7v toivoo lahjaksi tablettia,lumiaa,takkia
kitaraa ja pianoa!
Kommentit (29)
Minusta on surullista, jos 7-v ei toivo lainkaan leluja. Meillä vielä 10-v:n listalta löytyy lelutoiveita, koska lapsi edelleen leikkii joka päivä.
[quote author="Vierailija" time="03.12.2013 klo 21:54"]
Kitara ja piano hyvä alku, vielä kun saat Lumian, tuon tuhoon tuomitun kapistuksen, listalta pois ja iPhonen tilalle niin hyvin menee.
[/quote]
iPhone on Verkkokaupan eniten reklamoitujen kapineiden listalla hyvällä sijalla.
[quote author="Vierailija" time="03.12.2013 klo 22:13"]
Minusta on surullista, jos 7-v ei toivo lainkaan leluja. Meillä vielä 10-v:n listalta löytyy lelutoiveita, koska lapsi edelleen leikkii joka päivä.
[/quote]
Samaa mieltä. Meillä 7v:n toiveistalla oli pelkkiä leluja. Poika ei edes tiedä, mikä on tabletti ja kännykkä hän ei tarvitse.
Mitäs sitten? Meillä 7-vuotias sai puhelimen, 8-vuotiaana sai tabletin ja 9-vuotiaana älypuhelimen.
Mä toivoin tuon ikäisenä aina ponia, mutta en jostain syystä koskaan saanut. Voi pettymyksen pettymys!
Muistanpa muutama vuosi sitten kun pommailin noita 7-vuotiaita älypuhelimella nettisurffalijoita jonossa psykiatriselle kun olivat katelleet kännykästä pornoa välitunnilla. Yksi keksi, muut tekivät perässä. Aika pelokkaan oloisia muksuja. Yksi ei ollut nukkunut kahteen viikkoon. T. Oppilashuollon työntekijä.
[quote author="Vierailija" time="03.12.2013 klo 21:47"][quote author="Vierailija" time="03.12.2013 klo 21:43"]
[quote author="Vierailija" time="03.12.2013 klo 21:18"][quote author="Vierailija" time="03.12.2013 klo 20:33"]
Clas Ohlsonilla halvin tabletti maksaa alle satasen.
[/quote]
No mut miksi 7-vuotiaalla pitäisi olla tabletti?
[/quote]
No samoihin asioihin kuin muillakin ihmisillä??
[/quote]
Eli facebook, nettiporno, pokeri, nakuchatti, e-mail ja vauva-lehden keskustelupalsta?
[/quote]
Huoh, niin perus av-kärjistys.
Joku täällä ehdotti että olisiko kotikasvatuksella tekemistä asian kanssa... eipä juurikaan, ainakaan minun mielestäni. Minulla ja siskollani on vuosi ikäeroa, ja saman kasvatuksen olemme saaneet. Siskoni toivoi nuorena suuria ja kalliita lahjoja (matkapuhelin, tietokone, kaikenmaailman pelejä, jättitrampoliini kesäksi, ulkomaanmatka koko perheelle jne.) kun taas minulla oli aina vaikeuksia keksiä lahjatoiveita (siis mietin yhtenä vuonna että oikeastaan kivointa mun mielestä on piirtää, mutta kyllähän mulla on jo paperia ja kyniä). Sisko usein pettyi, minä yllätyin positiivisesti. Joskus saimme jonkun siskoni pyytämän kalliin jutun yhteiseksi.
Ihmiset ovat luonteeltaan erilaisia, siskoni on aina ollut sellainen haaveilija :) Tuntuu että vielä nykyisinkin hän nauttii minua enemmän esimerkiksi lahjojen ostelusta ja muusta jouluhössötyksestä, kun taas minä keskityn nauttimaan joulurauhasta. Olen varmaan aina ollut meistä se vähän vaatimattomampi. Mielestäni kumpikaan ei ole väärin :)