Jos olet isossa porukassa, jossa joku alkaa haukkumaan jotain joka ei ole paikalla

Melko harvoin kyse on siitä, että puhuttaisiin oikeasti totuudesta. Yleensä kyse on mielipiteestä ja ilkeydestä. Joten ajattelen sellaisen sanojasta, että eipä taida olla kovin fiksu itsekään. 

Tuota sattuu melko usein naisporukoissa.

Totta puhuen halveksin tuollaista ihmistä, enkä luota hänenkaltaisiin ihmisiin yhtään.

Varon heitä tarkkaan, enkä koskaan avaa suutani tuollaisten puheiden aikana.

Minäkään en koskaan isommassa porukassa edes aloittaisi mitään juorun kertomista jostakin ihmisestä, vaikka se olisi täyttä totta. Ajattelen, että itseni siinä mollaan, jos toisia haukun tai juoruilen. Täytyy myöntää, että joskus olen mennyt mukaan toisen aloittamaan juttuun.

Juoruilu on ihanaa! Kannattaa vaan muistaa, että kun itse olet muualla, sinusta puhutaan ihan samalla tavoin.

Ajattelen haukkujan olevan heikkoitsetuntoinen ääliö, joka puhuu paskaa muista, jotka eivät ole paikalla. Tällaista henkilöä kannattaa vältellä, eikä missään tapauksessa uskoutua hänelle omista asioistaan.

Ja kun tällaisen ap:n kuvaileman tyypin juttuihin lähtee mukaan, niin seuraavaksi mollaaja kertoo haukutulle itselleen luottamuksella ... arvaa mitä Pirkko sanoi sinusta, kun et ollut maanantaina paikalla... suo on loputon.

Voih miten hyveellisiä vastauksia :DD

Mitäkö ajattelen? No suoraan sanottuna riippuu haukkujen kohteesta. Jos en tunne häntä, en ajattele oikein mitään, korkeintaan että miksiköhän tuo tuollaista minulle/meille selittää.

Jos tunnen haukkujen kohteen ja tiedän, että puheessa on totuuden siementä, saatan kyllä lähteä mukaankin (en ole tästä ylpeä) arvosteluun. Se on aika inhimillistä käytöstä ja valtaosa jossain määrin kyllä näin toimii.

Jos olen aivan eri mieltä, puolustan ja saatan näpäyttää haukkujaa.

Yleensä tyhmäksi haukutut eivät edes ole tyhmiä. Nämä haukkujat ovat. Joillakin on vaan sellainen ilmaisutapa, että toiset kokee paremmuutta heihin nähden, tai ärsytystä. Joku alkukantainen reaktio tämä ärsyyntyminen.

Olen jo niin vanha, että panen tällaiset tilanteet poikki ilmoittamalla herttaisesti, että parjattu henkilö on hyvä kaverini. Jos en tunne henkilöä, asetan puheet jollain muulla tavalla kyseenalaisiksi tai naurettaviksi.

Varmaan arvaattekin, että kukaan ei kerro mulle koskaan juoruja :)

Tyhmin on se haukkuja itse.

Kysykää niiltä tunteeko ne edes haukkujensa kohteen.