Lue keskustelun säännöt.
Erimielisyydet häistä - miten ratkaista?
29.09.2020 |
Tilanne on yksinkertaisesti tämä - mies haluaa kovasti jo lasta, mutta ei ole niin innostunut häistä. Näkee ne turhana asiana, jonka voi hoitaa joskus myöhemmin jos siltä tuntuu. Minäkin haaveilen lapsesta, mutta haluan ehdottomasti mennä naimisiin ennen sitä. Tämä on minulle erittäin tärkeä asia, josta en haluaisi luopua.
Mies on kyllä kosinut minua muutama kk sitten, mutta ei ole selkeästi ajatellut "next steppiä". Tiedän, että hän inhoaa juhlia ja hössötystä, joten olin heti valmis luopumaan haaveilemastani "prinsessapäivästä", sillä onhan häät yhteinen juttu. Tunnustan kyllä, että tämä kirpaisi enemmän kuin vain vähän sillä olihan kyseessä yksi elämäni isoista haaveista.
Ehdotin miehelle, että suunnittelen meille jotkut pienet ja yksinkertaiset maistraattihäät nopealla aikataululla. Käydään sanomassa tahdon ja sitten vaikkapa ulos syömään läheisimpien perheenjäsenten kanssa. Nyt kun korona muutenkin vaikeuttaa suunnittelua, ehdotin myös että juhlitaan myöhemmin ensi kesänä vaikka mökillä kavereiden kanssa myöhemmin. Grillailua, hengailua, rentoa yhdessäoloa … jotain sellaista mikä on muutenkin miehen mieleen.
Tämä ei kuitenkaan sovi miehelle. Hän sanoo, että suostuu kävelemään kyllä maistraattiin kanssani mutta juhlia on turha suunnitella tai järjestää. Hän ei halua edes tätä ehdottomaani perheillallista häiden jälkeen, vaan "käydä lyömässä nimet paperiin jos se on niin hiton tärkeää". Kovassa vauvakuumessaan hän näkee tuon muutamankin kuukauden odotuksen sietämättömänä, vaikka lupasin saada jo viimeistään jouluksi kaiken järjestettyä.
Mulla on todella paha olo, sillä tiedän että haluan naimisiin vain kerran. Tuntuu, että olen jo luopunut aika paljosta häiden suhteen ja vastahakoisen miehen raahaaminen maistraattiin on iso kauhukuvani. En tiedä miten edetä tilanteen kanssa. Tämä on jo aiheuttanut monet itkut. Viimeksi silloin kuin mies sanoi kaveripariskunnallemme, että "naimisiin menoa suunnitellaan, koska *minä* haluaa. Minusta se on ihan turha juttu" iski epäilys, haluaa mies olla edes kanssani :(
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Sulla sentään on mies joka suostuu naimisiin ja haluaa lapsia. Mun mies ei suostu kumpaankaan...
Sinä sentään olet terve...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häät ovat naisen juttu. Eivät ne miestä kiinnosta. Toisinaan mies voisi olla kiinnostunut järjestämään juhlia ystävilleen, mutta häihin mies ei uskalla puuttua, koska nainen on sellainen hääfasisti.
Minusta kuulostaa siltä että tuo mies on surkea, säälittävä pelkuri.
Ensin sekä lapsi- että hääasia laitetaan jäähylle vaikkapa puoleksi vuodeksi. Sopikaa yhdessä päivämäärä, jolloin asioista neuvotellaan seuraavan kerran. Siihen saakka elätte kuten ennenkin.
Sitten kun tulee tuo aika puhua asiasta, kumpikin näyttää toiselle listan omista toiveistaan. Tutkikaa, onko niissä mitään yhteistä. Sitten normaali neuvottelumenettely: mikä on minulle tosi tärkeää, mistä olen valmis tinkimään, mitä muuta voisimme keksiä jne.
Jos sitten ei löydy edelleenkään mitään ratkaisua, jatkatte toistaiseksi kuten ennenkin tai lähdette eri teille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisiin kannattaa mennä ihan oman selustan suojaamiseksi. Miehellä on niin vahva vauvakuume, etten yllättyisi jos vauva-arki ei miellytäkkään ja jäät YH:ksi.
Miten naimisiin menemällä "suojataan selusta"? Jos isä ei halua pitää hoitovapaita tai ottaa lastaan luokseen niin ei se naimisiin menemällä muuksi muutu. Raha-asiat taas pitäisi aina joka tapauksessa sopia erikseen, koska jos äiti yksin jää kotiin jopa vuosiksi, niin onhan se taloudellisesti epäreilu ratkaisu.
Eron tullessa ei jää tyhjän päälle.
Selitä lisää. Miten avioliitto muuttaa tilanteen, jos ap esim. jää kotiin pariksi vuodeksi ja sitten tulee ero. Ajatteletko, että he eivät tee avioehtoa ja siksi ap:lle puolet miehen hankkimasta omaisuudesta, jos he ovat naimisissa? Eikö avioehto ole nykyisin aika lailla itsestäänselvyys?
Miksi luulet että miehellä olisi omaisuutta?
No miten se avioliitto sitten suojaa selustan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla sentään on mies joka suostuu naimisiin ja haluaa lapsia. Mun mies ei suostu kumpaankaan...
Sinä sentään olet terve...
Mistäs sinä minun terveydestä tiedät? Olisinpa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tekisi lasta noin epäempaattisen ja kompromisseihin ja yhteisen elämän suunnitteluun kykenemättömän kanssa. Nimittäin. Minä tein. Kaksi. Erottiin lopulta minun aloitteesta ja mulla nyt kaikki paremmin. Se parisuhde olis koitunut mun kohtaloksi. Nyt miehellä jo uusi mutta pysyypä poissa minun kimpusta ja nyt hoitaa osansa lapsista, aiemmin ei hoitanut. Häistä puhuttaessa oli sama asenne kuin ap:n miehellä. Minä ajattelin että annan aikaa mutta paskat. Lopulta totesin että antaapa olla koko suhde ja koko mies. Lasten kanssa pärjätään hyvin.
Älä mene naimisiin heti, annat miehen totutella ajatukseen häistä, kyllä jokainen pystyy joustamaan jonkin verran toisen unelmien eteen, jos miestä ahdistaa niin lääkäri voi määrätä rauhoittavat juhlien ajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häät ovat naisen juttu. Eivät ne miestä kiinnosta. Toisinaan mies voisi olla kiinnostunut järjestämään juhlia ystävilleen, mutta häihin mies ei uskalla puuttua, koska nainen on sellainen hääfasisti.
Jaa, mun lähipiireissa on kyllä sulhasetkin olleet innoissaan mukana valitsemassa hääbändiä, autoa ja viskejä tai mitä lie viinaksia ja sikareita häissään ovat tarjoilleet. Kyllä se varmaan riippuu piireissä missä ollasn asiasta innostuneita ja missä sitten jurmoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla sentään on mies joka suostuu naimisiin ja haluaa lapsia. Mun mies ei suostu kumpaankaan...
Sinä sentään olet terve...
Mistäs sinä minun terveydestä tiedät? Olisinpa...
Sormesi toimivat kun kerran tänne kirjoittelet. Monilla on huonommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä nyt ainakaan lasta tee tuollaisessa tilanteessa. Lapsen saaminen muuttaa parisuhdetta ja vanhemmuudessa tulisi tehdä kompromisseja ja hioa yhteistä kasvatuslinjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisiin kannattaa mennä ihan oman selustan suojaamiseksi. Miehellä on niin vahva vauvakuume, etten yllättyisi jos vauva-arki ei miellytäkkään ja jäät YH:ksi.
Miten naimisiin menemällä "suojataan selusta"? Jos isä ei halua pitää hoitovapaita tai ottaa lastaan luokseen niin ei se naimisiin menemällä muuksi muutu. Raha-asiat taas pitäisi aina joka tapauksessa sopia erikseen, koska jos äiti yksin jää kotiin jopa vuosiksi, niin onhan se taloudellisesti epäreilu ratkaisu.
Eron tullessa ei jää tyhjän päälle.
Selitä lisää. Miten avioliitto muuttaa tilanteen, jos ap esim. jää kotiin pariksi vuodeksi ja sitten tulee ero. Ajatteletko, että he eivät tee avioehtoa ja siksi ap:lle puolet miehen hankkimasta omaisuudesta, jos he ovat naimisissa? Eikö avioehto ole nykyisin aika lailla itsestäänselvyys?
Miksi luulet että miehellä olisi omaisuutta?
No miten se avioliitto sitten suojaa selustan?
En tiedä mitä edellinen kirjoittaja tarkoitti. On vain outoa kun luulet miehellä olevan omaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tekisi lasta noin epäempaattisen ja kompromisseihin ja yhteisen elämän suunnitteluun kykenemättömän kanssa. Nimittäin. Minä tein. Kaksi. Erottiin lopulta minun aloitteesta ja mulla nyt kaikki paremmin. Se parisuhde olis koitunut mun kohtaloksi. Nyt miehellä jo uusi mutta pysyypä poissa minun kimpusta ja nyt hoitaa osansa lapsista, aiemmin ei hoitanut. Häistä puhuttaessa oli sama asenne kuin ap:n miehellä. Minä ajattelin että annan aikaa mutta paskat. Lopulta totesin että antaapa olla koko suhde ja koko mies. Lasten kanssa pärjätään hyvin.
Kieltämättä olen miettinyt, että onko jatkossakin toiveeni ja tahtoni yhtä yhdentekeviä kuin nyt. Tuollainen kertomasi mukainen kauhukuva on pyörinyt myös omassa mielessäni.
Tiedän, että vaikka lopulta myöntyisin ja häistä tulisi joku tiistai-iltapäivän maistraattikeikka, olisin pettynyt ja katkera. Minulla olisi yhä haave miehestä joka haluaa viedä minut alttarille ja osoittaa rakkauttaan ja kunnioitustaan minulle valtavan tärkeällä tavalla. En tiedä osaisinko pakottaa itseäni jatkamaan elämää tuosta vain eteenpäin ja iloisena suunnitella seuraavaksi lapsia.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla sentään on mies joka suostuu naimisiin ja haluaa lapsia. Mun mies ei suostu kumpaankaan...
Sinä sentään olet terve...
Mistäs sinä minun terveydestä tiedät? Olisinpa...
Sormesi toimivat kun kerran tänne kirjoittelet. Monilla on huonommin.
Eli jos sormet toimii, ei voi muuten olla sairas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi lasta noin epäempaattisen ja kompromisseihin ja yhteisen elämän suunnitteluun kykenemättömän kanssa. Nimittäin. Minä tein. Kaksi. Erottiin lopulta minun aloitteesta ja mulla nyt kaikki paremmin. Se parisuhde olis koitunut mun kohtaloksi. Nyt miehellä jo uusi mutta pysyypä poissa minun kimpusta ja nyt hoitaa osansa lapsista, aiemmin ei hoitanut. Häistä puhuttaessa oli sama asenne kuin ap:n miehellä. Minä ajattelin että annan aikaa mutta paskat. Lopulta totesin että antaapa olla koko suhde ja koko mies. Lasten kanssa pärjätään hyvin.
Kieltämättä olen miettinyt, että onko jatkossakin toiveeni ja tahtoni yhtä yhdentekeviä kuin nyt. Tuollainen kertomasi mukainen kauhukuva on pyörinyt myös omassa mielessäni.
Tiedän, että vaikka lopulta myöntyisin ja häistä tulisi joku tiistai-iltapäivän maistraattikeikka, olisin pettynyt ja katkera. Minulla olisi yhä haave miehestä joka haluaa viedä minut alttarille ja osoittaa rakkauttaan ja kunnioitustaan minulle valtavan tärkeällä tavalla. En tiedä osaisinko pakottaa itseäni jatkamaan elämää tuosta vain eteenpäin ja iloisena suunnitella seuraavaksi lapsia.
-ap
Hyvä, kun asia selvisi nyt eikä vasta kun on jo lapsia ja käväisty maistraatissa heittämässä nimi papereihin. Minusta tässä on kyse sen verran isosta asiasta, että todellakin kannattaa laittaa suunnitelmat jäihin. Jossain voi olla joku, jonka kanssa toiveet ja unelmat kohtaakin... Se ei välttämättä ole nykyinen miehesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naimisiin kannattaa mennä ihan oman selustan suojaamiseksi. Miehellä on niin vahva vauvakuume, etten yllättyisi jos vauva-arki ei miellytäkkään ja jäät YH:ksi.
Miten naimisiin menemällä "suojataan selusta"? Jos isä ei halua pitää hoitovapaita tai ottaa lastaan luokseen niin ei se naimisiin menemällä muuksi muutu. Raha-asiat taas pitäisi aina joka tapauksessa sopia erikseen, koska jos äiti yksin jää kotiin jopa vuosiksi, niin onhan se taloudellisesti epäreilu ratkaisu.
Eron tullessa ei jää tyhjän päälle.
Selitä lisää. Miten avioliitto muuttaa tilanteen, jos ap esim. jää kotiin pariksi vuodeksi ja sitten tulee ero. Ajatteletko, että he eivät tee avioehtoa ja siksi ap:lle puolet miehen hankkimasta omaisuudesta, jos he ovat naimisissa? Eikö avioehto ole nykyisin aika lailla itsestäänselvyys?
Miksi luulet että miehellä olisi omaisuutta?
Eihän se muuten naista saisi. Nainen pariutuu aina ylöspäin.
Vierailija kirjoitti:
Häät ovat naisen juttu. Eivät ne miestä kiinnosta. Toisinaan mies voisi olla kiinnostunut järjestämään juhlia ystävilleen, mutta häihin mies ei uskalla puuttua, koska nainen on sellainen hääfasisti.
Kyllä ainakin minun mieheni järjesti häitä innoissaan. Tykkää juhlista. Ja tottakai meillä parisuhteessa molemmat uskaltavat puuttua yhteisiin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät ovat naisen juttu. Eivät ne miestä kiinnosta. Toisinaan mies voisi olla kiinnostunut järjestämään juhlia ystävilleen, mutta häihin mies ei uskalla puuttua, koska nainen on sellainen hääfasisti.
Minusta kuulostaa siltä että tuo mies on surkea, säälittävä pelkuri.
Osoita yksikin mies, joka on uskaltanut puuttua häähullun naisensa hääsuunnitelmiin ja on vielä elossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät ovat naisen juttu. Eivät ne miestä kiinnosta. Toisinaan mies voisi olla kiinnostunut järjestämään juhlia ystävilleen, mutta häihin mies ei uskalla puuttua, koska nainen on sellainen hääfasisti.
Kyllä ainakin minun mieheni järjesti häitä innoissaan. Tykkää juhlista. Ja tottakai meillä parisuhteessa molemmat uskaltavat puuttua yhteisiin asioihin.
Tarkoitat kai, että miehesi hoiti häiden juoksevia asioita, joita sinä laitoit hänet hoitamaan.
Kertaalleen eronneena, yli 40-vuotiaana naisena sanoisin että avioliitto on ennenkaikkea juridinen sopimus. En menisi naimisiin häiden tai sormuksen tai juhlien takia. Kysymys on ennenkaikkea talousasioista ja siitä että kuka on esim. puolisosi lähin omainen sairaalan näkökulmasta.
Kaiken tämän voi hoitaa myös ilman naimisiinmenoa. Rahasta ja kustannusten jaosta pitää puhua joka tapauksessa. Ei naimisiinmeno ratkaise oikeastaan mitään. hankaloittaa vain eroamista.
Avioliitosta huolimatta pitää olla tarkasti selvillä kenen nimissä mikäkin omaisuus on. Avioliitto ei nimittäin tee omaisuudesta yhteistä, vaan jos tulee ero omistaja pitää edelleen omaisuutensa mutta ilman avioehtoa voi joutua maksamaan tasinkoa sille toiselle.
Taloudellinen turva pitää rakentaa jotenkin muuten kuin menemällä naimisiin. Avoparikin voi ottaa henkivakuutuksen ja kumpikin voi itse säästää ja sijoittaa eläketurvakseen.
Häät ovat naisen juttu. Eivät ne miestä kiinnosta. Toisinaan mies voisi olla kiinnostunut järjestämään juhlia ystävilleen, mutta häihin mies ei uskalla puuttua, koska nainen on sellainen hääfasisti.