Miten käy uskosta osattomalle ihmiselle?

Vierailija

09.12.2013 | 18:31

Jumala on kolmiyhteinen kaikkivaltias Jumala. Hän on Isä, Poika ja Pyhä Henki. Hänellä on elämä itsessään ja hän voi lahjoittaa ihmiselle iankaikkisen elämän, jota ihmisellä ei itsestään ole. Monesti helvettiä/kadotusta ajatellaan iankaikkisen kärsimyksen ja tuskan paikkana kadotetuille ihmisille. Mitä Raamattu oikeasti sanoo helvetistä? Onko jokainen ihminen iankaikkisuusolento jo itsestään? Itseasiassa Raamattu opettaa kylläkin että iankaikkisen elämän ja olemassaolon voi saada ainoastaan Jumalan yhteydessä. Jumala on itse elämä ja siitä johtuen ero Jumalasta johtaa kuolemaan ja tuhoutumiseen. Iankaikkinen elämä ja kuolematon sielu on Jumalan lahja vanhurskaille. Esimerkiksi Martti Luther, jonka opetuksen käynnistämät uskonpuhdistukset katolisessa kirkossa johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen, ei myöskään uskonut että ihmisen sielu olisi itsenäisesti kuolematon. Jumala on elämän lähde ja elämä ja olemassaolo on riippuvaista Jumalasta.

Joh.1:4 "Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo."

Kadotukseen joutuva ihminen ei ole osallinen Jumalasta ja iankaikkisesta elämästä. Raamattu opettaa että Jeesus maksoi sovitustyöllään kaikki syntimme. Jos hyväksymme Jeesuksen pelastajaksemme niin meitä ei tuomita emmekä joudu kärsimään synneistämme.

Joh.3:18 "Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen."

Jokainen kuollut menee tuonelan uneen odottamaan ylösnousemusta.

Saarn.9:10 "Tee voimiesi mukaan se mikä tehtävissä on, sillä tuonelassa, jonne olet matkalla, ei ole tekoja, ei ajatuksia, ei tietoa, ei viisautta."

Koittaa kuitenkin aika jolloin ihmiset kokevat ylösnousemuksen ja vanhurskaat nousevat elämän ylösnousemuksessa ja jumalattomat tuomion ylösnousemuksessa.

Joh.5:29 "ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen."

Mitä sitten tapahtuu niille ihmisille jotka saavat osansa tuomion ylösnousemuksessa? Joutuvatko he iankaikkiseen kärsimykseen? Vai onko olemassa iankaikkista olemassaoloa erossa Jumalasta? Annetaan Raamatun vastata.

Jokainen tuomiolle joutunut laitetaan kärsimään syntiensä mukaan, ei siis ikuisesti.

Matt.16:27 "Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan."

Luuk.12:58-59 "Kun kuljet riitapuolesi kanssa hallitusmiehen eteen, niin tee matkalla voitavasi päästäksesi hänestä sovussa eroon, ettei hän raastaisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei oikeudenpalvelija heittäisi sinua vankeuteen. Minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon."

Matt.18:32-35 "Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit; eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?' Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa. Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."

Luuk.12:45-48 "Palvelija saattaa kuitenkin ajatella: 'Isäntä ei tule vielä pitkään aikaan!' Niin hän alkaa piestä palvelijoita ja palvelustyttöjä, syödä ja juoda ja juopotella. Mutta päivänä, jota tuo palvelija ei arvaa, hetkenä, jota hän ei tiedä, hänen isäntänsä tulee ja hakkaa hänet kuoliaaksi, ja niin palvelija saa saman kohtalon kuin epäuskoiset. Jos palvelija tietää, mitä hänen isäntänsä tahtoo, mutta ei varaudu siihen eikä toimi hänen tahtonsa mukaan, hän saa monta raipaniskua. Jos taas palvelija tietämättään tekee sellaista, mistä rangaistaan raipoin, hän pääsee vähillä iskuilla. Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan."

Ilm.20:13-15 "Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen."

Mitä jumalattomille sitten tapahtuu lopulta kun heidän kärsimyksensä on kärsitty? Jumalaton kuolee toisen kuoleman, hän kuluu pois, tuhoutuu ja häviää.

Joh.3:16 "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."

Matt.3:12 "Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisunsa aittaan, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa."

Matt.3:10 "Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen."

Hebr.10:27 "vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat."

2.Piet.3:7 "Ja sen saman sanan varassa ovat nykyiset taivaat ja nykyinen maa tulen tuhoa odottamassa. Niitä säilytetään sitä päivää varten, jona tuomio tulee ja jumalattomat tuhotaan."

Ilm.11:18 "Kansat ovat vihan vallassa, mutta nyt on sinun vihasi hetki. On tullut kuolleiden tuomion aika, aika palkita profeetat, sinun palvelijasi, ja kaikki pyhät ja kaikki jotka kunnioittavat sinun nimeäsi, pienet ja suuret. On aika tuhota ne, jotka tuhoavat maata."

Room.6:23 "Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."

Ilm.20:14 "Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi."

2Tim.1:10 mutta nyt ilmisaatettu meidän Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen ilmestymisen kautta, joka kukisti kuoleman ja toi valoon elämän ja katoamattomuuden evankeliumin kautta"

Room.6:16 "Tehän tiedätte, että jos antaudutte orjina tottelemaan jotakuta, olette juuri sen orjia, jota tottelette. Te joko palvelette syntiä, mikä johtaa kuolemantuomioon, tai olette kuuliaisia Jumalalle, mikä johtaa vapauttavaan tuomioon. "

Eli Raamattu ei opeta sielun automaattista kuolemattomuutta eikä myöskään iankaikkista kärsimystä uskosta osattomille. Monet kuitenkin ajattelevat niin että kadotetut ihmiset tulevat joutumaan iankaikkiseen kärsimykseen. Seuraavaksi käsittelemme niitä yleisiä väitteitä joilla sielun itsenäistä kuolemattomuutta ja uskosta osattomien iankaikkista kärsimystä on puolustettu. Esitän kyseiset väitteet ja vastaan niihin raamatullisesta ja totuudenmukaisesta näkökulmasta.

Väite: "Koska ihminen on luotu Jumalan kuvaksi niin ihminen on iankaikkisuusolento."

Vastaus väitteeseen: Itsenäisesti kuolematonta sielua ei mainita Raamatussa. Raamatussa nimenomaan sanotaan että ainoastaan Jumala on kuolematon.

1Tim.6:16 "Hän yksin on kuolematon, hän asuu valossa, jota ei voi lähestyä. Häntä ei yksikään ihminen ole nähnyt eikä voi nähdä. Hänen on kunnia ja ikuinen valta. Aamen."

Iankaikkisen elämän voi saada ainoastaan Jumalan yhteydessä koska Jumala on elämä.

Joh.1:4 "Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo."

Room.2:7 "Niille, jotka uupumatta hyvää tehden etsivät kirkkautta, kunniaa ja katoamattomuutta, hän antaa ikuisen elämän"

Iankaikkinen elämä ja kuolemattomuus ovat siis asioita joita ihmisellä ei itsellään ole. Mutta Jumala antaa ne vanhurskaalle.

Väite: "Se että synnin palkka on kuolema ei tarkoita konkreettista kuolemaa vaan eroa Jumalasta. Jumala sanoi Aatamille ja Eevalle että nämä kuolevat sinä päivänä jona syövät kielletystä puusta. Mutta eivät he sinä päivänä kuolleet vaan he joutuivat sinä päivänä eroon Jumalasta.

Vastaus väitteeseen: Ero Jumalasta ja konkreettinen kuolema ovat oikeastaan sama asia. Niin kauan kuin olet Jumalan yhteydessä et kuolemaa näe. Ero Jumalasta tekee kuoleman. Kun Aatami ja Eeva elivät Jumalan kanssa niin he olivat kuolemattomia. Sinä päivänä kun he söivät kielletystä puusta, he joutuivat eroon Jumalasta ja menettivät myös kuolemattomuutensa, ja heistä tuli kuolevaisia.

Väite: "Matt.25:41 puhuu jumalattomille iankaikkisesta tulesta ja Matt.25:46 iankaikkisesta rangaistuksesta."

Vastaus väitteeseen: Juud.1:7 sanoo että tuhotut Sodoman ja Gomorran kaupungit kärsivät iankaikkisen tulen rangaistusta. Sodoma ja Gomorra tuhottiin lopullisesti. Siitä iankaikkisen tulen rangaistuksessa on kyse. Hebr.5:9 puhuu iankaikkisesta pelastuksesta. Jeesuksen pelastustyö ei silti kestänyt iankaikkisesti vaan se oli työ jonka lopputulos oli iankaikkinen. Samaten helvetin tulen lopputulos eli tuho on iankaikkinen.

Väite: "Ilm.14:11 puhuu iankaikkisesti nousevasta vaivan savusta ja Ilm.20:10 Saatanan iankaikkisesta kiduttamisesta."

Vastaus väitteeseen: Täsmälleen samaa sanaa (aion), käytetään useissa muissakin Raamatun jakeissa, joissa tapahtuma on loppunut, esim. Jes.34:10. Sanan alkuperäinen merkitys ei ole "ikuisuus" vaan se on ajanjakso, ja siinä on tehty virhe kun se on käännetty ikuisuudeksi.

Väite: "Mark.9:44 puhuu helvetistä paikkana jossa "mato ei kuole eikä tuli sammu", joten helvetti on iankaikkisen kärsimyksen paikka jossa madot kalvavat ihmisiä ja tuli polttaa heitä."

Vastaus väitteeseen: Alkuperäisissä teksteissä puhutaan Gehennasta joka oli Jerusalemin eteläpuolella oleva kaatopaikka. Siellä kuolleita ruumiita poltettiin tulella ja raatokärpäset munivat mätäneviin ruumiisiin ja raatokärpästen toukat söivät ruumiita. Gehenna on täydellisen tuhon ja hävityksen paikan vertauskuva.

Väite: "Dan.12:2 kertoo että osa ihmisistä nousee ylösnousemuksessaan iankaikkiseen kauhistukseen."

Vastaus väitteeseen: Alkuperäisen sanan merkitys ei ole ollut kauhistus vaan kunniattomuus, häväistys jne. Niille jotka ylösnousemuksestaan tuomiolle joutuvat, koittaa iankaikkinen kunniattomuus, koska he eivät päässet osallisiksi iankaikkisesta elämästä johon Jumala oli heidät tarkoittanut.

Väite: "Luuk.16:19-31 kertomus Lasaruksesta ja rikkaasta miehestä opettaa että jumalattomat kärsivät tuonelassa ja että heidän kärsimyksensä on iankaikkinen."

Vastaus väitteeseen: Esimerkiksi Luuk.8:10 selvittää että kyseinen kertomus on vertauskuva, mikä on muutenkin asiayhteydestä selvää koska kertomus esitetään muiden vertauskuvien kanssa. Raamattu kertoo selvästi useissa jakeissa että sekä vanhurskaat että jumalattomat nukkuvat tuonelan unessa odottaen ylösnousemusta. Siten on selvää että kukaan ei voi kärsiä tuonelassa. Luuk.16:19-31 on vertaus joka kertoo tuonelaan joutuneen kohtalon lopullisuudesta. Tulevaa kohtaloaan ei voi silloin enää muuttaa mitenkään. Jumalaton ei voi enää päästä osaksi iankaikkisesta elämästä ja hän on joutuva tulen kärsimykseen. Tämä vertaus kertoo myös juutalaisista ja siitä että he eivät tule uskomaan Jeesuksen ylösnousemusta. Jos joku ei usko sanaa joka on peräisin Jumalalta, niin häntä ei saa uskomaan vaikka Jeesus Kristus nousisi kuolleista.

Väite: "1Piet3:9 kertoo vankeudessa olevista hengistä eli jumalattomat odottavat ylösnousemusta kärsien vangittuina."

Vastaus väitteeseen: Useat jakeet kuitenkin sanovat Raamatussa selvästi että kuolleet ovat tuonelassa tiedottomassa tilassa. 1Piet.3:22 selvittää että vankeudessa olevat henget ovat langenneita enkeleitä jotka ovat alistettuja Jeesukselle. Myös Juud.1:6 kertoo enkeleistä joita pidetään vankeina.

Väite: "Pietarin ilmestys ja Eenokin kirja kertovat selvästi jumalattomien iankaikkisesta kärsimyksestä. Eenokin kirjaa on jopa lainattu Juudaksen kirjeessä ja se todistaa Eenokin kirjan aitouden."

Vastaus väitteeseen: Pietarin ilmestys on kirjoitettu vähintään 150 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen ja kyseessä on väärennös joka ei ole Pietarin kirjoittama. Se on hellenistinen epäkristillinen kirjoitus jolla ei ole mitään tekemistä Jumalan antaman ilmoituksen kanssa. Eenokin kirja taas on kirjoitettu vain jokunen sata vuotta ennen Jeesusta vaikka Eenok eli oikeasti tuhansia vuosia ennen Jeesusta. Eenokin kirja ei siis ole Eenokin kirjoittama eikä sillä muidenkaan Raamattuun kuulumattomien kirjojen lailla ole mitään painoarvoa raamatullisissa kysymyksissä.

Yhteenvetona voidaan sanoa vielä että automaattisesti ja itsestään kuolematonta sielua ei mainita Raamatussa ja sellainen käsite on kokonaan Raamatulle vieras. Uskosta osattomien iankaikkiselle kärsimykselle ei ole raamatullisia perusteita. Jumala on rakkaus, ja se näkyy myös hänen tuomioissaankin syntiä tehneitä kohtaan, ja siinä miten hän toimii niiden kanssa jotka päättävät vastustaa häntä, ja jotka eivät pääse osalliseksi iankaikkiseen elämään.

Vastaa

Tapahtumat

Miten käy uskosta osattomalle ihmiselle?

Kommentit (86)