Lue keskustelun säännöt.
Miten kansallinen ylipaino-ongelma saadaan kuriin?
28.09.2020 |
Kuten tiedämme, ylipaino on merkittävä terveysriski. Se lisää riskiä kymmeniin eri sairauksiin ja lyhentää eliniänodotetta. Ja laskee elämänlaatua. Ylipaino-ongelman hoito aiheuttaa valtavat kustannukset terveydenhuollossa. Se näkyy sairauksina, sairauslomina, kalliina hoitoina (kuten leikkaushoidot) jne. Korjaava työ on ihan hirveän kallista. Ennaltaehkäisevä työ on aina edullisempaa ja kannattavampaa. Miksi sitä ei tehdä?
Mitä yhteiskunnassa (valtakunnan politiikassa, kouluissa, terveydenhuollossa, armeijassa jne.) pitäisi tehdä, jotta suomalaiset lapset ja nuoret eivät lihoisi ja jotta heistä ei koskaan tulisikaan ylipainoisia aikuisia vaan terveitä, aktiivisia, normaalipainoisia aikuisia?
Tässä ei haeta mitään laihdutusvinkkejä yhdellekään yksilölle. Ap on normaalipainoinen aikuinen, joka pohtii, mikä yhteiskunnassa on pielessä, kun 2/3 30 vuotta täyttäneistä naisista ja 3/4 30 vuotta täyttäneistä miehistä on Suomessa ylipainoisia.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkauskoot kaikissa herkuissa pienemmäksi, vähemmän vaihtoehtoja ja sijoitus ihan kaupan perälle. Karkkipussiin voisi laittaa läskimakkaroiden kuvia ja varoitusteksin tyyliin ”reilu nauttiminen voi johtaa diabetekseen, sydänsairauksiin jne”
Verotus olisi varmasti myös hyvä mutta ei ratkaise ongelmaa jos tarjonta on samanlaista kuin nykyään.No tämähän on toiminut tupakan suhteen.
Karkit voisi tosiaan laittaa vähemmän houkutteleviin tylsiin pakkauksiin ja valikoima pienemmäksi. Esim Etelä-Euroopassa ei ole monien metrien mittaisia karkkihyllyjä jättipakkauksineen.
Mutta silti esimerkiksi Espanjassa on enemmän ylipainoisia, etenkin lapsia, kuin täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lohtusyöminen ja kaiken maailman nachopellit pitäisi saada pois.
Pienempiä ja paremman makuisia annoksia. Lisäksi jonkun aterian voivat aikuiset ihan hyvin jättää väliin. Aikuinen ei tarvitse kovin paljon energiaa.
Ei pullaa kahvin kanssa, vaan pelkkä kahvi.
Karkkeja ei oikeasti tarvitse juurikaan syödä. Esim. Etelä- ja Keski-Euroopassa syödään tuskin lainkaan irtokarkkia. Nämä ovat tottumuksia, joista kannattaa opetella eroon, vaikka se ikävää alussa onkin.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi vihdoinkin lopettaa eläinrasvan demonisointi. Kouluruuat saisivat olla lihapitoisia ja rasvaisempia (ei epämääräisiä kasvirasvoja tai siemenöljyjä kuitenkaan) , niin pitäisivät kylläisempinä pidempään. Välipala- ja napostelukulttuurista pitää pyrkiä eroon, siitä kiittää myös hampaat.
Pakkauskoot makeisista pienemmiksi ja vähän enemmän veroa niille. Esim jos karkkipussin hinta pysyisi samana, mutta se olisi vaikka 20% pienempi.
Koululiikunnasta vihdoin pois se pakottaminen ja arviointi. Siellä on ne muutamat kömpelöt ja joukkuetemmellystä pelkäävät introvertit, jotka saadaan vihaamaan liikuntaa koulussa.
Suomalaiset syövät tutkitusti liikaa lihaa ja liian vähän kasviksia, joten minusta tuossa ei ole mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkauskoot kaikissa herkuissa pienemmäksi, vähemmän vaihtoehtoja ja sijoitus ihan kaupan perälle. Karkkipussiin voisi laittaa läskimakkaroiden kuvia ja varoitusteksin tyyliin ”reilu nauttiminen voi johtaa diabetekseen, sydänsairauksiin jne”
Verotus olisi varmasti myös hyvä mutta ei ratkaise ongelmaa jos tarjonta on samanlaista kuin nykyään.No tämähän on toiminut tupakan suhteen.
Karkit voisi tosiaan laittaa vähemmän houkutteleviin tylsiin pakkauksiin ja valikoima pienemmäksi. Esim Etelä-Euroopassa ei ole monien metrien mittaisia karkkihyllyjä jättipakkauksineen.
Mutta silti esimerkiksi Espanjassa on enemmän ylipainoisia, etenkin lapsia, kuin täällä.
No siellä on työttömyyttä ja monet eivät harrasta liikuntaa. Mutta esim. Sveitsissä ollaan selvästi hoikempia kuin Suomessa, eikä siellä näy irtokarkkeja kuin korkeintaan leffateatterissa.
Irtokarkkikulttuurista eroon!
Kansallinen ylipaino-ongelma, aika dramaattista
No, ei sentään pandemia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se herkkujen verotus auttaa? Itse olen lihonut syömällä liian suuria annoksia kotiruokaa. Kielletäänkö kotiruoka vai laitetaanko isolle verolle? Työpäivän ja työmatkojen, tunti suuntaansa, jälkeen on niin puhki ettei jaksa liikkua kuin sohvalle oikaisemaan. Lyhyempi työviikko tai työajat.
En nyt oikein ymmärtänyt. Miten lyhyempi työviikko saisi sinut syömään pienempiä annoksia kotiruokaa?
Jaksaisi tehdä muutakin kuin mättää ruokaa napaan ja maata sohvalla, jäisi energiaa elämäänkin.
Mutta söisithän sinä edelleen aterialla sen liian ison annoksen.
Hienosti ymmärretty. Jatkakaa.
Ei, en minä ymmärtänyt. Miten vapaa-ajan lisääminen auttaisi siihen että ihminen syö liian isoja annoksia?
Sokeri- ja rypsiöljylobbarit kuriin.
Ravitsemussuositusten tulee perustua aidosti tutkimustuloksiin, eikä kansallisen maatalouspolitiikan tukemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lohtusyöminen ja kaiken maailman nachopellit pitäisi saada pois.
Pienempiä ja paremman makuisia annoksia. Lisäksi jonkun aterian voivat aikuiset ihan hyvin jättää väliin. Aikuinen ei tarvitse kovin paljon energiaa.
Ei pullaa kahvin kanssa, vaan pelkkä kahvi.
Karkkeja ei oikeasti tarvitse juurikaan syödä. Esim. Etelä- ja Keski-Euroopassa syödään tuskin lainkaan irtokarkkia. Nämä ovat tottumuksia, joista kannattaa opetella eroon, vaikka se ikävää alussa onkin.
Ihan totta. Alussa nämä muutokset voivat kuulostaa askeettisilta, mutta sama se on esim. kouluttamattomalle jenkille, jolta viedään burgerit pois.
On vain opeteltava uusia tapoja. Tahdonvoimaa vaatii alussa, mutta siihen tottuu.
Vierailija kirjoitti:
Lohtusyöminen ja kaiken maailman nachopellit pitäisi saada pois.
Pienempiä ja paremman makuisia annoksia. Lisäksi jonkun aterian voivat aikuiset ihan hyvin jättää väliin. Aikuinen ei tarvitse kovin paljon energiaa.
Ei pullaa kahvin kanssa, vaan pelkkä kahvi.
Karkkeja ei oikeasti tarvitse juurikaan syödä. Esim. Etelä- ja Keski-Euroopassa syödään tuskin lainkaan irtokarkkia. Nämä ovat tottumuksia, joista kannattaa opetella eroon, vaikka se ikävää alussa onkin.
Mutta onko siellä etelä- ja keski-euroopassa asiat painon suhteen paremmin kuin täällä? Perustuu täysin mielikuviin, että noissa maissa asuisi keskimäärin hoikempia ihmisiä kuin täällä.
Jos katsot alla olevasta linkistä, niin lihavia ja ylipainoisia lapsia on esim. Portugalissa, Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa enemmän kuin Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se herkkujen verotus auttaa? Itse olen lihonut syömällä liian suuria annoksia kotiruokaa. Kielletäänkö kotiruoka vai laitetaanko isolle verolle? Työpäivän ja työmatkojen, tunti suuntaansa, jälkeen on niin puhki ettei jaksa liikkua kuin sohvalle oikaisemaan. Lyhyempi työviikko tai työajat.
En nyt oikein ymmärtänyt. Miten lyhyempi työviikko saisi sinut syömään pienempiä annoksia kotiruokaa?
Jaksaisi tehdä muutakin kuin mättää ruokaa napaan ja maata sohvalla, jäisi energiaa elämäänkin.
Mutta söisithän sinä edelleen aterialla sen liian ison annoksen.
Hienosti ymmärretty. Jatkakaa.
Ei, en minä ymmärtänyt. Miten vapaa-ajan lisääminen auttaisi siihen että ihminen syö liian isoja annoksia?
Ei ole väsynyt jatkuvasti, joten ei lohtusyö. Lisäksi olisi aikaa ja jaksamista liikkua. Joko ymmärrät?
Katsoin BB tä ja Tähdet tähdet ohjelmia. Järjestään ovat kaikki lihavat, niin nuoret, kun vähän vanhemmat, paitsi Konsta! Ihan järkyttävää. Ihmiset syö liikaa hyödyttömiä
Ja karkit- sipsit 5 -kertainen hinta.
Seisovat pöydät kieltäisin,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sokeriverotusta nostetaan jotain pitäisi tulla tilalle. Eli vihannesten, salaattitarpeiden ja hedelmien verotusta alemmas.
Meillä oli lukiossa ihanat liikunnan opettajat, jotka tiesivät, miten motivoidaan teini-ikäisiä taidelukiolaisia liikkumaan. Ekan luokan ensimmäisellä liikuntatunnilla ei liikuttu yhtään, vaan keskusteltiin.
1. Liikunta on yksi aine muiden joukossa, mutta me ollaan tehty sen suorittaminen teille helpoksi: kurssi on kasassa, jos olette paikalla 20 oppituntia (eli 10 tuplatuntia).
2. Kaikilla on omanlaisensa suhde ja tausta liikkumiseen. Täällä jokainen saa valita itse, mitä tekee ja mihin osallistuu.
3. Tyttöjen ja poikien ryhmiä ei ole erikseen, vaan yhdellä ryhmällä on kaksi opettajaa: se "tyttöjen ope" ja "poikien ope". Jokaiselle tunnille tulee vaihtoehtoja: toinen ope lähtee halukkaiden kanssa pelaamaan pesäpalloa ulkokentälle, toinen järjestää liikuntasalissa tanssitunnin. Jos kumpikaan näistä ei houkuttele, voit lähteä lenkkeilemään pururadalle tai jäädä jumppasalin sivuhuoneeseen venyttelemään, jos on esim. enemmän tarvetta kehonhuollolle sinä päivänä.
4. Ja meihin todella luotettiin: jos joku lähti pururadalle, ei kukaan kysynyt ennen eikä jälkeen, menittekö oikeasti vai istuitteko kannonnokassa tai poltitteko kessua. Ei se mitään erityisen hikistä liikuntaa ollut pururataa kaveriporukassa kiertää, mutta kivaa yhteistä liikkumista ja tarpeellista happihyppelyä.
5. Perusoletus on, että liikuntatunneille tullaan sovitusti, ajoissa ja sopivissa varusteissa. Kaikki otetaan mukaan ja ketään ei jätetä yksin. Tällöin puhuttiin numeroarvostelusta välillä 5-8. "Jos sitä ysiä tai kymppiä tavoittelee, niin pitää olla valmis tekemään monipuolisesti ja uteliaalla mielellä 'mitä vaan'".
6. Cooperin sai juosta / uida ja muitakin tuloksia mittauttaa, jos halusi. Kenenkään ei ollut pakko, eikä numeroarvionti perustunut tällaisiin tuloksiin.
7. Oppilaat saivat myös esim. ohjaustehtäviä. Jos joku halusi vetää alkuverryttelyn, loppuleikin tai jonkun oman lajin esittelyn, siihen annettiin tilaa ja kannustusta.
8. Koeviikoilla opettajat järjestivät iltapäiviin kokeiden jälkeen parin tunnin liikuntajuttuja, joihin sai mennä kuka vain ja halutessaan niistä sai kerryttää tunteja kurssisaldoon.
8. Opettajat käyttivät osuvaa ilmausta: "The only bad workout is the one you didn't do".
Taidelukiolaiset innostuivat koululiikunnasta niin kybällä, että liikuntakursseja suoritettiin jopa ne valinnaiset / syventävät. Ja tuntisaldoja tuli monille niin paljon, että niistä sai soveltavia kursseja. Se oli mielestäni nerokas keksintö: tehdään liikkuminen kivaksi ja omaehtoiseksi oppiaineeksi, jossa ei tarvitse pingottaa ja pettyä. Meille esiteltiin likipitäen kaikki lajit ja liikuntamuodot, jotka kouluajalla oli mahdollista toteuttaa. Tällainen positiivinen, kannustava ja vapaaehtoisuuteen perustuva suhtautuminen liikuntaa kohtaan pitäisi juurruttaa ihan jokaiseen. Voi olla, että tällainen valinnanmahdollisuus ei toimisi samalla tavalla vielä peruskoulussa tai ainakaan ala-asteen pienimmillä, mutta ajatusta voisi varmasti soveltaa jo päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kansallinen ylipaino-ongelma, aika dramaattista
No, ei sentään pandemia
Kyllä ylipaino-ongelma alkaa lähennellä pandemiaa. Länsimaissa on iso ongelma, ja myös vähemmän kehittyneissä maissa ylipaino yleistyy ruokavalion länsimaistumisen takia. Suomi ei ole tämän haasteen kanssa yksin. Tämä on todellakin kansallinen haaste, joka tulee räjäyttämään terveysmenot tulevaisuudessa, jos suuntaa ei saada kääntymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se herkkujen verotus auttaa? Itse olen lihonut syömällä liian suuria annoksia kotiruokaa. Kielletäänkö kotiruoka vai laitetaanko isolle verolle? Työpäivän ja työmatkojen, tunti suuntaansa, jälkeen on niin puhki ettei jaksa liikkua kuin sohvalle oikaisemaan. Lyhyempi työviikko tai työajat.
En nyt oikein ymmärtänyt. Miten lyhyempi työviikko saisi sinut syömään pienempiä annoksia kotiruokaa?
Jaksaisi tehdä muutakin kuin mättää ruokaa napaan ja maata sohvalla, jäisi energiaa elämäänkin.
Mutta söisithän sinä edelleen aterialla sen liian ison annoksen.
Hienosti ymmärretty. Jatkakaa.
Ei, en minä ymmärtänyt. Miten vapaa-ajan lisääminen auttaisi siihen että ihminen syö liian isoja annoksia?
Ei ole väsynyt jatkuvasti, joten ei lohtusyö. Lisäksi olisi aikaa ja jaksamista liikkua. Joko ymmärrät?
En, kun ei ollut puhe lohtusyömisestä vaan liian isosta kotiruuan annoskoosta jonka sanoit olevan syy lihomiseen.
Liikunta on hyväksi, mutta ei ole merkittävä apu painon pudottamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkauskoot kaikissa herkuissa pienemmäksi, vähemmän vaihtoehtoja ja sijoitus ihan kaupan perälle. Karkkipussiin voisi laittaa läskimakkaroiden kuvia ja varoitusteksin tyyliin ”reilu nauttiminen voi johtaa diabetekseen, sydänsairauksiin jne”
Verotus olisi varmasti myös hyvä mutta ei ratkaise ongelmaa jos tarjonta on samanlaista kuin nykyään.No tämähän on toiminut tupakan suhteen.
Karkit voisi tosiaan laittaa vähemmän houkutteleviin tylsiin pakkauksiin ja valikoima pienemmäksi. Esim Etelä-Euroopassa ei ole monien metrien mittaisia karkkihyllyjä jättipakkauksineen.
Mutta silti esimerkiksi Espanjassa on enemmän ylipainoisia, etenkin lapsia, kuin täällä.
Pienempi valikoima siis ei ole ratkaisu. Mutta karkkien piilottaminen voisi olla, samoin kuin tupakassa. Tietääkseni tätä ei ole kokeiltu missään?
Myös pienempiin kauppoihin terveellisiä ruoka- ja jälkiruokavaihtoehtoja, eli teollista ruokatuotantoa ja sen suunnittelua tarkastelemaan. Lisäksi kaupan liian pieni pinta-ala, itse firma ja väärät tilaukset voivat aiheuttaa sen, että valikoima on huono. Voi katsoa myös haluaako ruokaansa haitallisempia lisäaineita, liikaa rasvaa, liikaa sokeria, kofeiinia ja epäterveellisiä makeutusaineita. Autottomat eivät lähde kauas automarketteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se herkkujen verotus auttaa? Itse olen lihonut syömällä liian suuria annoksia kotiruokaa. Kielletäänkö kotiruoka vai laitetaanko isolle verolle? Työpäivän ja työmatkojen, tunti suuntaansa, jälkeen on niin puhki ettei jaksa liikkua kuin sohvalle oikaisemaan. Lyhyempi työviikko tai työajat.
En nyt oikein ymmärtänyt. Miten lyhyempi työviikko saisi sinut syömään pienempiä annoksia kotiruokaa?
Jaksaisi tehdä muutakin kuin mättää ruokaa napaan ja maata sohvalla, jäisi energiaa elämäänkin.
Mutta söisithän sinä edelleen aterialla sen liian ison annoksen.
Hienosti ymmärretty. Jatkakaa.
Ei, en minä ymmärtänyt. Miten vapaa-ajan lisääminen auttaisi siihen että ihminen syö liian isoja annoksia?
Ei ole väsynyt jatkuvasti, joten ei lohtusyö. Lisäksi olisi aikaa ja jaksamista liikkua. Joko ymmärrät?
En, kun ei ollut puhe lohtusyömisestä vaan liian isosta kotiruuan annoskoosta jonka sanoit olevan syy lihomiseen.
Liikunta on hyväksi, mutta ei ole merkittävä apu painon pudottamisessa.
Liian isot annokset on lohtusyömistä. Liikunta tehostaa aineenvaihduntaa, mutta jankuta mitä jankutat.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se herkkujen verotus auttaa? Itse olen lihonut syömällä liian suuria annoksia kotiruokaa. Kielletäänkö kotiruoka vai laitetaanko isolle verolle? Työpäivän ja työmatkojen, tunti suuntaansa, jälkeen on niin puhki ettei jaksa liikkua kuin sohvalle oikaisemaan. Lyhyempi työviikko tai työajat.
Se auttaa siinä, että maksat itse kustannukset jos tapat itsesi ennenaikaisesti läskillä ja sitä ennen kuormitat terveydenhuoltoa, se kun ei katsos ole ilmaista.
Kyllä ihmisillä aikaa on ja jaksamistakin, viitsimistä ehkä ei. Mutta löytyy niitä hyviä valmisruokiakin. Edullisia sosekeittoja, valmiita salaatteja, täytettyjä ruisleipiä.
Ja jos se hampurilaisateria tuntuu pakolliselta hankinnalta, senkin voi laittaa puoliksi niin kalorit vähenevät heti 50%. Paljon tehokkaampaa kuin kevytmajoneesin valinta.