Miksi jonkun toisen lihavuus, harmittaa teitä?

Ei se mitenkään erityisesti harmita. Ruman näköistä, ei sen kummempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse hoikka ja treenaan monipuolisesti. Lihavan ihmisen nähdessäni mieleen tulee se, kuinka hänen elämässään jokainen fyysinen liike tuntuu lukemattomia kertoja raskaammalta, kuin mitä minulla. Näen vähän niin kuin ihmisen, joka on vankilassa. Eli peilaan omaa kevyen ja energisen liikkumisen kokemustani siihen ajatukseen, mitä itse tuntisin jos yhtäkkiä joutuisin samanlaiseen olotilaan. Olisin kauhuissani. En siis millään pahalla, vaan toivoisin, että nämä ihmiset pääsisivät kokemaan erilaisen, vapaamman elämän.

Mä taas olen tosi lihava, ja liikun monipuolisesti. En todellakaan tunne oloani koko ajan raskaaksi, vaan ihan normaaliksi. Tottakai tiedän, että jos laihtuisin kymmeniä kiloja, niin varmasti oloni olisi tietysti monella tapaa kevyempi - vaikka luulen, että silloinkin tuntisin oloni ihan normaaliksi. 

Enemmän kuin kehon koko mulla ainakin vaikuttaa olotilaani se, millaisessa kunnossa olen. Jos olen esim. sairastumisen takia huonossa kunnossa, niin tottakai tuntuu raskaalta. Mutta sitten taas kun olen normaalissa kunnossa, niin ei musta tunnu mitenkään raskaalta.

Älä siis suotta vaivaa päätäsi sillä, miltä jostain toisesta tuntuu, kun et voi sitä tietää.

Liikkumisen vapauden tunne on erilaista, kun kehossa ei ole ylimääräistä, hyllyvää massaa kiinni. Tiedän tämän, koska sitä massaa on minullakin ollut. Ihminenhän tosin tottuu monenlaisiin olotiloihin eikä osaa kaivata muuta.

NO mulla on vähän erilainen historia. Kun on noita syömishäiriöitä ollut jo kauan ennen sitä höllyvää massaa, niin voin sanoa, että näin höllyväisenä, mutta ilolla ja nautinnolla liikkuen elämä on niiiiiin paljon parempaa kuin silloin syömishäiriöisenä 50-60kiloisena itseäni kiduttaen.

Joo, tiedän että vaihtoehtojakin on, mutta mulle ne olleet nämä. Ja riemusta kirkuen otan tuon ensimmäisen vaihtoehdon tokan sijaan.

On kyllä jotenkin vaikea myös ymmärtää tätä ihmisten tarvetta invalidisoida lihavia väkisin. Miten se tuntuu olevan niin ylivoimaista ymmärtää, ettei kaikille se lihavuus ole mitään jatkuvaa kärsimystä?

Miten voi olla syömishäiriöinen normaalipainoinen? Ei todellakaan tarvitse normaalipainoisen ikinä kituuttaa nälissään:)

Kysytkö nyt oikeasti ihan tosissasi? Että miten voi olla normaalipainoinen syömishäiriöinen??? Kun ei se syömishäiriö kuule katso ihmisen painoa. Tiedän useita ylipainoisia anorektikoita. Ystäväni pysyy normaalipainoisena bulimian avulla. ahmimishäiriöinenkin voi olla normaalipainoinen, jos kompensaatiokeinot ahmimiselle on tarpeeksi kovat.

Ja missä kohtaa olen sanonut, että normaalipainoisen pitäisi kituuttaa nälissään? Ei tietenkään pidä. Mutta syömishäiriöinen sitä kyllä tekee, ihan painosta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että osa ihmisestä vihaa läskejä koska kahedtivat sitä että toiset voivat syödä vapaasti ja saada silti kaiken, menestystä, komean miehen ja perheen. Itse kun laskee kaloreita ja juoksee eikä silti ole onnellinen vaikka mittanauha näyttää pieniä lukuja.  Syvällä sisällä laiha joka vielä ajatteli pudottaa 2kg ei ole onnellinen.

Lihavalta ihmiseltä nimenomaan puuttuu se yksi tärkeämmistä asioista joka on terveys. 

Joskus kun yksinmatkustaminen ei ollut vielä yleistä, jossain reissussa oli vanhoja pariskuntia ja sain outoja katseita vanhoilta naisilta. Mietin että pelkäsikö ne sitä päivää kun itse jäisivät yksineläjiksi? Sota-aikaan syntynyt ikäpolvi muutti lapsuudenkodista suoraan avioon ensimmäisen sopivan kanssa eikä koskaan asuttu yksin.

Että yksin kulkeva heijastaa niiden omaa yksinjäämisenpelkoa.

Samoin lihavan näkeminen heijastaa sitä että itse pelkää lihovansa.

Muuten, olen ollut tosi hoikka, naisenmuotoinen ja tikissä alle 60kg ja se kyllä ärsytti muutamia.

Nyt olen muumimallinen 80kg enkä ärsytä ketään. Tosin läski laukaisi verenpainetaudin, pitäisi laihduttaa terveyden takia. Pääasia että harrastaa liikuntaa, oli paino mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa, että mieheni on nykyään noin 40 kiloa ylipainoinen. En ehkä pidä hänen vartaloaan enää kovin seksikkäänä, peppu roikkuu. Hän ei oikein jaksa enää seksiä, asentoja pitää etsimällä etsiä. Hänellä on paljon sairauksia, häntä väsyttää, eikä hän jaksa. Väsymyksen vuoksi hän on usein äreä. Itse käyn lenkillä 3-4 kertaa viikossa. Olisipa mukavaa, jos hän jaksaisi lähteä kanssani. Luulen, ettei hän elä kovin vanhaksi. Ai niin ja hän vahtii hyvin tarkasti, että minä en lihonut grammaakaan.

Miksi suostut tuollaiseen?

Olemme olleet kauan yhdessä. Kun tapasimme toisemme, olimme molemmat nuoria kilpaurheilijoita. Hänellä liikunta jäi, minulla ei. Toivon muutosta, mutta tietysti kaikenlaisia ajatuksia tulee.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mäkin oon miettinyt. Esim. nyt bb-Sasan paino tuntuu vituttavan ihmisiä, miksi? :D

Minusta Sasa on kuuma.

M31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lihava.Ennen olin laiha,kunnes lapsen saannin jälkeen sairastuin aineenvaihdunta sairauteen.Sen jälkeen ollut läski.Kaikki lapseni ovat laihoja.Syön vähän,liikun paljon.Mitä enemmän laihdutan,sitä enemmän lihon.

Lihavat aina vetoavat tähän "aineenvaihduntasairauteen". "Huono aineenvaihdunta" ei aiheuta lihavuutta. Lihavuus heikentää aineenvaihduntaa. Huono aineenvaihdunta on seurausta lihavuudesta, eikä toista päin.

Totta, aineenvaihdunnassa eoja jonkin verran, mutta mikään ei selitä masiivista lihavuutta, siinä on syöty väärin ja liikaa. Jos ongelmia, niin lääkärin kautta pääsee ravitsemusterapeutille, kun ensin on tutkittu, onko lihavuuteen tosiaa syy aineenvaihdunta tai joku horminijuttu. Miä sain kuraa niskaani aikaisemmin täältä, kun kirjoitin jotain, josta ei yks lihava pitänyt. Hänkin oli sellainen, joka syö vähän, mutta lihoo. No, sehän on valheellista roskaa ja lihavien selittelyä niinkuin alkoholistikin kovasti selittelee.

Apua löytyy, kun tosiasiat tunnustetaan. Tutkitaan mahdollisesti, ruuat reilusti ammatti-ihmisen arvioiravaksi, myös kaikki napostelut ja karkit.

Ja sitten vielä, vaikkei lihavat naiset tätä tunnusta, se ulkonäkö..kuinka monta kertaa on revitty hoikemmat naiset oman lihavuuden takia?

No mä en kyllä hauku yhtään ketään kehon perusteella, enkä oikeastaan muutenkaan. Mutta jotenkin tämä aina osuu korvaan, että oikeasti kuvitellaan, että hoikat naiset on aivan uhreina liikenteessä, ja niille ollaan NIIIIIIIIIIN ilkeitä. Kun oikeasti ei tarvitsisi lukea kuin vaikka tämäkin ketju, ja katsoa, että ketä oikeasti haukutaan koko ajan ja kaikin mahdollisin keinoin: ei riitä että on ruma, on myös valehtelija, laiska, itsekuriton, you name it. Eikä riitä, että sitä tekee kanssaihmiset, samaa paskaa suoltaa niin terveydenhuolto kuin populaarikulttuuri ympärillä. 

Että älkää nyt saatana jaksako. Ainoa syy miksi jaksatte, on se, että ajattelette sen olevan ihan oikein. Lihavia saa tai ainkain pitäisi saada kiusata ja haukkua, byhhyhyy miksei saa? Kun nehän on just SELLASIA.

Sorry nyt vaan, mutta kyllä hoikille naisille kaikki kokevat voivansa huomautella. Varsinkin kun olemme väärässä iässä eli keski-ikäisinä hoikkia. Kävin yhden kaverin kanssa muutama viikko sitten vaatekaupassa. Myyjä kommentoi heti meidän painoamme. Kuinka moni lihava oikeasti saa hyvää päivää toivotuksen jälkeen huomautuksen olemuksestaan. Tässäkin ketjussa moni on kertonut, että hoikan naisen elämä on pelkkää kärsimystä nälässä ja lenkkipolulla. Huumorintajuttomiksikin meitä sanotaan. En itse ole koskaan nälässä ja nytkin odotan innolla, että pääsen töiden jälkeen juoksulenkille. Muiden läskit minua eivät kiinnosta, koska en niitä kanna.

Tuntemattomien lihavuus ei häiritse, ellei kyseinen henkilö istu esim bussissa tai muussa ahtaassa tilassa viereen, silloin ärsyttää. Lasten lihavuus enemmänkin suretta, sillä lapsi ei itse voi sille mitään. 

Mutta tuttujen, etenkin perheenjäsenten lihavuus pistää jopa vihaksi. Etenkin omien vanhempien lihavuus. Koko lapsuuden sain kuulla äidin haukkuvan itseään kamalaksi läskiksi ja miten nyt oikeasti pitäisi laihduttaa, muttei ole vuosikymmeniin tehnyt yhtikäs mitään, ellei sitten lasketa ties minkä ihmetuotteen ostamista ja käyttämättä jättämistä. Sitten ihmettelee kun ei löydy sopivia vaatteita ja on ties mitä vaivaa ja kolotusta ja hyvä kun portaat pääsee ylös nousemaan. Kehtaa vielä syyttää geenejä siitä että lapset ja lapsenlapset on läskejä kanssa. Samat geenit meillä on, molemmat vanhempansa olivat hoikkia, minä olen hoikka ja sisareni on laihduttanut terveelliseen painoon, ottaa aivoon tää toiminta. Itse syötti itsensä niihin mittoihin ja kasvatti lapset roskaruualla, ja sitten syytellään geenejä ja ties mitä. Voisi vähän ottaa iso ihminen vastuuta omista tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. 

Miksi otsikossa on käytetty pilkkua noin päin helvettiä. Se häiritsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavat ei sairastu heti mutta 10 tai 20 vuotta ylipainoa kannettuaan ilmaantuu sairauksia joiden hoito on kallista ja ne aiheuttavat uusia sairauksia. Ei sitä voi puolustella kuten ei tupakointiakaan.

Tuomitset varmaan myös urheilijat, sillä heillä vasta hoitoa vaativia vammoja on?

Pikkaisen eri kustannuksista kuitenkin puhutaan, kun korjataan satunnaiset akillesjännevammat ja rannemurtumat verrattuna siihen, että hoidetaan vuosikymmeniä diabetesta ja verenkiertoelimistön sairauksia ja niistä mahdollisesti seuraavat aivohalvaukset, amputaatiot, näköongelmat. Kertakustannus vrt. kymmeniä vuosia kertautuva kustannus.

Suuri osa suomalaisista ei syö esim. tarpeeksi kasviksia päivässä ja syö liikaa suolaa.

Sitten on niitä normipainoisia, jotka syö päin peetä ja ne ryyppääjäät ja tupakoitsijat.

Vähän paksua nyt pelkästään lihavia syyttää.

Kyllä niillä ELINTAVOILLA on merkitystä. Painan 110 kg (180 cm) ja syön terveellisemmin ja liikun enemmän kuin moni normaalipainoinen.

Ei se paino silti maagisesti ole kadonnut vaikka elintava OK. Syön päivittäisen koulutukseni mukaan.

Health at every size -liike on sinällään aina ärsyttävä, mutta ihan oikeesti se paino ei kerro mitään elintavoista. Ei mitään.

Keskivartolihavuus on huono juttu, mutta ei minun vatsani tee kolesterolista tai verensokeristani huonoa. Huonot elintavat tekisivät. 😃

Minullakin on kiiiiloja reisissä, pepussa ja käsissä. Tutkimusten mukaan tälläinen rasva ei edes ole vaarallista.

Oletko koskaan käynyt lääkärissä todentamassa että hyvistä elintavoista huolimatta paino ei laske? Mistä tämä johtuu ja mitkä on mahdolliset hoidot ja pääseekö näihin julkisella?

Aloitukseen liittyen olen huolestunut ylipainoisista läheisistä. Kaveri oli nuorena laiha ja sporttinen, nyt ollaan nuoria aikuisia ja hänelle tullut muutamassa vuodessa kymmeniä kiloja lisää. Ensiksi tuli muutamia kiloja, uuden parisuhteen myötä ne muutamat muuttuivat kymmeniksi kiloiksi. Ei jaksa enää tehdä mitään. Puuskuttaa pienissä rappusissa, ei jaksa kävellä mihinkään, hyötyliikuntaa ei ole, istumatyö. Käynyt leikkauksissa ja terveys reistailee monella mahdollisella tavalla. Ovat yrittäneet lasta tuloksetta.

Se ei laske, koska ei ole kalorivajetta. Mä en nyt ihan ymmärrä?

Mun päivän kulutus on varmaan 2400 kcl ja syön sen mukaan. Liikuntapäivinä vähän enemmän.

Ei se tasapainonen ruokavalio itsestään vaan painoani laske. 😃 Välillä herkuttelen toki myös.

Toki on kilpparin vajis, mutta lääkityksellä sekin arvo saatiin alas, en missään nimessä usko kilpparilla olevan mitään vaikutusta tähän.

Toki välillisesti siitä ja raudan puutteesta johtuvan väsymyksen takia pari vuotta sitten paino rytisemällä tuli, kun jaksoin lähinnä syödä nopeaa moskaa.

Siis olet syönyt itsesi ylipainoiseksi ja se on mielestäsi terveellistä? Itse koen terveelliset elämäntavat on että pyritään liikkumaan, syömään terveellisesti ja olemaan normaalin painon rajoilla. Terveellinen ruokavalio on sama kuin normaalipainoisen ruokavalio.

Ei ne sun polvet välitä pidätkö ylipainoa sipseillä vai salaatilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muiden luhavuus näin normaalipainoisena ärsyttää minua suuresti monesta syystä. Olen hoitoalalla ja tottakai hoidan ylipainoiset yhtä arvokkaasti kuin kaikki muut ja henkilökohtaiset mieltymykset ulkonäön suhteen loogisestikin eivät tule työpaikalle.

MUTTA lihavien hoito on todella raskasta, jos ihminen painaa ”normaalia” kolme kertaa enemmän niin miettikää millaista hänen liikuttamisensa on..? Lihavan liikuttamiseen tarvitaan ylimääräisiä hoitajia ja se vie paljon enemmän aikaa, ja tämä on pois MUILTA POTILAILTA. Tämä myös rasittaa hoitajien terveyttä, joka on jo ihan tarpeeksi koetuksella normaalipainoisia nostaessa. Lihaville tarvitaan kalliita erikoisnostureita ja kalliita ylisuuria sänkyjä jne. Puhumattakaan muista heidän tuomistaan kustannuksista, mikä ei ole mielipideasia, vaan tosiasia. Menee samaan kategoriaan tupakoitsijoiden ja huumeidenkäyttäjien kanssa.

Aikamoisia tankkeja siellä kyllä on, jos oikeasti painavat kolme kertaa enemmän kuin "normaalit". Harvoin sellaisia suomessa kyllä näkee.

Heitä näkee harvemmin "ihmisten ilmoilla", koska he eivät jaksa liikkua. Sairaaloissa heitä kyllä näkee todella paljon ja heidän painonsa aiheuttaa hoitajille fysioterapeuteille tuki-ja liikuntaelinongelmia. Ihminen kun ei viimeisinä elinvuosinaan todellakaan kanna painoaan itse, vaan sen joutuvat toiset tekemään.

Etenkin kauniskasvoisten naisten ylipainoon puututaan todella herkästi - vaikka kyse olisi oikeasti vain parista kilosta tai siitä, että on normaalipainon ylärajoilla. Naiset taas vihaavat eniten juuri niitä pyöreitä, joilla ne kilot on tullut naisellisiin paikkoihin eli pääosin rintoihin ja peppuun. Miehet taas vihaavat kauniskasvoisia ja pyöreitä naisia. Muut pyöreät ovat vain ilmaa.

Eikai sitä laiha tarvitse olla, voi olla normaalipainoinenkin?

En jaksa kauheasti välittää muiden painosta, mutta joskus kyllä tunnen surua että ihmiset pilaa terveytensä syömällä liikaa, kun on ihmisiä joille terveyttä ei ole koskaan annettukaan ja kamppailevat pystyäkseen toimimaan tai jopa hengestään.

Samoin se tuntuu epäreilulta että hoikka joutuu jatkuvasti vastaamaan anoreksiaviittauksiin, mutta ylipainoa ei tunnuta edes pitävän syömishäiriönä. Se on jotenkin mukamas normaalimpaa että ihminen syö jatkuvasti yli tarpeen kuin että syö liian vähän.346

Koska haluan, että miehet ei valitse läskiä minun sijasta.

On olemassa joitain asioita joita ei oikein voi selittää, se kumpuaa vaan jostain sisältä se tunne.

Lihava on lihava on lihava.

Uskokaa jo.

Vierailija kirjoitti:

Lihava on lihava on lihava.

Uskokaa jo.

Joo? Ja sua ärsyttää, että lihava on lihava on lihava, koska...?

Vierailija kirjoitti:

Etenkin kauniskasvoisten naisten ylipainoon puututaan todella herkästi - vaikka kyse olisi oikeasti vain parista kilosta tai siitä, että on normaalipainon ylärajoilla. Naiset taas vihaavat eniten juuri niitä pyöreitä, joilla ne kilot on tullut naisellisiin paikkoihin eli pääosin rintoihin ja peppuun. Miehet taas vihaavat kauniskasvoisia ja pyöreitä naisia. Muut pyöreät ovat vain ilmaa.

No jo on väitteitä. Miksi naiset vihaisivat naisia, joilla on rasvaa rinnoissa ja pepussa. Eihän se rasvapeppu ole edes ihanne, vaan treenattu pyöreä peppu.

Lihavista tulee kuluja kuten alkoholisteista, tupakoitsijoista ja nisteistä.

Jos he maksaisivat itse omasta pussistaan hoitonsa, en välittäisi. Mutta kun joutuu näiden impulssejaan noudattavien hoitoja sitten makselemaan, niin se ottaa päähän.

Mites sitten nämä painoa ja syömisiään sairaalloisesti vahtivat mt-ongelmista kärsivät normaalipainoiset? Pitäisikö heidän maksaa oma hoitonsa myös? Koska suuri osa ns. läskivihaajista on sellaisia.