Sanel Sivac, 23, ja Sonja Aiello, 21, olivat tajuamattaan koulukiusaajia: "Ei lapsena ymmärrä, että voi aiheuttaa loppuelämäksi traumoja"

Vierailija kirjoitti:

Mitäänsanomaton artikkeli. Kiusaamista on varmasti paljon enemmän kouluissa kuin kukaan uskaltaa myöntää. Tunnettu bloggari avautui muutama vuosi sitten kuinka häntä kiusattiin blogissa ja uhriutui ties mistä masennuksestaan ja ongelmistaan. Tämä samainen uhriutuja kiusasi minua ala-asteella. Siskonsa tismalleen samanlainen, tunsin molemmat. Hyvästä perheestä, mutta silti tuollaisia. Kiusaaminen ei ollut mitään näkyvää tai fyysistä vaan ominaista tytöille: vaatteiden, koulutöiden yms arvostelua. Ala-asteen arvostellut vähemmän rikkaiden lasten vaatteita ja sitten ammatikseen esittelee lumppuja blogissaan. Its a match!

Sama juttu mullakin, yksi kiusaajistani uhriutui aikuisena olleensa koulukiusattu. Joo-o, olin siinä vähän että mitä. En minä ainakaan hänestä pitänyt ja tein sen hänelle selväksi, mutta se johtui täysin siitä että hän kiusasi minua. Että aika valikoiva muisti tuollaisilla. Toki itsekin mietin että miten voisi elää itseni kanssa jos päivittäin pilkkaisin toista ihmistä ja tekisin hänen elämästään helvetin, ellei jotenkin blokkaisi sitä omaa toimintaansa pois mielestä. Eli ehkä nämä narsistit(?) ei oikeasti tajua olleensa kiusaajia, tai sitten se on tahallista gaslightingia. 

Jotain vihaahan heillä on kiusattuja kohtaan. Yksi kiusaajistani oli köyhän perheen tyttö, ja yksi varakkaamman. En tiedä miksi he vihasivat minua vai oliko se joku valtaleikki vaan heille. Ja sitten vielä kehtaa uhriutua.

Juuri tämän takia maailma ei voi muuttua paremmaksi, koska täälläkin näkee miten ihmiset on katkeria ja vain haukkuvat näitä ihmisiä.

eikö se ole parempi, että koulukiusaajat myöntävät näin julkisesti olevansa väärässä, sen sijaan että jatkaisivat tuota menoa tai eivät koskaan myöntäisi olevansa väärässä? Jos nuoret näkee nuorten aikuisten puhuvan siitä miten väärässä he olivat nuorina, se voi oikeasti muuttaa myös nuorten käyttäytymistä.

Ja parilla toisella kiusaajalla vähän vanhempana (siinä 15-20v) oli elämä sekaisin ja masennusta ilmeisesti, ja purkivat sen minuun. En ole kuullut anteeksipyyntöä, vain selittelyä joskus että joo mulla on masennusta. Onhan se aika selvää että kiusaaja EI voi hyvin, mutta eivät saa sympatiaani. Häiriintynyttä touhua purkaa oma paha olo muihin. Jos edes myöntäisivät sen että on joku kateus ja itseinho, ja siksi kilttiin "kaveriin" purkavat sen, ja pyytäisivät anteeksi. Mutta nää tyypit aina selittelee tai uhriutuu.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämän takia maailma ei voi muuttua paremmaksi, koska täälläkin näkee miten ihmiset on katkeria ja vain haukkuvat näitä ihmisiä.

eikö se ole parempi, että koulukiusaajat myöntävät näin julkisesti olevansa väärässä, sen sijaan että jatkaisivat tuota menoa tai eivät koskaan myöntäisi olevansa väärässä? Jos nuoret näkee nuorten aikuisten puhuvan siitä miten väärässä he olivat nuorina, se voi oikeasti muuttaa myös nuorten käyttäytymistä.

Onhan se parempi. Mutta ehkä näissä suututtaa se että miten voi olla ollut noin empatiakyvytön ja itsereflektion puutteinen tyyppi joskus. Nuokin on vaan silleen että "en tajunnut". Mitä ihmettä.

Minua on syytetty koulukiusaajaksi. En todellakaan myönnä! 

Minä nimenomaan otin kaikki huomioon, myös ne pari syrjääntynyttä. Muut eivät puhuneet heille. Mutta nähtävästi se puhuminen oli väärin. 

Väärintulkinnan vaara on aina olemassa puolin ja toisin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsi ymmöreä.. Antakaa s ja s anteeksi

Nyt on vappujuomat avattu näköjään jo vähän ennakkoon.

Ainakin meidän yläasteella ne kiusaajat tiesi tasan tarkkaan mitä olivat tekemässä. Opettajat eivät puuttuneet mihinkään. Samalla joku ihmeen kiusaamisen vastainen kampanja päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäänsanomaton artikkeli. Kiusaamista on varmasti paljon enemmän kouluissa kuin kukaan uskaltaa myöntää. Tunnettu bloggari avautui muutama vuosi sitten kuinka häntä kiusattiin blogissa ja uhriutui ties mistä masennuksestaan ja ongelmistaan. Tämä samainen uhriutuja kiusasi minua ala-asteella. Siskonsa tismalleen samanlainen, tunsin molemmat. Hyvästä perheestä, mutta silti tuollaisia. Kiusaaminen ei ollut mitään näkyvää tai fyysistä vaan ominaista tytöille: vaatteiden, koulutöiden yms arvostelua. Ala-asteen arvostellut vähemmän rikkaiden lasten vaatteita ja sitten ammatikseen esittelee lumppuja blogissaan. Its a match!

Sama juttu mullakin, yksi kiusaajistani uhriutui aikuisena olleensa koulukiusattu. Joo-o, olin siinä vähän että mitä. En minä ainakaan hänestä pitänyt ja tein sen hänelle selväksi, mutta se johtui täysin siitä että hän kiusasi minua. Että aika valikoiva muisti tuollaisilla. Toki itsekin mietin että miten voisi elää itseni kanssa jos päivittäin pilkkaisin toista ihmistä ja tekisin hänen elämästään helvetin, ellei jotenkin blokkaisi sitä omaa toimintaansa pois mielestä. Eli ehkä nämä narsistit(?) ei oikeasti tajua olleensa kiusaajia, tai sitten se on tahallista gaslightingia. 

Jotain vihaahan heillä on kiusattuja kohtaan. Yksi kiusaajistani oli köyhän perheen tyttö, ja yksi varakkaamman. En tiedä miksi he vihasivat minua vai oliko se joku valtaleikki vaan heille. Ja sitten vielä kehtaa uhriutua.

Kyllähän sinä häntä kiusasit, jos avoimesti osoitat ettet hänestä pidä. On eri asia asiallisesti kieltäytyä tai asettaa omat rajat... Kiusaamista on ilmoittaa toiselle, ettei pidä siitä. 

Jos tällainen korsi tai bimbo kiusaisi minua niin hieroisin kyllä nyrkkia naamaan. Nuorena jouduin muutaman kerran kiusaajien kohteeksi, mutta ratkaisin asiat yleensä suoralla väkivallalla ja kiusaaminen loppui siihen. Jälkikäteen harmittaa ainoastaan se, että annoin kiusaamisen kestää liian pitkään ennen turpaanvetovaihetta. 90-luvulla opettajat myös hyväksyivät ratkaisuni, enkä saanut edes lappua kotiin eikä vanhempiini oltu yhteydessä kun kerroin kiusaamiskokemukssta ja tilanteista jotka johtivat siihen, että toisella oli huuli auki ja silmä mustana.

Ok. Onko koulussa ja kotona jätetty jotain opettamatta lapsille ja kiusaaminen huomioimatta. Koska meille ainakin opetettiin empatiaa ja hyvää käytöstä 80-luvulla. Entä miksi osa aikuisista kiusaa tai alistaa muita.

Vierailija kirjoitti:

Ok. Onko koulussa ja kotona jätetty jotain opettamatta lapsille ja kiusaaminen huomioimatta. Koska meille ainakin opetettiin empatiaa ja hyvää käytöstä 80-luvulla. Entä miksi osa aikuisista kiusaa tai alistaa muita.

90-luvulla ei opetettu empatiaa eikä hyvää käytöstä, vaan käännettiin katse syrjään jos jotain kiusattiin. Ei haluttu puuttua, eikä välitetty. Ehkä oli jotain lama-ajan stressiä opettajilla.

Tietyllä tavalla on totta, että voi kiusata tietämättään. Esimerkiksi isoveljeni opetti, että kaikki jotka pitävät matematiikasta oli nörttejä, joten sellaisen nimen annoin heille (ja itselleni.) Vasta ala-asteen lopulla ymmärsin, että nörtti on haukkumasana.

Tahallinen satuttaminen tietysti ihan eri kategoriassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämän takia maailma ei voi muuttua paremmaksi, koska täälläkin näkee miten ihmiset on katkeria ja vain haukkuvat näitä ihmisiä.

eikö se ole parempi, että koulukiusaajat myöntävät näin julkisesti olevansa väärässä, sen sijaan että jatkaisivat tuota menoa tai eivät koskaan myöntäisi olevansa väärässä? Jos nuoret näkee nuorten aikuisten puhuvan siitä miten väärässä he olivat nuorina, se voi oikeasti muuttaa myös nuorten käyttäytymistä.

Onhan se parempi. Mutta ehkä näissä suututtaa se että miten voi olla ollut noin empatiakyvytön ja itsereflektion puutteinen tyyppi joskus. Nuokin on vaan silleen että "en tajunnut". Mitä ihmettä.

Koska he olivat lapsia ja lapsilla ei välttämättä kehity se empatia ja kyky ymmärtää toisia samaa vauhtia. Yleisemmin se empatia kehittyy nopeammin niillä, jotka ovat olleet koulukiusattuja. Menneisyyttä ei voi muuttaa olemalla katkera, mutta EHKÄ jos alkaisimme tukemaan tälläistä käyttäytymistä, missä on okei sanoa julkisesti olevansa väärässä, niin ehkä sitten voitaisiin myös muuttaa niirten nuorten käyttäytymistä.

Olemalla katkeria, haukkualla näitä ihmisiä ja täten todennäköisesti aiheuttaen sen, etteivät muut uskalla asiasta puhua ei ole apua. Etkö ole samaa mieltä? 

sanel kuvaa somee naapuria joka on vähän sairas ja on muka niin kaveria....

En seuraa Temppareita, enkä tiennyt ennen tätä päivää tuosta Sanelista yhtään mitään, kunnes just tänään kuuntelin Vihapodcastin, jossa tämä Sanel kertoi kokemastaan nettivihasta ym. mitä hänelle tuli Temppareiden myötä. Kuulosti fiksulta tyypiltä ja tuntui pahalta hänen puolestaan, kun kertoi kohtaamastaan vihasta. Jännä ettei tullut tuossa podcastissa maininneeksi tuosta koulukiusaajataustastaan -_-

Käyttäjä2858 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäänsanomaton artikkeli. Kiusaamista on varmasti paljon enemmän kouluissa kuin kukaan uskaltaa myöntää. Tunnettu bloggari avautui muutama vuosi sitten kuinka häntä kiusattiin blogissa ja uhriutui ties mistä masennuksestaan ja ongelmistaan. Tämä samainen uhriutuja kiusasi minua ala-asteella. Siskonsa tismalleen samanlainen, tunsin molemmat. Hyvästä perheestä, mutta silti tuollaisia. Kiusaaminen ei ollut mitään näkyvää tai fyysistä vaan ominaista tytöille: vaatteiden, koulutöiden yms arvostelua. Ala-asteen arvostellut vähemmän rikkaiden lasten vaatteita ja sitten ammatikseen esittelee lumppuja blogissaan. Its a match!

Sama juttu mullakin, yksi kiusaajistani uhriutui aikuisena olleensa koulukiusattu. Joo-o, olin siinä vähän että mitä. En minä ainakaan hänestä pitänyt ja tein sen hänelle selväksi, mutta se johtui täysin siitä että hän kiusasi minua. Että aika valikoiva muisti tuollaisilla. Toki itsekin mietin että miten voisi elää itseni kanssa jos päivittäin pilkkaisin toista ihmistä ja tekisin hänen elämästään helvetin, ellei jotenkin blokkaisi sitä omaa toimintaansa pois mielestä. Eli ehkä nämä narsistit(?) ei oikeasti tajua olleensa kiusaajia, tai sitten se on tahallista gaslightingia. 

Jotain vihaahan heillä on kiusattuja kohtaan. Yksi kiusaajistani oli köyhän perheen tyttö, ja yksi varakkaamman. En tiedä miksi he vihasivat minua vai oliko se joku valtaleikki vaan heille. Ja sitten vielä kehtaa uhriutua.

Kyllähän sinä häntä kiusasit, jos avoimesti osoitat ettet hänestä pidä. On eri asia asiallisesti kieltäytyä tai asettaa omat rajat... Kiusaamista on ilmoittaa toiselle, ettei pidä siitä. 

Neuvotko siis kääntämään toisen posken? Koitin sitäkin sen jälkeen kun hänen seuransa vältteleminen ei onnistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämän takia maailma ei voi muuttua paremmaksi, koska täälläkin näkee miten ihmiset on katkeria ja vain haukkuvat näitä ihmisiä.

eikö se ole parempi, että koulukiusaajat myöntävät näin julkisesti olevansa väärässä, sen sijaan että jatkaisivat tuota menoa tai eivät koskaan myöntäisi olevansa väärässä? Jos nuoret näkee nuorten aikuisten puhuvan siitä miten väärässä he olivat nuorina, se voi oikeasti muuttaa myös nuorten käyttäytymistä.

Onhan se parempi. Mutta ehkä näissä suututtaa se että miten voi olla ollut noin empatiakyvytön ja itsereflektion puutteinen tyyppi joskus. Nuokin on vaan silleen että "en tajunnut". Mitä ihmettä.

En itse asiassa ihmettelisi, jos eivät oikeasti tajunneet sitä, mihin syyllistyivät. Vastoin yleistä käsitystä läheskään kaikki koulukiusaajat eivät ole sosiaalisesti huipputaitavia ja älykkäitä mastermindeja vaan, no, aika palikoita. Ottavat vaikutteita mielestään cooleilta tyypeiltä ja sitten aukovat päätään joka ilmansuuntaan kuvitellen olevansa särmikkäitä viihdyttäjätyyppejä. Tällaiselle ihmiselle voi olla iso shokki, kun hänelle kerrotaan, että ei, et ole hauska ja nokkela, olet koulukiusaaja ja jutuillasi olet loukannut pahemmin kuin osaat kuvitella. Osa ottaa palautteesta opikseen, osa ei. Jälkimmäisillä jää se palikkavaihde päälle eivätkä aikuisenakaan kykene pönkittämään itsetuntoaan millään muulla kuin kiusaamisella. "Palikkaihmisen" pitäisi joutua esim. työyhteisöön, jossa kaikenlaiselle kiusaamiselle on nollatoleranssi tai rakastua johonkuhun ehdottoman oikeudenmukaiseen ja empaattiseen ihmiseen, jotta hänellä olisi mahdollisuus muuttaa tapojaan. Keskiverto suomalainen yhteisö ei tähän kannusta vaan naljailu ja oman ärsyyntymisen purkaminen toiseen ovat sosiaalisesti hyväksyttyjä kanssakäymisen muotoja.

"– Joskus mentiin koulun jälkeen tyttöjen kanssa johonkin ja kiusattua ei kutsuttu mukaan. Lisäks me saatettiin lähettää ilkeitä viestejä, Aiello kertoo.

Lapsi ei ymmärrä kiusaavansa"

Kyllä mä ainakin olen ymmärtänyt jo siitä asti kun olen ylipäätään ymmärtänyt mitään, että ilkeiden viestien lähettäminen ja porukasta poisjättäminen on kiusaamista. Mitä muuta lapsi sitten luulee? Että on kiva saada ilkeitä viestejä, että se tuntuu mukavalta vai? Tai että on kivaa kun jätetään porukasta pois, eikä oteta mukaan. Lapsi ei ole tyhmä, vaan hän nimen omaan tajuaa että tekee väärin.

Vierailija kirjoitti:

Tuon u lk omaalaisen pojan jutussa korostui vaan se oma uhriutuminen, jauhettiin miten hän on joutunut kärsimään rasismista... Arvasin ennen ku olin lukenu jutun otsikon, sällin nimen ja nähnyt kuvan, et tää casehan tulee kääntyy vielä päälaelleen ja niinhän siinä kävi.

Melkoinen meedio olet, kun otsikkoakaan lukematta pystyit tietämään, mitä _casessa_ käy.

Vierailija kirjoitti:

Saneli arvioi temppareissa hyvin kriittiseen sävyyn naisten viehättävyyttä ja veti herneet kauniiseen nenäänsä kun sai pakit järjestäen jatkuvaa draamaa. Vahingossa vissiin sekin.

Miten arvioi?