on suorastaan luksusta entiseen elämääni verrattuna... Nimim. ovi lukkoon, kun aletaan naimaan
Sanot vaan anopille että nyt on homma kesken/ pyykin pesu/ tukan värjäys, ole kuin kotonasi, keitä kahvit ittelles ja mulle ja ota pullat pakkasesta. Jos ruokaa haluat, perunat on alakaapissa ja jauheliha jääkaapissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Ostat ne keksit ym kaappiin ja yllätysvieraiden kanssa pienet tarjottavat ja jos ne ei kelpaa niin yllätysvieraat saa pahastua se ei voi olla sinun ongelmasi. Ruuaksi aina yllätysvieraille purkkihernekeittoa.
2. Laita yllätysvieraat töihin. Vartissa laitat leipomiseen alulle anoppia varten tai nostat ikkunanpesuvehket esiin. Ja sitten vaan tuumaat että pestäänpäs porukalla kun tulitte näin yllättäen. Voi tepsiä jos anoppi on laiska.
3. Kysy anopilta mikseivät halua ilmoittaa aikaisemmin vierailuistaan ? Ehkä syyn tietäminen helpottaisi ratkaisun löytämistä.
4. Kerro anopille että raskauden myötä tarvit enemmän lepoa ja sama koskee myös vauvan kanssa elämistä. Siksi toivot että jatkossa vierailuista sovitaan viimeistään pari tuntia ennen tuloa tai mielummin edellisenä päivänä. Ehkä menisi helpommin perille liittyen teidän elämänmuutokseen.
Löytyisikö näistä mitään kokeiltavaa keinoa?
mä en rämpinyt tätä koko läjää läpi, mutta mites keskustelu. Kutsut sen anoppis kylään ja siinä samalla puhutte tulevat säännöt selväksi. Silläkin uhalla, että loukkaantuu. Hän pitää teitä niin tuttuina, että aina voi tulla.
Hän sentään soittaa etukäteen, eikä vaan pölähdä milloin mihinkin aikoihin YLLÄTYS!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kuule, mun anoppi asuu ihan naapurissa, samassa kerroksessa!
Tuli ennen käymään, joko yksin tai tyttärensä kanssa, tai tää tyttö tuli yksin (hyvin kova puhumaan ja päänsäryltä en säästy), eikä edes soittanut. Ilmaantui vain ovelle. Olin sitten vessassa/nukkumassa/suihkussa/väsynyt, whatever, näytin miltä tahansa, silti oli aina oven takana.
En avannut enää ovea ja tein lapselle selväksi että soita ennen kuin tuut, koska en varmaan voi avata ovea. Anoppi alkoi soittaa ennen tuloaan, kun en muutamaan kertaan avannut ovea koska "olin nukkumassa keskellä päivää". Joskus, kun en jaksa, en edes vastaa puhelimeen.
Hyvät on välit, käydään heillä kerran viikossa päivällisellä tai illallisella ja muutenkin ollaan tekemisissä. Mutta tein naimisiinmenon alusta asti selväksi, että tämä on mun kämppä, ei huone heidän kämpässään. He ovat tervetulleita käymään tietenkin, mutta silloin kun minä jaksan ja kykenen ottamaan heidät vastaan.
Hei! Täällä on yksi kohtalo toveri!
herran jestas kun ottaa päähän!!
miehen suku on aivan mahdotonta, vaikka oveen laittaisi munalukon, tulisivat varmaan ikkunan läpi.
On aivan sama, mikä vuorokauden aika, tulevat silti, eivät edes koputa.
monet kerrat on mennyt 2keskeinen ilta lapsien ollessa hoidossa,
ihan muuksi kuin kahden keskeiseksi.
ylläri pylläri, me tultiin ny!
ollaan pyydetty ilmoittamaan, vain yksi ilmoittaa, ja auto on jo silloin yleensä kääntymässä meidän pihalle.
mitä ihmettä siinä 2 sekunnissa sitten kerkeää tekemään?
3 pahinta oli luultavasti nämä:
1. kamala ripuli, 2pientä lasta ja wc:n ovi auki,
no eikös yksi ihana sukulainen (mies) taas pompannut ovesta sisään.
ei siinä kerennyt mitään tekemään, kun oven välissä oli potkumopokin.
eipä jäänyt tulijalle epäselväksi missä olin ja mitä tein..
2. Tulin suihkusta lasten kanssa, pelkät stringit jalassa ja pyyhe päässä, olohuoneessa odotti miehen veli...
3. luulin mieheni tulevan kotiin, oli sipsin haku reissussa.
avasin eteisen oven saadakseni herkut ja alusvaatteillani törmäsin jälleen yhteen sukulaiseen.
olen kerran raivoissani karjaissut, että etkö helvetti osaa käyttää puhelinta.
ei kyllä osannut seuraavallakaan kerralla..
tarjottavaa pitäisi olla aina, mutta kun meillä ei ole koskaan keksejä yms kaapissa.
karsin aina turhat houkutukset pois laatikoista.
ja pari onnistuu aina "sattumalta" tulemaan ruoka aikaan..
ei siinä mitään, osaan jo nykyään varautua ylimääräisellä ruualla..
minun mielipide on se että yksityisyys sellainen asia, mitä pitää kunnioittaa.
se että paukahtaa ovesta sisään on epäkohtelias ja töykeä.
yksityisyys on minulle lähes pyhä asia.
se että jollekkin toiselle se ei ole, ei tarkoita etteikö se olisi minulle Ja sitä pitää kunnioittaa.
se kuuluu jo hyviin käytöstapoihinkin.
kukaan ei halua vieraita kesken saunan,seksin, leffan, mahataudin, päiväunien, yöunien, riidan, siivouksen, pihatöiden, koulutöiden yms ja jättää asioita,vain siksi että joku tuli nyt just kylään ja haluaa kahvia.
vai haluaako joku oikeasti tälläisiä sukulaisia??
Voisin antaa täältä muutaman halukkaille..
koirakin on, ns.vahtiva rotu.
Vaan eipä ole, on niin tottunut vieraisiin ettei mene välttämättä ovelle vastaan.
nostaa pään lattiasta ja kattoo, ai toi taas.
kertonee aika paljon vieraiden määrästä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvakaa aikuisiksi!
Se ratkaisee ongelmanne, kun te sen jälkeen olette vastuussa omista tekemisistänne eikä teidän tarvitse nöyristellä ja olla niin mahdottoman kilttejä.
Tiedän, mitä kirjoitan sillä munalukkoja myöten on kaikki keinot käytetty. Olen tosin se Kamala Miniä, mutta kestän tämän aivan hyvin, ainakin paljon paremmin kuin sen jatkuvan asioihini puuttumisen.
69 jo tuossa edellä kirjoittikin saman asian toisin sanoin. Ensimmäinen askel tällä tiellä oli minulla se, että tarjoilut loppuivat yllätysvieraille, vaikka alusta asti elimme kuin kotonamme konsanaan, mitä sitten olimmekaan tekemässä vieraitten pöllähtäessä jopa makuuhuoneeseen.
En nyt tiedä, mutta itsekkin mieheni kanssa mennään minun vanhemmille ja miehen vanhemmille jopa ilman varoitusta :D Onko tämä sitten todella väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei 67, oisko oven lukitseminen mitä?
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 20:43"]
huomaa ettei sinulla ole ristinäsi tunkeutuja-anoppia
[/quote]
Jos tarkoitat minua, niin olet oikeassa. Minulla ei ole tuollaista riesaa, koska olen asettanut selvät rajat ja puolustan niitä. Kun olen vielä kerran perustellut anopille, miksi hänen käyttäytymisensä on sopimatonta (ja käyttänyt noita viestissä mainitsemiani sanoja), hän ei tule kotiini ilmoittamatta. Muistuttaisin häntä vielä puhelimessa, mitä vierailta odotamme, mutta jos hän tulisi silti oven taakse, sinne hän myös jäisi.
Tuskin anoppisi on sentään ikkunasta sisään kavunnut? Ja siinäkin tapauksessa hänet voi ohjata ulos asunnosta.
On aivan oma valinta, sietääkö toiselta tuollaista käyttäytymistä vai ei. -46