Miten miehesi muuttuu kavereidensa seurassa?

Mun mies puhuu eri tavalla ja nauraa ärsyttävästi

Ollaan oltu yhdessä viisi vuotta.

ja varmistelee kaikki asiat minulta.

Ja ap:lle vastaan, että mun mies kanssa vähentää söpöilyä ja sellaista kaveriensa ollessa paikalla. Muuten on kyllä ihan samanlainen, mutta tosiaan ei pussaa minua joka kerta ohi kävellessään :)

Mutta olen huomannut, että saattaa kiroilla. Kotona perheen kesken ei juurikaan. Se ilahduttaa, että puhuu meistä (minusta ja tyttärestämme) kauniisti kavereillensakin :)

Sairaan ärsyttävää. Olemme puhuneet tästä ja tilaan tullut aavistuksenomainen parannus.

esimerkkiä tai jotain sellaista).

puheeseen ilmestyy murresanoja ja ilmaisuja joita hänen kotikaupungissaan käytetään. tulee kaikenkaikkiaan jotenkin rempseämmäksi ja reteemmäksi ja jos minulta kysytään niin myös tyhmemmäksi. teeskentelen etten huomaa mitään ja yritän itse olla ihan normaali. joskus naurattaa, mutta puren huulta.

mutta tuttavaperheessä mies on ällöttävä eli kun on muita miehiä paikalla, hän alkaa suoraan sanottuna vittuilla vaimolleen, vihjailee nuorista tytöistä, joita palkkaisia kotiavuksi, kutsuu vaimoa piiaksi jne. yököttävää. vaimo on koulutettu (mies ei...), fiksu, kaunis ja hoikka ja hoitaa kotia tunnollisesti jne. mies on tosi törppö!

niin keskittynyt juttelemaan kaveriedensa kanssa, että ei muista luvanneensa vahtia lapsia. Eli lapset kirmaa ilman valvontaa ja syövät vaikka kahvipöydän tyhjäksi, eikä mies huomaa mitään...

muuttuu lapsuuden/nuoruuden kavereiden (varsinki yhden pariskunnan) seurassa ärsyttäväksi hössöttäjäksi. Eli siis muuttuu; takaisin teinariksi!!!

Mieheni kavarit tosin juttelevat minun kans ihan normaalisti, vaikka mieheni minulle koko ajan vaan piilo vittuilisikin, mutta olenpa ruvennut antamaan samalla mitalla takasi! Kaverit ihan jees, mies tosiaan vaan machoilee..

Mieheni kavarit tosin juttelevat minun kans ihan normaalisti, vaikka mieheni minulle koko ajan vaan piilo vittuilisikin, mutta olenpa ruvennut antamaan samalla mitalla takasi! Kaverit ihan jees, mies tosiaan vaan machoilee..

Eikö sua voi esitellä vaikka niiden vaimojen läsnä ollessa? Tai eikö miehen kaverit käy teillä kylässä?

mutta yleensä se on aika hiljanen jos on muitakin!

Vierailija:

niin keskittynyt juttelemaan kaveriedensa kanssa, että ei muista luvanneensa vahtia lapsia. Eli lapset kirmaa ilman valvontaa ja syövät vaikka kahvipöydän tyhjäksi, eikä mies huomaa mitään...

nauraa enemmän, vähän esityksenmakua ehkä... Ei kyl kaikkien seurassa tee tota, luulen et vaa sellasten kehen se yrittää tehdä vaikutuksen. Nii, ja siis tekee tota vaan jos nauttinu alkoholia.

Eksästä tuli todella ärsyttävä, mielisteli kavereitaan ja alkoi v*ttuilla mulle (mikä ärsytti jopa joitakin kavereitaan).

Vaikka puhumme ko. aiheesta paljon kotonakin, niin luonnollisesti miesten maailmaan autot ja niiden toiminta kuuluu kiinteästi (ainakin niiden miesten, joita tunnen). Kyseessä ei siis ole ns. amis-karvanoppa-jauhaminen, vaan köriläiden kiinnostus kaikkeen mikä pörisee, murisee ja jossa on jonkinsortin kone:) tämä on minusta pelkästään hyvä, koska en kestäisi miestä, joka ei olisi kiinnostunut perinteisen miehisistä asioista. Tosin kuuluukohan niihin se klassinen julkinen piereskely ja yletön kaljoittelukin.. joita mieheni ei siis harrasta, eli tekeekö se hänestä sit poikkeuksen perinteisten miesten joukossa:)



Toki sellainen lievä pöljähuumori kukkii heidän joukossaan, mutta kukkiihan se kotonakin yhtä lailla. Mieheni on minua kohtaan aivan yhtä kunnioittava kuin siviilissäkin, oli kavereita tai ei, ja ilmiselvästi ylpeä akastaan, jos saan tähän väliin itserakkaan huomion heittää *heh*



Koskaan en ole tuntenut häpeää tms. mieheni hengaillessa kavereiden kanssa, onhan kyseessä sentään fiksu mies, ja fiksu mies valitsee kaltaisiaan kavereikseenkin. Kun ei pidä miestään tossun alla, niin eipä tarvitse pelätä, että mies sen esim. pikkuhumalassa yleisenä vittuiluna julki toisi.



Mieheni ei hirveästi tapaile kavereitaan, eli en koskaan ole jäänyt toiseksi kenellekään, mutta olen aina iloinen, kun hän saa aikaiseksi lähteä kylään tai tavata heitä muuten. Suhteessamme on tilaa mennä ja koskaan ei ole ollut ongelmia puoleen eikä toiseen.



Emme harrasta yhteisiä ystäviä, vaan meillä on aika pitkälti omat kaverimme. Tuttavia on toki yhteisiä. Ehkä ajatusmaailmani on hieman outo, mutta haluan itse valita ystäväni enkä mahdollisesti pakkoystävystyä puolisoni kaverin vaimon kanssa. Kaikki he ovat mukavia, mutta näin on parempi. Kyläillään, mutta mitään sen syvempää ei ole. On paljon virkistävämpää tavata omia ystäviä, joiden elämä ei koko ajan ole sidoksissa omaamme.

jutut ovat auto-juttuja ym. Viimeaikoina hän on yllätyksekseni alkanut huomioimaan myös minut erilailla. Saattaa antaa pusuja enemmän, laittaa kädet ympärilleni ym. =) Mikä on tietenkin pelkästään hyvä asia. Aikaisemmin kavereiden kanssa olimme hieman " erillämme" . johtuen siitä, että mieheni kavereilla ei ollut vaimoja mukana ja hänen piti olla " poikamaisempi" .

Toisaalta mies on välillä ärsyttävä, varsinkin jos juo olutta,,, jutut ovat välillä aika rasittavia, tosin siitä ei voi syyttää pelkästään miestäni. Kavereiden vaimot ovat samaa mieltä omista ukoistaan ;(