Lue keskustelun säännöt.
Lapsi jättänyt äikän tehtävät 2 kk tekemättä. Mitä teen?
05.12.2013 |
Eli lapsi ei ole tehnyt äikän tehtäviä noin kahteen kuukauteen. Aiheena on kielioppiasiaa (sanaluokat ja sijamuodot). Nyt on sitten ensi maanantaina koe äikästä ja lapsi ei ymmärrä yhtään mitään mistään aihetta koskien. Alkoi niin, että oli viikon kipeenä ja sen jälkeen oli kärryiltä jotenkin pudonnut ja sitten ei vaan ole tehnyt tehtäviä ollenkaan.
Raivostun tästä nyt kovasti, mutta mitä pitäisi tehdä? Kauhea homma mulle opettaa yhtäkkiä asiat, joita koskien on 16 sivua tehtäväkirjaa tekemättä.
Lapsi ei ole tuonut kertaakaan äikän kirjoja kotiin tänä aikana. On vaan sanonut, että ei tullut läksyä / teki ne jo koulussa välitunnilla.
Todella rasittavaa. Mitä teen? (Lapsella on luki-vaikeus ja se hankaloittaa näitä asioita huomattavasti.)
Miksei ope ole valvonut, että läksyt on tehty. (6.lk)
Kommentit (62)
Ap on varsin hyväuskoinen hölmö, jos uskoo lapsen juttuja. Erityisesti jos lapsella on lukihäiriö ja vaikeuksia äidinkielessä, luulisi hälytyskellojen soivan jos ei muka koskaan tule äikästä läksyä tai että ehtii tehdä ne välitunnilla. Ei todellakaan kuudesluokkalainen tee läksyjä välitunnilla, eikä varsinkaan jos sillä on aineessa erityisvaikeuksia! Täysin epäuskottava juttu, tai sitten tämä äiti on aivan hakoteillä lastenkasvatuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin se varmaan on, että huuto ja rangaistus ei tähän nyt auta. Pahentaa luultavasti vaan. Olin niin raivona lapselle, kun hän sen kirjansa toi tänään kotiin ja näin tekemättömät läksyt, että en voinut muuta kuin kiukustua. Taisi olla hyvä vaan, että lapsella oli jo aiemmin sovittu meno kaverinsa kanssa kaupungille, missä siis nyt on. Ehkä hiukan rauhoitun.
Hankala homma, kun juuri tänään oli koulussa vaikea koe, johon lapsi pinnisteli aivan äärirajoillaan ja heti on pakko alkaa painaa noita tekemättömiä asioita. Kysyin lapselta, miltä häneltä tuntui koulussa aina, kun äikän tunti alkoi ja läksyt monelta tunnilta jo tekemättä. Hän sanoi, ettei se mukavalta tuntunut.
ap
Joo, olen ollut hyväuskoinen hölmö.
ap
Ihanaa aapee!
Meilläkin lapsi on menossa neuropsykologille, on 3- luokkalainen tyttö. Ei tulis pieneen mieleen haukkua opettajaa siitä että lapsi pinnaa läksyissä. Ethän sinäkään tuota parempi ole ollut.
Sääli vaan lasta joka putoaa puun ja kuoren väliin. Ehkä pitäisi taas saada terapiaa ja vanhemman käydä läksyt läpi (vaikka olisikin ne jossain jo tehnyt). Koulussa sitten opettaja voisi vaikka kävellä oppilaan ohi tunnilla ja vilkasta että kirjassa on läksyt tehty?
Olen siis luottanut myös siihen, että jos läksyt on tekemättä, niin ope kyllä siitä sitten ilmoittaa tai käskee tehdä ja ainakin sitten ilmoittaa, jos ei ole sittenkään tehty. Näin ei ole käynyt.
Olemme lähetelleet open kanssa viestejä Wilmassa useinkin. Aina vain neutraaleista tai mukavista asioista. Ope on joskus soittanutkin, mutta nekin vain neutraaleista tai mukavista asioista. Mitään negatiivista palautetta opettaja ei ole koskaan antanut.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rauhoitu nyt,
huomenna opetat 2* tunnin, lauantaina samoin, sunnuntaina sitten normaali kokeeseen kertaus.
Ei muuta!
Voi kun lapset ja vanhemmat oppisivat, että ei siellä koulussa käydä ja läksyjä tehdä niiden kokeiden vuoksi. Siellä pitäisi jotain oppiakin eikä vaan koenumeroita tuijotella. Sanoisin, että käytte niitä alkupään tehtäviä viikonloppuna läpi ja lapsi menee kokeeseen sillä taidolla mikä on. Todennäköisesti saa huonon numeron, mutta oppisiko sitten siitä edes hetkeksi jotain siitä, miten ja miksi koulua käydään ja läksyistä ei kannata valehdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, luulin vaan, että ope kontrolloi koulussa läksyt. Lapseni siis ei ole tuonut kirjaa kotiin koko tänä aikana. (Ja jos olisi tuonut, en olisi tiennyt, mitä tuli läksyksi, jos lapsi ei ole merkinnyt sitä.)
Tarkastan aina läksyt, mitkä lapsi tekee, kunhan kirja vaan on kotona.
ap
Sitä tehtäväkirjaa on niin paljon (16 sivua) tekemättä, että siihen menisi tuntikausia joka päivä. Asiat nimittäin pitäisi myös minun opettaa ensin ja lapsen tajuta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tärkeintä kanssa olisi, että nyt tästä tapauksesta lapsi ottaisi opikseen. Eli tekee töitä nyt viikonloppuna sen verran kuin jaksaa ja sitten tulee kokeesta se mitä tulee. Ei sillä oikeasti ole mitään väliä sillä numerolla. Eikö tärkeintä ole, että lapsi oppii miten kannetaan vastuuta ja että jos ei opiskele, niin tulee huonoja numeroita.
Mutta samalla voisi lapselle teroittaa sitä, että hän voi ihan hyvin saada hyviä numeroita, jos uskoo omiin kykyihinsä ja tekee tarpeeksi töitä.
Lapselta voisi myös kysyä, miten hän toivoisi jatkossa, että vanhemmat auttaisivat ja minkä hän kokee läksyjenteossa vaikeaksi, kun ei niitä kerran ole tehnyt.
Ei tästä tarvitse tehdä niin kauhean isoa juttua, ei varsinkaan lapsen äiti.
Tämä on sen lapsen asia. Vanhemmat luovat puitteet ja kannustavat.
Tehkää ehdottomasti jotain kivaa myös viikonloppuna. Eka työ ja sitten huvi. Mutta ei äidin tarvitse kaikkea aikaa tähän käyttää.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 15:47"]
Niin siis kotiläksyt ovat lapsen, ei vanhemman vastuulla.
Ja ihmettelen myös, ettei opettaja ole viestitellyt kotiin.
Silti, miksi sinun vanhempana kannattaisi tästä niin hermostua. Lapsi lukee viikonlopun, et sinä.
[/quote]
Toki läksyt myös lapsen vastuulla, mutta se on ihan totta, että päävastuun kotitehtävistä kantaa huoltaja, ei ope.
Lapsen pitäisi huolehtia oikeat läksykirjat ja tehtävät kotiin ja tehdä ne itsenäisesti, mutta vanhemman on tarkastettava, että läksyt on tehty ja, että ne ovat oikein. Opettaja ei tarkista, onko tehtävät tehty oikein vai väärin.
Tämä ei tunnu olevan monenkaan vanhemman tiedossa, tai sitten he eivät välitä asiasta. Lapsista on monenlaista vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 16:24"]
Sitä tehtäväkirjaa on niin paljon (16 sivua) tekemättä, että siihen menisi tuntikausia joka päivä. Asiat nimittäin pitäisi myös minun opettaa ensin ja lapsen tajuta.
ap
[/quote]
Ei mene, mutta sä oletkin provo.
Olisko lapsella sellainen (perinnöllinen) ominaisuus että hakee omiin tekemisiin ja tekemättäjättämisiin ulkopuolista syyllistä?
Kuudesluokkalaisen tulee jo itse huolehtia läksynsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni tämä on tietysti eniten sen lapsen vastuulla, mutta kyllä myös ihmettelen sitä, että opettaja ei ole kontrolloinut, onko läksyt tehty.
Minähän en täällä kotona voi tietää, mitä tuli läksyksi, kun en tietenkään saa sitä tietää muuta kuin lapsen kautta. Vain ope ja lapsi tietää läksyt.
ap
Aloitat. MInusta on hauska lukea lapsen läksyjä, ihmettelen, olenko joskus itse osannut Kustaa Vaasat ja Jaakko Ilkat.
Mutta kuukkeli töihin, kirjaakin voi lukea.
http://www.slideshare.net/tuurester1/ii1-sanaluokat
http://www.peda.net/veraja/testit/auli/koulu/vitikkala/1996b/opiskelemme/aidinkieli/sanaluokat
Tee vaikka ensimmäinen sivu ja sitten bileet, esim. ruoka ja hyvä jälkkäri. Sitten aamulla taas seuraavat. Isomman sisaruksen/puolison/mumman kanssa voi tehdä työnjakoa. Ja aina bileet päälle, koulussa siihen ei ole mahdollisuutta.
Lapsesi on menossa yläkouluun, jossa yhdessä aineessa voi tulla aukeamallinen tai kaksi tehtäviä, tämä kertaa 4-6 oppiainetta ja lapsi on pulassa! Kuusitoista sivua on yläkoulun puolella pikkujuttu! Jos lapsi ei tästä selviä vielä, olisiko aihetta luokan kertaamiseen? Liiasta helpottamisessa ei ole järkeä, koska silloin lapsi ei saa älylleen riittävästi haastetta.
Lukihäiriösen täytyy tehdä tuplasti se aika töitä mikä tavallisen oppilaan, oppiakseen. Lukihäiriöisenä puurtaminen on tullut tutuksi ja se olikin yksi tärkeimmistä peruskoulun alaluokilla oppimistani asioista!
Aloitat, tarkoittaa että pois av:ltä säpisemästä ja lapsesi luo.
Nyt ei muuta kuin lapsi epämukavuusalueelle eli töitä paiskimaan. Kirjat esiin ja ensin lukemaan teoria ja sitten soveltamaan sitä tehtäviin. Äiti käy välillä seuraamassa, että työ sujuu, ja jos tulee ylipääsemätön ongelma, pukkaa eteenpäin. Mutta äiti ei tee tehtäviä, äiti on tehtävänsä tehnyt jo kouluaikanaan. Tekee koululaiselle ihan hyvää nähdä vaivaa, silloin tapahtuu oppimista monella tasolla. Teoria ei ehkä aukea yhdellä lukemalla, mutta uudelleen ja uudelleen ajatuksella lukemalla homma selkenee. Ja itsestään selvää on, että kaikenlaiset viihdelaitteet pysyvät kiinni tehtävien ajan, vaikka monet nuoret väittävät muka keskittyvänsä paremmin kun musiikki soi kovalla. Mutta de va kukku de!
Onpa iso harppaus yläkoulussa, jos yhdessä aineessa tulee aukeamallinen tai kaksi tehtäviä ja tämä kertaa 4-6 oppiainetta, kuten 38 kirjoittaa. Alakoulussa tulee ainakin matikassa aivan liian vähän läksyjä, kolmasosasivullinen. Toistoa ei ole tarpeeksi, jotta asiat oppisi kunnolla.
Lukihäiriöisen on tosiaan tehtävä töitä tuplasti tai jopa triplasti muihin nähden, jotta oppisi.
Lapseni on lähdössä kotiin päin juuri kaupungilta. Olitte sitä mieltä, ettei lasta saa kohtuuttomasti haukkua. Olen sitten tässä rauhoittunut (ihan vähän, en täysin).
Olisi ollut rauhallinen vapaailta läksyistä hänellä rasittavan koeviikon jälkeen, jollei olisi itseänsä tähän liemeen laittanut.
mitäs jos vaikka lukisitte tänään tunnin. Ja sen jälkeen vaikka ruokaa mäkkäristä tms, mikä vähän toimisi kimmokkeena. En nyt tarkoita että huonoa mieltä pitäisi ruokkia roskaruualla ja laiminlyönnistä pitäisi palkita. Jostain vaan vähän lisää intoa. Mieti miten voittajaolo lapsella olis jos koe menisikin kohtuullisesti. Huuto ja rangaistus ei ainakaan auta nyt!