9kk päiväkotiin

Päiväkoti oli pieni (1 pienten ja 1 isojen ryhmä), ja henkilökuntaa aina tarpeeksi pientenkin tarpeisiin. Isompien ryhmän lapset osasivat ottaa pienet huomioon todella hyvin pihaleikeissä, ja innokkaita " pikkuäitejä" löytyi aina. Lapseni ei osannut kävellä hoitoon mennessään, ja toki ulkoilu oli alkuun (loppusyksystä ja talvella) pitkälti rattaissa istumista, mutta sitähän se olisi ollut muutenkin tuon ikäisen kävelemättömän kanssa. Ei noin pieni pitkiä aikoja olisi tarennut kylmässä maassa istuakaan, joten olen ihan tyytyväinen siihen, että lapsi sai ulkoilla rattaissa lämpimän peiton alla. Vaikka maisemat eivät vaihtuneetkaan rataslenkkien tapaan, oli ympärillä kuitenkin katsottavaa, kun isommat lapset siinä pyörivät.



Sisällä lapsille riitti aina syliä (tai ainakin sohvalla kainaloa) tarvittaessa, ja lapset eivät todellakaan olleet oman onnensa nojassa. Tai sitten pk-henkilökunta onnistui huijaamaan meitä vanhempia hyvin ja asettumaan oikeisiin asemiin aina juuri ennen kuin jotain lapsista tultiin noutamaan... ;) Lapset olivat tyytyväisiä ja hoitajat mukavia. Lapseni oli hoidon aloittaessaan ryhmänsä nuorin, ja sai kaiken tarvitsemansa huomion. Yksilölliset tarpeet kunkin lapsen kohdalla otettiin hyvin huomioon, ja vanhempien toiveita kuunneltiin. Esim. meidän lapsemme oli ainoa, joka koskaan oli ko. pk:ssa käyttänyt kestovaippoja.



Ei lapsen hoitoonlaittaminen minulle mikään helppo ja itsestäänselvä ratkaisu ollut. Monet kerrat podin huonoa omaatuntoa, vaikka lapsi viihtyi hoidossa ja oli kaikin puolin itse aurinko, koko päiväkodin lemmikki. Olen onnellinen, että nyt toisen lapseni synnyttyä voin pitää lapset kotihoidossa pidempään, mutta en voi sanoa, että esikoisen lyhyt päiväkotiura (ehti olla pk:ssa 7,5 kk kunnes kuopus syntyi) olisi ollut huono ratkaisu.

näytetään parasta puolta ja päiväsaikaan pikkulapset itkevät. Muutaman kerran olen hakenut pojan yllättäen päivällä ja pienten ryhmässä meno on ollut aika erilaista kuin illasta ja aamusta. :(

ja toisin kuin kaikki täälläkin on vakuutellut (kuten aina ja kaikkialla), meillä ei mennyt oikein mikään hyvin. Lapsi väsyi todella hoitopäivistä, siis oli ihan poikki hoitopäivän jälkeen, sairasteli 6kk parin viikon välein, kaikki aamuisin hoitoon jäämiset oli yhtä itkua...



Mulla on nyt toinenki lapsi, 11 kk ikäinen, ja sydäntä särkisi edes tän kokoista laittaa hoitoon.



Joten varaudu siihenkin, että kaikki ei välttämättä mene hyvin, vaikka lapsi kotona reipas olisikin.



PS. Se ainakin on ihan totta, että päiväkodeissa pienten ulkoilut on sitä, että vaunuissa saavat istua nököttää ja välillä huutaa kurkku suorana vaikka koko ulkoilun. Siis jos lapsi ei vaan viihtyisi vaunuissa, niin se on voivoi. Tuo meidän esikoinen oli myöhemmin päiväkodissa, ja hain ja vein häntä aika epätyypillisiin aikoihin, ja samassa ryhmässä oli yksi alta vuotias poika, joka ihan joka kerta kun siellä kävin itki. Kyllä kävi sääliksi.