Mies lopetti yhtäkkiä juomisen, alkoholista ja parisuhteesta pohdintaa
Mies on juonut enemmän vähemmän viimeiset 15 vuotta. On ennenkin ollut joitain jaksoja juomatta, mutta nyt on mennyt kohta jo kuukausi. Silti vain odotan, että koska se taas alkaa. Ja alkaahan se jossain vaiheessa, tiedän sen.
Mutta juuri kun ihan oikeasti ajattelin mielessäni, että en enää jaksa katsoa juomista hetkeäkään ja aloin suunnitella eroa, mies lopettikin juomisen. En eroaikeista ole puhunut ääneen, mutta mies on ehkä vaistonnut että olen ollut ajatuksissani.
En edes tiedä mikä tämän kirjoituksen tarkoitus oli. Ehkä vain purkaa mieltäni. Olin ajatellut, että ero olisi helppo perustella juomisella, mutta nyt asia onkin muuttunut. Jos nyt eroaisin, niin ajaisinko miehen taas juomaan? Tunteet on silti kadonneet ja luottamus mennyt tässä vuosien varrella, joten en näe suhteella tulevaisuutta.
Kommentit (47)
En oikein osaa keskustella tästä tai muustakaan mieheni kanssa. Hän on vuosia hyökännyt aina vastaan, jos olen yrittänyt keskustella asioista, en enää osaa ja tiedä kuinka avata keskustelu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En oikein osaa keskustella tästä tai muustakaan mieheni kanssa. Hän on vuosia hyökännyt aina vastaan, jos olen yrittänyt keskustella asioista, en enää osaa ja tiedä kuinka avata keskustelu.
Ap
Minulla on mies, joka on juonut varmaan tuplaten tuon ajan, ja olen huolissani hänen terveydestään. Hän myös hyökkää heti, jos mainitsenkaan asiasta - joskus kun olen ehdottanut selvää viikonloppua (juo myös viikolla) niin se on kuulemma ollut SYY mennä ostamaan kaljaa, muuten ei olisi ostanut. Näitä tyypillisiä alkoholistin metkuja.
Nyt olen alkanut miettiä, että mitä jos hän todellakin lopettaisi juomisen - mitä tapahtuisi? Luultavasti koko mies muuttuisi täysin, ainakin arki ja elämä muuttuisi. Kestäisiköhän parisuhdekaan? Huomaisiko mies, minkälaisen räähkän kanssa asuu, ja vaihtaisi parempaan? Mies ei ole pahapäinen eikä muitakaan lieveilmiöitä juuri ole ollut, siksi tässä on yhdessä jaksettu. Kohta tulee sairaus, jos ei lopeta tai radikaalisti vähennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein osaa keskustella tästä tai muustakaan mieheni kanssa. Hän on vuosia hyökännyt aina vastaan, jos olen yrittänyt keskustella asioista, en enää osaa ja tiedä kuinka avata keskustelu.
Ap
Minulla on mies, joka on juonut varmaan tuplaten tuon ajan, ja olen huolissani hänen terveydestään. Hän myös hyökkää heti, jos mainitsenkaan asiasta - joskus kun olen ehdottanut selvää viikonloppua (juo myös viikolla) niin se on kuulemma ollut SYY mennä ostamaan kaljaa, muuten ei olisi ostanut. Näitä tyypillisiä alkoholistin metkuja.
Nyt olen alkanut miettiä, että mitä jos hän todellakin lopettaisi juomisen - mitä tapahtuisi? Luultavasti koko mies muuttuisi täysin, ainakin arki ja elämä muuttuisi. Kestäisiköhän parisuhdekaan? Huomaisiko mies, minkälaisen räähkän kanssa asuu, ja vaihtaisi parempaan? Mies ei ole pahapäinen eikä muitakaan lieveilmiöitä juuri ole ollut, siksi tässä on yhdessä jaksettu. Kohta tulee sairaus, jos ei lopeta tai radikaalisti vähennä.
Meillä mies ei myöskään ole ollut siinä mielessä pahapäinen, että olisi väkivaltainen tai muuta. Vaikka kyllä on ollut tosi kiukkuinen ja lyhytpinnainen aina silloin kun ei ole voinut juoda. Ehkä siksi minäkin olen tätä jaksanut katsella niin pitkään.
Ap
Se että toinen lopettaa juomisen voi myös olla kriisin paikka. Siihen asti on voinut ajatella että se johtuu siitä juomisesta ettei enää viihdy yhdessä, mutta sitten saattaakin huomata ettei muutenkaan tykkää enää toisesta.
Ap, et tarvitse eroon mitään sen oikeampaa syytä kuin että et enää rakasta.
Vierailija kirjoitti:
Haluat siis jonkun syyn, että voit haukkua kelvotonta miestä tyttökavereille?
Hän haluaa syyn, koska yhteiskunnassamme ei perinteisesti pidetä rakkautta minään, joten silloin se ei ole ympäristön mielestä hyväksyttävä syy erota ettei rakasta. Ap pelkää tuomitsemista. Sen takia olisi helpompi erota jos olisi joku näistä virallisesti hyväksytyistä syistä
- pettää
- juo
- hakkaa
Muista syistä Suomessa ei yleisen mielipiteen mukaan saa erota. Ja rakkautta on se että sietää toista joten kuten.
Ex-mieheni oli lopulta vielä raskaampaa seuraa kuivina kausina kuin silloin kun joi. Se oli yksi syy mikä ajoi eroon. Oli kireä kuin viulun kieli, kaikki olisi pitänyt mennä täydellisesti, kodin olla siisti ja vaimon ja lasten taputtaa iloisena käsiä, koska HÄN EI JUONUT.
Minulle ailkoi olla aivan sama, lopettaako juomisen vai jatkaa, kunhan ei tarvitse enää kestää ailahtelua ja jatkuvaa epätietoisuutta. Ilmoitin haluavani erota kuivan kauden aikana, eikä ex (kehdannut) alkanut juoda heti, myöhemmin sitten kyllä sitäkin enemmän.
No mä itse lopetin juomisen seinään viisi vuotta sitten. Olin ensin vuoden täysin raittiina ja sitten päätin, että kesäisin saa keitotella. Eli vaimokin tietää, että kesä-heinäkuu menee keittoa, mutta sitten se taas loppuu, alkaakseen ensi kesänä uudestaan.
Toimiva malli, suosittelen. Vuoden aikana ankaraa treeniä, terveellistä sapuskaa ja itsensä fittiin vetämistä. Nyt siis 185cm ja 85kg. Eli kesän juopottelukilot ja nesteet on saatu jo rutistettua pois. Hyvä ja raikas olo. Tuntuu kivalta herätä ilman krapulaa ja yöt ei mene enää hikoillessa. Sitten kun vappu saapuu, alkaa suu jo mukavasti napsaamaan. Tietää, että kohta pääsee viihteelle. Sitten reissua poikien kanssa, illanviettoja ystäväpariskuntien kanssa ja aamuauringosta nauttimista mökin terassilla kylmä bisse kaverina.
Sitten kun soppaa on vetänyt sen 2kk, niin alkaa tuntua pahalta. Aamuisin vähän yököttää, ylös ei meinaa päästä ilman sitä olutta ja silmäpussit roikkuu kivesten kohdalla. Ryhti on kadonnnut ja katse on vaimon mukaan tyhjä. Kiva pistää korkki kiinni kerrasta ja aloittaa ankara treenikausi. Kuukausi siitä ja jo mittaillaan kehon rasva- ja lihasprosentteja ja pumpataan rautaa salilla.
Erittäin toimiva setti, eikä mistään jää paitsi.
Vierailija kirjoitti:
En oikein osaa keskustella tästä tai muustakaan mieheni kanssa. Hän on vuosia hyökännyt aina vastaan, jos olen yrittänyt keskustella asioista, en enää osaa ja tiedä kuinka avata keskustelu.
Ap
Voisko keskustelun avata positiivisen kautta. Omalla kohdalla on ollut murhetta miehen alkoholin käytöstä, ja meillä on ollut ongelma se, että viikonloppuisin ei ole voinut ex tempore lähteä mihinkään, kun miehellä on aina pari lasia viiniä alla, ja itse en aja autoa. Siis, kun miehellä on selvä viikonloppu, niin mä kehun, että oli kiva reissu tms. ja pitäisi käydä useamminkin näyttelyssä/kylässä kavereilla/kylpylässä/kauempana luontopolulla yms. En siis sano sanaakaan siitä, että nyt voitiin mennä, koska et juonut alkoholia.
Olen myös aina silloin tällöin sanonut miehelle, miltä minusta tuntuu, kun hän juo niin paljon. Sanon, että olen huolissani hänen terveydestään, sillä haluan, että vielä vanhanakin ollaan yhdessä. Mikä on totta.
Vierailija kirjoitti:
No mä itse lopetin juomisen seinään viisi vuotta sitten. Olin ensin vuoden täysin raittiina ja sitten päätin, että kesäisin saa keitotella. Eli vaimokin tietää, että kesä-heinäkuu menee keittoa, mutta sitten se taas loppuu, alkaakseen ensi kesänä uudestaan.
Toimiva malli, suosittelen. Vuoden aikana ankaraa treeniä, terveellistä sapuskaa ja itsensä fittiin vetämistä. Nyt siis 185cm ja 85kg. Eli kesän juopottelukilot ja nesteet on saatu jo rutistettua pois. Hyvä ja raikas olo. Tuntuu kivalta herätä ilman krapulaa ja yöt ei mene enää hikoillessa. Sitten kun vappu saapuu, alkaa suu jo mukavasti napsaamaan. Tietää, että kohta pääsee viihteelle. Sitten reissua poikien kanssa, illanviettoja ystäväpariskuntien kanssa ja aamuauringosta nauttimista mökin terassilla kylmä bisse kaverina.
Sitten kun soppaa on vetänyt sen 2kk, niin alkaa tuntua pahalta. Aamuisin vähän yököttää, ylös ei meinaa päästä ilman sitä olutta ja silmäpussit roikkuu kivesten kohdalla. Ryhti on kadonnnut ja katse on vaimon mukaan tyhjä. Kiva pistää korkki kiinni kerrasta ja aloittaa ankara treenikausi. Kuukausi siitä ja jo mittaillaan kehon rasva- ja lihasprosentteja ja pumpataan rautaa salilla.
Erittäin toimiva setti, eikä mistään jää paitsi.
Eli pilaat kesät vaimoltasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein osaa keskustella tästä tai muustakaan mieheni kanssa. Hän on vuosia hyökännyt aina vastaan, jos olen yrittänyt keskustella asioista, en enää osaa ja tiedä kuinka avata keskustelu.
Ap
Voisko keskustelun avata positiivisen kautta. Omalla kohdalla on ollut murhetta miehen alkoholin käytöstä, ja meillä on ollut ongelma se, että viikonloppuisin ei ole voinut ex tempore lähteä mihinkään, kun miehellä on aina pari lasia viiniä alla, ja itse en aja autoa. Siis, kun miehellä on selvä viikonloppu, niin mä kehun, että oli kiva reissu tms. ja pitäisi käydä useamminkin näyttelyssä/kylässä kavereilla/kylpylässä/kauempana luontopolulla yms. En siis sano sanaakaan siitä, että nyt voitiin mennä, koska et juonut alkoholia.
Olen myös aina silloin tällöin sanonut miehelle, miltä minusta tuntuu, kun hän juo niin paljon. Sanon, että olen huolissani hänen terveydestään, sillä haluan, että vielä vanhanakin ollaan yhdessä. Mikä on totta.
Olette kuin äiti ja lapsi. ”Tosi kivaa Pirjo-Petteri, että itse osasit laittaa sukat jalkaan!”
Vierailija kirjoitti:
No mä itse lopetin juomisen seinään viisi vuotta sitten. Olin ensin vuoden täysin raittiina ja sitten päätin, että kesäisin saa keitotella. Eli vaimokin tietää, että kesä-heinäkuu menee keittoa, mutta sitten se taas loppuu, alkaakseen ensi kesänä uudestaan.
Toimiva malli, suosittelen. Vuoden aikana ankaraa treeniä, terveellistä sapuskaa ja itsensä fittiin vetämistä. Nyt siis 185cm ja 85kg. Eli kesän juopottelukilot ja nesteet on saatu jo rutistettua pois. Hyvä ja raikas olo. Tuntuu kivalta herätä ilman krapulaa ja yöt ei mene enää hikoillessa. Sitten kun vappu saapuu, alkaa suu jo mukavasti napsaamaan. Tietää, että kohta pääsee viihteelle. Sitten reissua poikien kanssa, illanviettoja ystäväpariskuntien kanssa ja aamuauringosta nauttimista mökin terassilla kylmä bisse kaverina.
Sitten kun soppaa on vetänyt sen 2kk, niin alkaa tuntua pahalta. Aamuisin vähän yököttää, ylös ei meinaa päästä ilman sitä olutta ja silmäpussit roikkuu kivesten kohdalla. Ryhti on kadonnnut ja katse on vaimon mukaan tyhjä. Kiva pistää korkki kiinni kerrasta ja aloittaa ankara treenikausi. Kuukausi siitä ja jo mittaillaan kehon rasva- ja lihasprosentteja ja pumpataan rautaa salilla.
Erittäin toimiva setti, eikä mistään jää paitsi.
Hyi hemmetti. Ilmeisesti olette koko kesän erillänne, että vaimon ei tarvitse katsoa sinun ryyppäämistä. Ihme, että vaimosi kestää, kun teillä ei ole koskaan tavallista arkea.
Tunnen olevani samassa tilanteessa kanssasi. Kaiken lisäksi hän kännissä alkaa sitten puhumaan asioista, kuten yhteisestä lapsesta. Juo joka viikonloppu, ja työreissuillaan joka päivä, vähemmän tosin. Selvin päin sitten ei osaa puhua mitään eikä muista mitä oli puhunut kännissä. En näe että lapsia kannattaisi tehdä näihin puitteisiin, vaikka tietenkin silmät puoliummessa ja pää notkolla on vannonut että "shittenku oma lapss ni thäytyy nää menot shittte vähentää". Niin varmaan juu, en aio heittää arpaa asialla. En tiedä jaksanko katsoa tätä, muutenkin lisääntynyt alkoholin käyttö on tuonut sen 20kg lisää painoa. Mies ei jaksaisi mitään lapsiarkea kun ei nyttenkään oikein jaksa mitään.
Itse kun lopetin alkoholinkäytön kokonaan niin sen jälkeen meni kyllä ihan koko elämä uusiksi. En nimittäin kokenut mitään siitä "aiemmasta" elämästä enää omakseni vaan ainoastaan vihdoin ymmärsin miksi minulle se viikonloppunollaus niin maistuikin. Tyytymättömyys omaan elämään ja omiin valintoihin sen aiheutti ja ne omat valinnat taas oli menneet alun perinkin pieleen alkoholinkäytön eli viikonloppunollauksen takia..
Vaihdoin siis liki nelikymppisenä alaa, asuinpaikkaa ja miestä. Tai no, miestä en vaihtanut vaan ainoastaan jätin silloisen koska ihan väärähän se mulle oli ja mä sille. Lapsia ei luoja kiitos siihenkään suhteeseen ollut syntynyt.
Voi siis olla että jos miehesi juomattomuus on pysyvää niin mies jättää sinut.
N44
Vierailija kirjoitti:
No mä itse lopetin juomisen seinään viisi vuotta sitten. Olin ensin vuoden täysin raittiina ja sitten päätin, että kesäisin saa keitotella. Eli vaimokin tietää, että kesä-heinäkuu menee keittoa, mutta sitten se taas loppuu, alkaakseen ensi kesänä uudestaan.
Toimiva malli, suosittelen. Vuoden aikana ankaraa treeniä, terveellistä sapuskaa ja itsensä fittiin vetämistä. Nyt siis 185cm ja 85kg. Eli kesän juopottelukilot ja nesteet on saatu jo rutistettua pois. Hyvä ja raikas olo. Tuntuu kivalta herätä ilman krapulaa ja yöt ei mene enää hikoillessa. Sitten kun vappu saapuu, alkaa suu jo mukavasti napsaamaan. Tietää, että kohta pääsee viihteelle. Sitten reissua poikien kanssa, illanviettoja ystäväpariskuntien kanssa ja aamuauringosta nauttimista mökin terassilla kylmä bisse kaverina.
Sitten kun soppaa on vetänyt sen 2kk, niin alkaa tuntua pahalta. Aamuisin vähän yököttää, ylös ei meinaa päästä ilman sitä olutta ja silmäpussit roikkuu kivesten kohdalla. Ryhti on kadonnnut ja katse on vaimon mukaan tyhjä. Kiva pistää korkki kiinni kerrasta ja aloittaa ankara treenikausi. Kuukausi siitä ja jo mittaillaan kehon rasva- ja lihasprosentteja ja pumpataan rautaa salilla.
Erittäin toimiva setti, eikä mistään jää paitsi.
Hyvä systeemi. Itse toimin samoin. Sillä erotuksella, että juodaan vaimon kanssa kahden.
Mies on ryypännyt 15 vuotta ja päätit jättää hänet. En yhtään ymmärrä, miksi päätökseesi vaikuttaa nyt se että hän on ollut jonkin aikaa juomatta. Eihän sillä ole väliä.
Ja huom. juomatta sinun tietääksesi.
Et kertonut määriä mutta jos miehellä todella on paha riippuvuus, pitäisin jokseenkin varmana että hän juo edelleen, mutta salaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse kun lopetin alkoholinkäytön kokonaan niin sen jälkeen meni kyllä ihan koko elämä uusiksi. En nimittäin kokenut mitään siitä "aiemmasta" elämästä enää omakseni vaan ainoastaan vihdoin ymmärsin miksi minulle se viikonloppunollaus niin maistuikin. Tyytymättömyys omaan elämään ja omiin valintoihin sen aiheutti ja ne omat valinnat taas oli menneet alun perinkin pieleen alkoholinkäytön eli viikonloppunollauksen takia..
Vaihdoin siis liki nelikymppisenä alaa, asuinpaikkaa ja miestä. Tai no, miestä en vaihtanut vaan ainoastaan jätin silloisen koska ihan väärähän se mulle oli ja mä sille. Lapsia ei luoja kiitos siihenkään suhteeseen ollut syntynyt.
Voi siis olla että jos miehesi juomattomuus on pysyvää niin mies jättää sinut.
N44
Ikävästi teit. Ukkeli oli sietänyt sua juoppona ja sitten teit noin.
Tiedän pariskunnan, jonka mies oli juoppo ja sitten pääsi siitä juoppoudesta eroon.
Ovat edelleen yhdessä. Tukevat parisuhdettaan kursseilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kun lopetin alkoholinkäytön kokonaan niin sen jälkeen meni kyllä ihan koko elämä uusiksi. En nimittäin kokenut mitään siitä "aiemmasta" elämästä enää omakseni vaan ainoastaan vihdoin ymmärsin miksi minulle se viikonloppunollaus niin maistuikin. Tyytymättömyys omaan elämään ja omiin valintoihin sen aiheutti ja ne omat valinnat taas oli menneet alun perinkin pieleen alkoholinkäytön eli viikonloppunollauksen takia..
Vaihdoin siis liki nelikymppisenä alaa, asuinpaikkaa ja miestä. Tai no, miestä en vaihtanut vaan ainoastaan jätin silloisen koska ihan väärähän se mulle oli ja mä sille. Lapsia ei luoja kiitos siihenkään suhteeseen ollut syntynyt.
Voi siis olla että jos miehesi juomattomuus on pysyvää niin mies jättää sinut.
N44
Ikävästi teit. Ukkeli oli sietänyt sua juoppona ja sitten teit noin.
Säälistäkö pitäisi olla jonkun kanssa. Nythän sillä miehellä on mahdollisuus löytää joku joka siitä oikeasti tykkää.
Eri
Taas näitä tapauksia joissa ero tulee miehelle täytenä yllätyksenä. Alkoholistin mielenmaailmassa erittäin hyvä syy avata korkki uudelleen.
Serkkuni erosi juuri vastaavassa tilanteessa. Sanoi, että aina oli huoli, koska juominen taas alkaa, eikä enää jaksanut. Kannatti.