Lue keskustelun säännöt.
Erimielisyydet häistä - miten ratkaista?
29.09.2020 |
Tilanne on yksinkertaisesti tämä - mies haluaa kovasti jo lasta, mutta ei ole niin innostunut häistä. Näkee ne turhana asiana, jonka voi hoitaa joskus myöhemmin jos siltä tuntuu. Minäkin haaveilen lapsesta, mutta haluan ehdottomasti mennä naimisiin ennen sitä. Tämä on minulle erittäin tärkeä asia, josta en haluaisi luopua.
Mies on kyllä kosinut minua muutama kk sitten, mutta ei ole selkeästi ajatellut "next steppiä". Tiedän, että hän inhoaa juhlia ja hössötystä, joten olin heti valmis luopumaan haaveilemastani "prinsessapäivästä", sillä onhan häät yhteinen juttu. Tunnustan kyllä, että tämä kirpaisi enemmän kuin vain vähän sillä olihan kyseessä yksi elämäni isoista haaveista.
Ehdotin miehelle, että suunnittelen meille jotkut pienet ja yksinkertaiset maistraattihäät nopealla aikataululla. Käydään sanomassa tahdon ja sitten vaikkapa ulos syömään läheisimpien perheenjäsenten kanssa. Nyt kun korona muutenkin vaikeuttaa suunnittelua, ehdotin myös että juhlitaan myöhemmin ensi kesänä vaikka mökillä kavereiden kanssa myöhemmin. Grillailua, hengailua, rentoa yhdessäoloa … jotain sellaista mikä on muutenkin miehen mieleen.
Tämä ei kuitenkaan sovi miehelle. Hän sanoo, että suostuu kävelemään kyllä maistraattiin kanssani mutta juhlia on turha suunnitella tai järjestää. Hän ei halua edes tätä ehdottomaani perheillallista häiden jälkeen, vaan "käydä lyömässä nimet paperiin jos se on niin hiton tärkeää". Kovassa vauvakuumessaan hän näkee tuon muutamankin kuukauden odotuksen sietämättömänä, vaikka lupasin saada jo viimeistään jouluksi kaiken järjestettyä.
Mulla on todella paha olo, sillä tiedän että haluan naimisiin vain kerran. Tuntuu, että olen jo luopunut aika paljosta häiden suhteen ja vastahakoisen miehen raahaaminen maistraattiin on iso kauhukuvani. En tiedä miten edetä tilanteen kanssa. Tämä on jo aiheuttanut monet itkut. Viimeksi silloin kuin mies sanoi kaveripariskunnallemme, että "naimisiin menoa suunnitellaan, koska *minä* haluaa. Minusta se on ihan turha juttu" iski epäilys, haluaa mies olla edes kanssani :(
Kommentit (48)
No, näyttäähän tuo siltä että jokseenkin kaikki tehdään miehen ehdoilla. Hän teki yhden pikkuruisen myönnytyksen ja yrittää sitten pilata senkin. Yhteiselämä tuon tyyppisen ihmisen kanssa tulee olemaan sitä että mies määrää ja sinä joustat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin naimisiin kannattaa mennä ihan oman selustan suojaamiseksi. Miehellä on niin vahva vauvakuume, etten yllättyisi jos vauva-arki ei miellytäkkään ja jäät YH:ksi.
Kannattaako mennä naimisiin miehen kanssa joka ei pysty joustamaan edes rakkaansa vuoksi? Mun mielestä olet tehnyt todella ison kompromissin, joten ihan älytöntä antaa toisen tossulla astua sen päälle. Mä sanoisin seuraavaksi, et se on sit se 10000 euron päivä ja 100 vierasta tai ei häitä.
"käydä lyömässä nimet paperiin jos se on niin hiton tärkeää"
Täytyypä sanoa että en edes pysty kuvittelemaan että oma mieheni puhuisi tuohon sävyyn minulle tärkeästä asiasta. Jotenkin täysin absurdi ajatus. Vaikka häntä kiinnostaisi miten vähän, hän olisi hyvällä tuulella, kyselisi mitä haluan ja tekisi ehdotuksia.
Todella ikävää, että samanlaisia miehiä ei riitä kaikille. Ei kukaan ansaitse kuulla tuollaista puhetta rakkaaltaan kuin ap.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisiin kannattaa mennä ihan oman selustan suojaamiseksi. Miehellä on niin vahva vauvakuume, etten yllättyisi jos vauva-arki ei miellytäkkään ja jäät YH:ksi.
Miten naimisiin menemällä "suojataan selusta"? Jos isä ei halua pitää hoitovapaita tai ottaa lastaan luokseen niin ei se naimisiin menemällä muuksi muutu. Raha-asiat taas pitäisi aina joka tapauksessa sopia erikseen, koska jos äiti yksin jää kotiin jopa vuosiksi, niin onhan se taloudellisesti epäreilu ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin miehelle, että jos ette ole naimisissa ennen lasta, niin lapsi saa sinun nimesi ja sen jälkeen myös kaikki teidän muut lapset.
Ja oikeasti, naimisiin meno on vanhanaikaista.
Mies on tainnu kosia enempi huvin vuoksi eikä ees tajunnu et normaalisti kosinnan jälkee aletaa pohtii häitä. Tuo on raivostuttavaa ku jotku kosii ilman ajatusta häistä. Ei se meinaa et häät pitäis heti järjestää mut kuitenki ois ajatus siitä et kyllä mennää varmasti jossain vaiheessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisiin kannattaa mennä ihan oman selustan suojaamiseksi. Miehellä on niin vahva vauvakuume, etten yllättyisi jos vauva-arki ei miellytäkkään ja jäät YH:ksi.
Miten naimisiin menemällä "suojataan selusta"? Jos isä ei halua pitää hoitovapaita tai ottaa lastaan luokseen niin ei se naimisiin menemällä muuksi muutu. Raha-asiat taas pitäisi aina joka tapauksessa sopia erikseen, koska jos äiti yksin jää kotiin jopa vuosiksi, niin onhan se taloudellisesti epäreilu ratkaisu.
Eron tullessa ei jää tyhjän päälle.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin miehelle, että jos ette ole naimisissa ennen lasta, niin lapsi saa sinun nimesi ja sen jälkeen myös kaikki teidän muut lapset.
Ja oikeasti, naimisiin meno on vanhanaikaista.
Kyllä naimisiin menosta on tullut taas uudenaikaista. Tuntemistani lapsiperheistä ehkä 20 % vanhemmista on naimisissa keskenään. Olemme mieheni kanssa harvinaisuus ikäluokassamme kun olemme naimisissa oleva pari jolla ei ole lapsia, muut ovat avoliitossa eläviä lapsiperheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako mennä naimisiin miehen kanssa joka ei pysty joustamaan edes rakkaansa vuoksi? Mun mielestä olet tehnyt todella ison kompromissin, joten ihan älytöntä antaa toisen tossulla astua sen päälle. Mä sanoisin seuraavaksi, et se on sit se 10000 euron päivä ja 100 vierasta tai ei häitä.
Itsekin näen asian niin, että en todellakaan ole mikään bridezilla joka vaatii kuut ja tähdet taivaalta. Nytkin ehdottomani juhla on niin pieni ja yksinkertainen, että on samaa tasoa jo järjestämiemme synttärijuhlien kanssa.
Mielessä kävi läväyttää mun todellinen toive hääjuhlista pöydälle, mitä en ole edes tehnyt . Eli kirkkohäät, valkoinen mekko, juhlat, tanssia, musiikkia ja hyvää ruokaa... Olen haaveillut nimittäin juhlista jo pitkään ihan kakkua myöten.
-ap
Tuntuu pahalta puolestasi. Kaikille naimisiinmeno tai hääjuhlat eivät tietenkään ole tärkeitä, mutta kaikille pitäisi olla edes jossain määrin tärkeää oman kumppanin haaveet. Mielestäni mies suhtautuu sinun haaveeseesi halveksien ja epäkunnioituksella. Hän myös nolaa sinua muiden edessä, kun tekee selväksi, että taipuu naimisiin vain sinun mieliksesi. Mitä tämä kertoo miehen arvostuksesta ja rakkaudesta sinuun?
Prinsessahääjuhlaa ja kymppitonnin kustannuspaukkua ei kenenkään tarvitse vasten tahtoaan järjestää, mutta jos naimisiinmenosuunnitelmaan on sitoutunut, voiko perhejuhla olla liikaa pyydetty? Joka tapauksessa, kun suunnitelma ja kompromissi on tehty, siihen pitää voida suhtautua positiivisesti ja ilolla odottaen. Mitä iloa voi olla kenellekään hääpäivästä, jos toinen roikkuu mukana hampaita kiristellen?
Minun mielestä teillä on aikalisän ja vakavan keskustelun paikka!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missään tapauksessa en tekisi lasta miehen kanssa, joka suhtautuu toiveisiini noin epäempaattisesti. Tämän sanoisin miehelle myös suoraan juuri näillä sanoilla.
Ymmärrän oikein hyvin ettei joku halua isoa hääjuhlaa eikä nauti huomion keskipisteenä olemisesta. Kuitenkin on monia tapoja viettää omannäköistä vihkipäivää, ja niitä voisi yhdessä keskustellen suunnitella. Jos kuitenkin toisen suhtautuminen asiaan on noin torjuva, ei kai ole muuta vaihtoehtoa kuin panna sekä lapsi- että häähaaveet jäihin toistaiseksi.
Ilmoittaisin ehkä, että kun mieli muuttuu ja olet valmis keskustelemaan, voidaan sen jälkeen puhua myös siitä lapsenteon yrittämisestä. Aiemmin ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisiin kannattaa mennä ihan oman selustan suojaamiseksi. Miehellä on niin vahva vauvakuume, etten yllättyisi jos vauva-arki ei miellytäkkään ja jäät YH:ksi.
Miten naimisiin menemällä "suojataan selusta"? Jos isä ei halua pitää hoitovapaita tai ottaa lastaan luokseen niin ei se naimisiin menemällä muuksi muutu. Raha-asiat taas pitäisi aina joka tapauksessa sopia erikseen, koska jos äiti yksin jää kotiin jopa vuosiksi, niin onhan se taloudellisesti epäreilu ratkaisu.
Eron tullessa ei jää tyhjän päälle.
Selitä lisää. Miten avioliitto muuttaa tilanteen, jos ap esim. jää kotiin pariksi vuodeksi ja sitten tulee ero. Ajatteletko, että he eivät tee avioehtoa ja siksi ap:lle puolet miehen hankkimasta omaisuudesta, jos he ovat naimisissa? Eikö avioehto ole nykyisin aika lailla itsestäänselvyys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missään tapauksessa en tekisi lasta miehen kanssa, joka suhtautuu toiveisiini noin epäempaattisesti. Tämän sanoisin miehelle myös suoraan juuri näillä sanoilla.
Ymmärrän oikein hyvin ettei joku halua isoa hääjuhlaa eikä nauti huomion keskipisteenä olemisesta. Kuitenkin on monia tapoja viettää omannäköistä vihkipäivää, ja niitä voisi yhdessä keskustellen suunnitella. Jos kuitenkin toisen suhtautuminen asiaan on noin torjuva, ei kai ole muuta vaihtoehtoa kuin panna sekä lapsi- että häähaaveet jäihin toistaiseksi.
Ilmoittaisin ehkä, että kun mieli muuttuu ja olet valmis keskustelemaan, voidaan sen jälkeen puhua myös siitä lapsenteon yrittämisestä. Aiemmin ei.
Eihän ap:n mies nauti MISTÄÄN. Ei isoista juhlista, ei illallisesta lähimpien kesken, ei grillibileistä, ei maistraatissa käynnistä. Ei mistään. Kaikki avioliittoon liittyvä on hänelle kauheaa ja vastenmielistä ja hän tekee sen kyllä hyvin selväksi sekä ap:lle että pariskunnan lähipiirille.
Mies ei halua sitoutua mutta haluaa että ap tekee hänelle lapsen. Luultavasti ap saa myös hoitaa sen siihen asti että sen kanssa voi pelata jalkapalloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisiin kannattaa mennä ihan oman selustan suojaamiseksi. Miehellä on niin vahva vauvakuume, etten yllättyisi jos vauva-arki ei miellytäkkään ja jäät YH:ksi.
Miten naimisiin menemällä "suojataan selusta"? Jos isä ei halua pitää hoitovapaita tai ottaa lastaan luokseen niin ei se naimisiin menemällä muuksi muutu. Raha-asiat taas pitäisi aina joka tapauksessa sopia erikseen, koska jos äiti yksin jää kotiin jopa vuosiksi, niin onhan se taloudellisesti epäreilu ratkaisu.
Eron tullessa ei jää tyhjän päälle.
Selitä lisää. Miten avioliitto muuttaa tilanteen, jos ap esim. jää kotiin pariksi vuodeksi ja sitten tulee ero. Ajatteletko, että he eivät tee avioehtoa ja siksi ap:lle puolet miehen hankkimasta omaisuudesta, jos he ovat naimisissa? Eikö avioehto ole nykyisin aika lailla itsestäänselvyys?
Miksi luulet että miehellä olisi omaisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisiin kannattaa mennä ihan oman selustan suojaamiseksi. Miehellä on niin vahva vauvakuume, etten yllättyisi jos vauva-arki ei miellytäkkään ja jäät YH:ksi.
Miten naimisiin menemällä "suojataan selusta"? Jos isä ei halua pitää hoitovapaita tai ottaa lastaan luokseen niin ei se naimisiin menemällä muuksi muutu. Raha-asiat taas pitäisi aina joka tapauksessa sopia erikseen, koska jos äiti yksin jää kotiin jopa vuosiksi, niin onhan se taloudellisesti epäreilu ratkaisu.
Eron tullessa ei jää tyhjän päälle.
Selitä lisää. Miten avioliitto muuttaa tilanteen, jos ap esim. jää kotiin pariksi vuodeksi ja sitten tulee ero. Ajatteletko, että he eivät tee avioehtoa ja siksi ap:lle puolet miehen hankkimasta omaisuudesta, jos he ovat naimisissa? Eikö avioehto ole nykyisin aika lailla itsestäänselvyys?
On ennakkotapauksia, missä avioehto on todettu epäreiluksi oikeuden kautta. Mies on joutunut maksamaan naiselle kodin- ja lastenhoidosta.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisiin kannattaa mennä ihan oman selustan suojaamiseksi. Miehellä on niin vahva vauvakuume, etten yllättyisi jos vauva-arki ei miellytäkkään ja jäät YH:ksi.
Eli viet mieheltä sen lapsen ja korvaukseksi varastamastasi lapsesta vaadit lisäksi elatusmaksuja
Sulla sentään on mies joka suostuu naimisiin ja haluaa lapsia. Mun mies ei suostu kumpaankaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisiin kannattaa mennä ihan oman selustan suojaamiseksi. Miehellä on niin vahva vauvakuume, etten yllättyisi jos vauva-arki ei miellytäkkään ja jäät YH:ksi.
Eli viet mieheltä sen lapsen ja korvaukseksi varastamastasi lapsesta vaadit lisäksi elatusmaksuja
Onpa noloa laittaa ylänuoli omaan kommenttiisi.
Tiivistä vähän.