Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin lääkäriksi, mutta pelkään että on jo liian myöhäistä edes yrittää :(
28.09.2020 |
Pelkään, että olisin jo yli kolmekymppinen kun edes pääsen sisään, siksi en "uskalla" edes alkaa lukemaan pääsykokeisiin. Samoin pelkään, että mitä jos pääsenkin sisään ja pitää ottaa taas hirveästi opintolainaa kun sitä on jo ennestään ihan rutosti kun opiskelin jo yhden tutkinnoin aikaisemmin. Suositelkaa mulle jotain vähemmän ahdistavaa ja pelottavaa opiskeltavaa?
Kommentit (37)
Miten nuo sinun pelot on alasta kiinni? Mene töihin jos opiskelu pelottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pelkkä ajatus toimeen ryhtymisestä ja vastuunkannosta pelottaa ja ahdistaa noin niin älä edes yritä lääkikseen. Pyydän kaikkien mahdollisten tulevien potilaittesi puolesta jotka eivät ole ansainneet toimintakyvytöntä lääkäriä avuntarpeen hetkellä.
Naistutkimus, kasvatustieteet, kehitysmaatutkimus tai folkloristiikka vois olla sun juttu.
Ravitsemustiede, liikuntalääketiede, fysioterapia, toimintaterapia, terveydenhoitaja?
Mun kaveri alkoi opiskella yli 30/vuotiaana lääkäriksi. Pääsykokeisiin vaan!
Vierailija kirjoitti:
Iskenyt joku hiton ikäkriisi tässä 27 vuotiaana. Tuntuu siltä, että nyt pitäisi olla jo selkeä ura ja liian myöhäistä ryhtyä mihinkään uuteen. Ja tosiaan eniten pelottaa se, miten pärjäisi taloudellisesti jos alkaa opiskelemaan uudestaan.
En suostu kuuntelemaan tällaista roskaa.
N28, ylioppilas
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten nuo sinun pelot on alasta kiinni? Mene töihin jos opiskelu pelottaa.
En työllisty mun tutkinnolla, koska samanlaisia tusinamaistereita on muitakin työttöminä satoja. Työpaikkoja hyvällä tuurilla ehkä yksi tai kaksi avoinna koko maassa. Per vuosi.
Kyllä kannatta hakea, tietty pitää olla kovasti motivoitunut opiskelemaan pääsykokeisiin. Ehdit tehdä vielä pitkän uran lääkärinä, jos se on sitä mitä haluat. Tiedän lääkäreitä, jotka valmistuneet vasta 4-kymppisinä, joku muu ura ollut ensin ja sitten vasta haettu lääkikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kakaroita lääkäreksi ei. Pitäisi mielummin olla alaikäraja hakuun.
Fysiikka, kemia ja biologia on mulle kyllä aina ollut suht helppoja eli siinä mielessä uskon, että voisin ihan pärjätä pääsykokeissa. Masentaa vaan tämä, että olen jo tän ikäinen, niin paljon opintolainaa valmiiksi ja en ole ensikertalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nuo sinun pelot on alasta kiinni? Mene töihin jos opiskelu pelottaa.
En työllisty mun tutkinnolla, koska samanlaisia tusinamaistereita on muitakin työttöminä satoja. Työpaikkoja hyvällä tuurilla ehkä yksi tai kaksi avoinna koko maassa. Per vuosi.
Kumpaa pelkäät enemmän: työttömyyttä vai opintolainaa?
Mä aloitin sun ikäisenä yliopisto-opinnot. Nyt olen 34-vuotias ja viime vuonna aloitin ammattikorkeaopinnot. Opiskelu on kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaistun, samoja tunteita käyn läpi ja itse (lol) 26 ! Aloitin korkeakouluopinnot aivan uudelle alalle tänä syksynä ja huomaan siellä 19-vuotiaiden joukossa yhä miettiväni olenko liian vanha, vaikka tietenkään en ole. Kannattaa rohkeasti vaan tavoitella unelmiasi vertailematta muiden saavutuksiin ja missä vaiheessa ne on saavutettu, koska kaikki me omaa polkua täällä kuljetaan. Sua saattaa kaduttaa pahasti myöhemmin, jos et edes yritä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nuo sinun pelot on alasta kiinni? Mene töihin jos opiskelu pelottaa.
En työllisty mun tutkinnolla, koska samanlaisia tusinamaistereita on muitakin työttöminä satoja. Työpaikkoja hyvällä tuurilla ehkä yksi tai kaksi avoinna koko maassa. Per vuosi.
Kumpaa pelkäät enemmän: työttömyyttä vai opintolainaa?
Opintolaina pelottaa enemmän. Työttömänä sentään rahaa tulee sen verran mitä menee. Opiskelijana menee paljon enemmän kuin mitä tulee. Ja tiedän, etten ole sellainen ihminen joka pystyy opiskelemaan jotain vaativaa alaa ja käymään samalla töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen 42 ja suunnittelen alan vaihtoa arkkitehdiksi. :) Ei koskaan ole liian myöhäistä jos ihan oikeasti lääkäriksi haluat. Kysyisin kuitenkin, oletko ihan varma että tiedät millaista lääkärin ammatissa oikeasti on, ja että todella haluat sitä? Useampivuotinen hakeminen ja päälle pitkä opiskelu = jos petyt, tulet pettymään rajusti.
Ei ole myöhäistä. Lääkärinä löytyy sitten aina töitä ja palkka on hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 42 ja suunnittelen alan vaihtoa arkkitehdiksi. :) Ei koskaan ole liian myöhäistä jos ihan oikeasti lääkäriksi haluat. Kysyisin kuitenkin, oletko ihan varma että tiedät millaista lääkärin ammatissa oikeasti on, ja että todella haluat sitä? Useampivuotinen hakeminen ja päälle pitkä opiskelu = jos petyt, tulet pettymään rajusti.
No just sekin pelottaa myös. En voi mistään työstä tietää, pidänkö siitä, ennen kuin on kokeillut. Tällä logiikalla ei pitäisi kokeilla yhtään mitään koska mitä jos ei tykkää. Pitäisi varmaan ryhtyä ihan vaan juoppolalliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nuo sinun pelot on alasta kiinni? Mene töihin jos opiskelu pelottaa.
En työllisty mun tutkinnolla, koska samanlaisia tusinamaistereita on muitakin työttöminä satoja. Työpaikkoja hyvällä tuurilla ehkä yksi tai kaksi avoinna koko maassa. Per vuosi.
Kumpaa pelkäät enemmän: työttömyyttä vai opintolainaa?
Opintolaina pelottaa enemmän. Työttömänä sentään rahaa tulee sen verran mitä menee. Opiskelijana menee paljon enemmän kuin mitä tulee. Ja tiedän, etten ole sellainen ihminen joka pystyy opiskelemaan jotain vaativaa alaa ja käymään samalla töissä.
Jos valitset jonkun työllistävän alan, ei tarvitse olla opintolainasta huolissaan. Sehän on yksi "turvallisimmista" lainoista. Enemmän hirvittäisi ostaa vaikka asunto tai auto lainalla.
Kuulostaa siltä, että ajattelet asiaa aivan liian pitkälle. Sillä tavoin tiputkin korkeammalta jos mieli muuttuukin tai homma osoittautuu mahdottomaksi. Kädet vaan saveen, ei se märehtimällä selviä!
Mun tuttu meni 46-vuotiaana.
Jäi eläkkeelle 70-vuotiaana. Aiemmin oli sairaanhoitaja. Tää ei tapahtunut silloin, kun olis e kiintiö, vaan aiemmin.
Alue: Aihe vapaa
Iskenyt joku hiton ikäkriisi tässä 27 vuotiaana. Tuntuu siltä, että nyt pitäisi olla jo selkeä ura ja liian myöhäistä ryhtyä mihinkään uuteen. Ja tosiaan eniten pelottaa se, miten pärjäisi taloudellisesti jos alkaa opiskelemaan uudestaan.