Lue keskustelun säännöt.
Onko ok jos anoppi sanoo lapselle
02.12.2013 |
esim tilanteessa jossa 3v kiukuttelee vähän jotain eikä haluaisi esim kerätä heittämiään tavaroita lattialta, että 'jos et kerää niitä niin mummo lähtee'? Anoppi on lastentarhan opettaja ja jotenkin on ollut sellainen olo että pitäisi voida luottaa että jonkinnäköistä ammattitaitoa ja psykologista silmää olisi lasten kanssa. Mutta toi kyllä kuulostaa niin oudolta mun korvaan! itselle ei koskaan tulisi mieleenkään saada lapsi tottelemaan sillä että uhkaa lähteä pois! mitähän traumoja tästä voi vielä kehittyä ja miten tuohon voi puuttua!?
Kommentit (34)
Meillä mun äiti sanoo saman , jos lapset oikein käyttäytyvät huonosti. Ja jos ei meininki muutu , lähtee todellakin omaan kotiinsa. asuu lähellä , eikä mielestäni ole kasvatusvelvollinen. On kasvattanut 5 omaa lastaan , joista nuorin vielä asuu kotona. Ei tarvitse kasvattaa minun lapsiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuossa lapsi ei pompota mummoa vaan mummo laittaa lapselle rajat: joko keräät lelut tai tämä hauskapito loppuu. Ja mummo todella lähtee, jos jälkiä ei siivota. Yleensä ne ipanat ei ole koskaan ennen joutuneet kohtaamaan tekemisensä rajoja, joten juuri tuollainen toteutettu uhkaus on ihan paikallaan. Teoilla on seurauksensa ja tuossa tapauksessa se on se, että isoäiti lähtee. Valinta on sen lapsen.
Sanoin tänä aamuna 2vuotiaalle kun repi paperit lattialle että kerää ne ja vie roskiin, sanoi ettei halua, sanoin monta kertaa, ei halua, sanoin että ei saa puuroa jos ei kerää, alkoi heitellä paperin paloja. Otin pari paperia käteen ja sanoin että kerää tähän äidin käteen, se toimi.
Luulisi, että ammattkasvattajalla olisi muitakin keinoja kuin hylkäämisellä uhkaaminen. Ei aikuisen tarvitse käyttäytyä kuin kolmevuotias, vaikka ei heti saisikaan tahtoaan periksi eli lapsi ei korjaisi leluja. Leluja voi korjata yhdessä ja siitä voi tehdä jopa hauskan leikin. Tai kannustaa jollain kivalla, luvata lukea, kun huone on siisti tms. Huumorilla ja hassuttelulla pääsee pitkälle ja lastentarhanopettajan jos kenen pitäisi tämä tietää.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 09:37"]
Minusta tuossa lapsi ei pompota mummoa vaan mummo laittaa lapselle rajat: joko keräät lelut tai tämä hauskapito loppuu. Ja mummo todella lähtee, jos jälkiä ei siivota. Yleensä ne ipanat ei ole koskaan ennen joutuneet kohtaamaan tekemisensä rajoja, joten juuri tuollainen toteutettu uhkaus on ihan paikallaan. Teoilla on seurauksensa ja tuossa tapauksessa se on se, että isoäiti lähtee. Valinta on sen lapsen.
[/quote]
Aikuinen ihminen pystyy opettamaan lapselle syy-seuraussuhteita ihan ilman tämän tyyppisiä uhkauksiakin. Eihän tavaroiden kerääminen ja hylkääminen ole missään suhteessa toisiinsa! Lapsihan ei muutu ilkeäksi eikä pahaksi, vaikka ei aina toimikaan oikein. Hän on yhtä rakastettava ja rakkauden arvoinen silloinkin, kun toimii vastoin aikuisen tahtoa.
Tekemisen rajat löytyvät, kun teko on suhteessa seuraukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipas tullut paljon vastauksia ja yllättäen paljon niitä joiden mielestä tuo on mummolta ok! tässä kun vielä mietiskelin tuota asiaa niin tuli vielä sellainen mieleen että näinkö niitä muiden ihmisten miellyttäjiä syntyy? ja että opitaan tekemään mitä tahansa että toinen ei vaan lähde.
minä ratkaisen tuollaiset tilanteet niin että tosiaan yhdessä aletaan keräämään tavarat ja samalla selitän miksi ei saa heitellä. Saan kyllä järkevillä keinoilla sen lapsen tajuamaan mistä on kyse. Ihan sairastahan se on että aina uhkailtaisiin että nyt jos et tee sitä ja tätä niin äiti/isä/mummo/sisko/kaveri lähtee!
tämä ei ollut myöskään ensimmäinen kerta kun mummo näin uhkailee. Kerran mummo halusi näyttää jonkun leikin mutta lapsi ei oikein jaksanut keskittyä. No, mummo sitten taas sanoi että jos ei leikitä tätä niin sitten mummo menee sohvalle istumaan eikä leikitä mitään. voisi kuvitella että toinen kolmevuotias sanoisi noin!!
ap
[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 11:08"]tässä kun vielä mietiskelin tuota asiaa niin tuli vielä sellainen mieleen että näinkö niitä muiden ihmisten miellyttäjiä syntyy? ja että opitaan tekemään mitä tahansa että toinen ei vaan lähde.
[/quote]Onko se "mitä tahansa" tekemistä että kerää heittelemänsä tavarat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 10:21"]
Luulisi, että ammattkasvattajalla olisi muitakin keinoja kuin hylkäämisellä uhkaaminen. Ei aikuisen tarvitse käyttäytyä kuin kolmevuotias, vaikka ei heti saisikaan tahtoaan periksi eli lapsi ei korjaisi leluja. Leluja voi korjata yhdessä ja siitä voi tehdä jopa hauskan leikin. Tai kannustaa jollain kivalla, luvata lukea, kun huone on siisti tms. Huumorilla ja hassuttelulla pääsee pitkälle ja lastentarhanopettajan jos kenen pitäisi tämä tietää.
[/quote]
Missä kohdassa se lapsi hylätään? Mummi on kyläilemässä lapsen ja lapsenlapsen luona, joten ei sitä lapsenlasta kukaan hylkää. Tuossa isoäiti osoitti lapselle, että teoilla on seurauksensa: jos et kerää leluja, ei ole hauskanpitoa. Enkä ymmärrä, miksi isoäidin pitäisi tehdä lelujen keräämisestä leikki
[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 10:24"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 09:37"]
Minusta tuossa lapsi ei pompota mummoa vaan mummo laittaa lapselle rajat: joko keräät lelut tai tämä hauskapito loppuu. Ja mummo todella lähtee, jos jälkiä ei siivota. Yleensä ne ipanat ei ole koskaan ennen joutuneet kohtaamaan tekemisensä rajoja, joten juuri tuollainen toteutettu uhkaus on ihan paikallaan. Teoilla on seurauksensa ja tuossa tapauksessa se on se, että isoäiti lähtee. Valinta on sen lapsen.
[/quote]
Aikuinen ihminen pystyy opettamaan lapselle syy-seuraussuhteita ihan ilman tämän tyyppisiä uhkauksiakin. Eihän tavaroiden kerääminen ja hylkääminen ole missään suhteessa toisiinsa! Lapsihan ei muutu ilkeäksi eikä pahaksi, vaikka ei aina toimikaan oikein. Hän on yhtä rakastettava ja rakkauden arvoinen silloinkin, kun toimii vastoin aikuisen tahtoa.
Tekemisen rajat löytyvät, kun teko on suhteessa seuraukseen.
[/quote]
Ei tuossa ole mitään uhkausta vaan pelkkä toteamus: jos sinä teet noin, minä teen näin. Lapsi saa rajat ja niiden sisällä voi tehdä päätöksensä siitä, haluaako mummon jäävän vai ei. Ei tuossa ole kyse hylkäämisestä tai miellyttämisestä vaan siitä, että teoilla on seurauksensa.
Ei isovanhempien tehtävänä ole opettaa lapsenlapsia siivoamaan jälkiään, kyllä se on vanhempien oma asia. Ja jos ei sitä opeta, käy lapsenlapselle joskus niin, että hauskapito loppuu kuin seinään, kun mummo tekee päätöksensä mukaisesti ja lähtee pois. Lapsi itse tekee päätöksen siitä, haluaako mummon jäävän vai ei. Kukaan ei pakota lasta olemaan siivoamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 01:08"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 00:58"]
Minun äitini uhkasi teiniäni että ellei lopeta mummon lattialle räkimistä niin mummo jättää joululahjat ostamatta. Mielestäni aivan törkeää mummolta! Kyllähän lapsukaisen pitää toivomansa lahjat saada vaikkei nöyristelisikään vanhuksia. Lapsukaiseni saa varmasti kauheat traumat tuollaisesta uhkailusta ja kiristyksestä.
[/quote]Kai yhdessä teinisi kanssa haukuitte äitisi paskiaiseksi. Törkeää uhkailla ettei ostaisi kaikkia toivottuja lahjoja.
[/quote]
=D=D=D=D Päivän parhaat!!
Oudosti sanottu, mutta ei tuosta varmastikaan jää lapselle traumoja, koska mummo ei kai ole tämän lapsen huoltaja ja tärkein aikuinen, joka lähtee ja jättää lapsen yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin mäkin ajattelisin, että jos mummo joskus noin tekee, niin ei se lapsi siitä traumatisoidu. Onhan tuokin näkökulma, että lapsi oppii miellyttämään jne, mutta kai tuohon vaikuttaa sekin miten iso vaatimus se mummon vaatima asia on ja miten iso asia lapselle että mummo lähtee. Eli pelkääkö lapsi sitä seurausta, tuskinpa kuitenkaan? Eri asia jos lapsi mummolla hoidossa ja mummo oikeasti hylkäisi yksin jonkun pikkujutun vuoksi, ja sekin vielä olisi eri asia, jos mummo sanoisi vaikka että "olet niin tuhma lapsi että saat olla yksin sitten". Eiköhän se lapsi opi muussa kanssakäymisessä, että mummo ei ole maailman ainoa ihminen ja että ei ole oikein kohteliasta ja hyvää käytöstä vaatia muita leikkimään omalla tavalla ja uhata lähtemisellä.
Vanhempana ehkä yrittäisin kuitenkin ehtiä väliin sillä tavalla, että mummo ei joudu päätään vaivaamaan sillä lelujen keräämisellä, ja jos mummo joskus sitten ehtiikin sanoa, että kerääpäs tai minä lähden kotiin, niin se näyttäytyy lapselle lähinnä siinä valossa, että kun omat vanhemmat ensin käskivät, niin mummokin on samalla linjalla heidän kanssaan. (Koskapa, yhtä hyvin joku mummo voi tulla väliin sanomaan, että voi ei pikku-Niilon tarvitse leluja kerätä vaikka äiti pyysikin, minä kerään sitten myöhemmin, mennäänpä syömään jätskiä.)
[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 07:41"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 06:11"]
Yöaikaan täältä näköjään katoaa kaikki järjenääni :D Mielestäni on mautonta uhkailla lähtemisellä, niin lapselle kuin aikuiselle. Lelujen keräämiseen kehoitetaan ja jos ei mene perille, uhataan jollain JÄRKEVÄLLÄ rangaistuksella. Esim. jos lapsi ei kerää, niin mummo kerää lelut pussiin ja ne nostetaan varastoon odottamaan sitä, että lapsi osaa totella.
[/quote] Juuri näin. Lapsi saa valita kerääkö itse ne lelulaatikkoon, vai kerääkö joku aikuinen pussiin ja vie varastoon.
Mummolle tuo voi tietysti olla kätevä syy karata töistä... lapset eivät totelleet, joten minä häivyn.
[/quote]
ne lelut on kaapissa tasan siihen asti et äippä haluaa omaa facebook aikaa illalla ja lapsi pitää saada tekeen jotai muuta
Ja onhan ne lelut kerättävä vaikka mummo lähtisikin.