Mitkä lomakohteet ja suurkaupungit ovat olleet PETTYMYKSIÄ?

Washington D. C., koska siellä keskusta (eli paikka jossa ihmiset käyvät shoppailemassa ja ulkona syömässä iltaisin) on tosi pieni, ihan kuin pikkukaupungin pääkatu. Muu keskusta oli toimistorakennuksia. Kohokohtana vain valkoinen talo ja vieressä pari monumenttia, jotka oli muutamassa tunnissa nähty.

Niin ja selitin tuon keskusta-asian sen takia, koska Amerikassa downtown eli "keskusta" on monessa kaupungissa täynnä vain toimistorakennuksia ja iltaisin ihan kuollut. Meidän eurooppalaisten näkökulmasta keskusta on se paikka, jossa on ihmisvilinää. :)

Kreeta on kaunis saari ja sieltä löytyy kivoja kaupunkeja, mutta turistikaupungit kuten Hania ovat painajaisia. Pelkkää tyrkytystä rantakadulla ja siellä istutaan kuin sillit purkissa toisten pohjoismaalaisten turistien kanssa. Hinnatkin kalliimmat kuin muualla saarella. Sama ongelma tosin kaikissa turistirysissä.

New York, mutta lähinnä vain siksi, että olin kipeä ja satoi koko ajan. 

Phuket, koska oli kun teinipoiken bordelli ja sotkuinen paikka. Kaupungeista Pariisi, koska oli sekava ja ihmiset ylimielisiä

Rooma. Historialliset muistomerkit ja Vatikaani kiinnostavia, mutta muuten tylsä ja tyly kaupunki. Italialaiset on leuhka ja rasittava kansa, sivistymättömiä ja pinnallisia ihmisiä.

lontoo - kallis, tylsä, britit epämiellyttäviä.

Nizza

koska edelliskesänä olin kovasti ihastunut barcelonaan, josta löytyi käytännössä kaikki, Nizza tuntui lähinnä kehnolta jäljitelmältä imo

Rooma. Olisihan ne nähtävyydet ehkä olleet ihan kivoja, mutta kun turisteja oli niin maan vietävästi joka paikassa, ettei jotain Fontana di Treviä ja Espanjalaisia portaita meinannut erottaa niiden takaa. Eikä ollut edes kaikista pahin sesonki, vaan toukokuu. Vatikaani oli mielenkiintoinen, vaikka sielläkin sai jonottaa ensin yli tunnin museoon ja sitten saman verran kirkkoon.

Teneriffa; Mereltä käy jatkuva kylmä tuuli. 4* hotellit ovat kalliita, mutta tosi ankeita. Jotenkin jämähtänyt 70-luvulle koko saari.

Pariisi, Eiffel-tornilla romanialaiset kerjäläiset olivat aika aggressiivisia sekä huijari "piirustusmyyjiä" juoksi perässä. Yhdessä puistossa törmätiin itsensäpaljastajaan. Sacre Coeurilla taas afrikkalaiset tuppautuivat seuraa myymään rannekoruja. Pimkiellä myyjä ei tykännyt siitä että en puhunut ranskaa ja tylytti antamalla ostokseni muovipussissa, jonka toinen kantohihna oli rikki. Neiti oikein osoitti mieltään :D

Kaksi kertaan olen käynnyt Pariisissa. Ensimmäistä kertaa vuonna -97, silloin kerjäläistilanne oli vielä hallinnassa, mutta vuonna -09 kerjäiset haittasivat jo selkeesti olemista. Esim. piknik Eiffel-tornin viereissä puistossa oli ihan mahdoton kerjäläisten takia.

[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 23:51"]

Pariisi, Eiffel-tornilla romanialaiset kerjäläiset olivat aika aggressiivisia sekä huijari "piirustusmyyjiä" juoksi perässä. Yhdessä puistossa törmätiin itsensäpaljastajaan. Sacre Coeurilla taas afrikkalaiset tuppautuivat seuraa myymään rannekoruja. Pimkiellä myyjä ei tykännyt siitä että en puhunut ranskaa ja tylytti antamalla ostokseni muovipussissa, jonka toinen kantohihna oli rikki. Neiti oikein osoitti mieltään :D

Kaksi kertaan olen käynnyt Pariisissa. Ensimmäistä kertaa vuonna -97, silloin kerjäläistilanne oli vielä hallinnassa, mutta vuonna -09 kerjäiset haittasivat jo selkeesti olemista. Esim. piknik Eiffel-tornin viereissä puistossa oli ihan mahdoton kerjäläisten takia.

[/quote]

Onneksi poliitikkomme ovat hoitaneet asiat niin, että vastaavaan voi törmätä Suomessakin! Ei siis tarvitse enää lähteä Pariisiin kokemaan näitä elämyksiä! :)

Barcelona. Kaikki hehkuttivat sitä, ja loppujen lopuksi ei mitenkään eronnut muista suurista kaupungeista. Toki sielläkin hienoja paikkoja on ja näkemistä. Lisäksi huijaavat ravintoloitsijat eivät juurikaan ole omiaan paikan imagoa parantamaan.

Nizza ei sekään ollut kaiken intoilun arvoinen. Naapurikylät ja kaupungit kylläkin :)

Hmmm, kun asiaa mietin, niin yhteenkään varsinaiseen suurkaupunkikohteeseen en ole ikinä pettynyt. Täällä mainituista Pariisi on varmasti kaikkien aikojen suosikkini, en oikein ymmärrä puheita sekavuudesta - kaupungit, joissa on joki, ovat yleensä mielestäni helppoja, ja Pariisissa suunnistamista auttavat vielä bulevardit  ja toimiva metroverkosto - tai paikallisten töykeydestä - mielestäni ovat jopa ylikohteliaita,  vaikka  vain ymmärrän, mutten puhu ranskaa. Ja mitä kerjäläisiin tulee, niin melkeinpä heitä enemmän viime vuosina on Helsingin keskustassa kuin Pariisissa näkynyt. Ainoa ahdistava kokemus Pariisissa on sattunut Montmartrella, jonne erehdyimme lähtemään ensimmäisellä reissulla aurinkoisena sunnuntaipäivänä. Melko klaustrofobinen olo siellä tuli, ne kuuluisat Sacre Coerin portaat olivat niin täynnä hengailijoita, että niillä tuskin pääsi kulkemaan. Edes Roomassa Espanjalaisilla portailla en ole sellaista väkimäärää nähnyt, ja ne portaat on tullut kivuttua ylös ja alas muutamaan kertaan!

Rooma taas on tavallaan melkein kotikaupunki, koska olen asunut Italiassa. Siellä selviämisen avain on edottomasti se, ettei tunge kaikkiin niihin suosituimpiin turistikohteisiin tutustumista viikonloppureissuun. Itse esim. kävin Colosseumilla vasta kolmannelle Rooman matkalla  - ja hyvä niin, koska jos jossain valtion virastojen ulkopuolella  se italialainen epäjärjestelmällisyys ja piittaamattomuus pääsee oikein kunniaan, se on tuolla!

14:sta mainitsemasta Nizzasta olen kuitenkin samaa mieltä kuin hän. Minustakin tosiaan paras anti on siinä ympärillä.

Tosin, jos joku todellinen inhokkikohde pitää nimetä, niin sitten sekin löytyy Nizzan läheltä. Minulla ei sinänsä ole mitään esklusiivisuutta ja luksuselämää vastaan - esim. Caprilla olisin viihtynyt varmasti pidempään kuin sen suht' persaukiselle tavismatkaajalle mahdollisen päivämatkan ajan  -, mutta Monacossa vain on jotain, mikä tekee minut surulliseksi. Ainoa paikka, josta olen Monacossa pitänyt, on Jardin Exotique. En yhtään ihmettele, että se oli paikka, johon Ruhtinatar Gracekin hakeutui etsimään rauhaa. 

Milano. Ankea ja tylsä kaupunki. Duomon lisäksi ei mitään mielenkiintoista nähtävää. Ylihintaisia kauppoja, ahdistavasti flirttailevia miehiä eikä kummoisia ruokapaikkoja. Mieluummin menen vaikka Helsinkiin.

Miami. Pelkkiä moottoriteitä ja korkeita rakennuksia. Ranta hotellimme luona oli ankea ja autio. Kai ne kunnon rantabileet yms. on jossain suljetuilla alueilla. Mitään shoppailupaikkaa emme löytäneet, vaikka yritimme paikallisilta kysellä. Muitakin on, mutta tämä kyllä mielikuviin ja odotuksiin verrattuna täysi floppi.

Phuket. En tosin odottanutkaan mitään...

Firenze. Flirttailevia ja päällekäyviä nuoria teinipoikia ja miehiä, ikävä kokemus  tosiaankin. Duomo ja vanhakaupunki sekä läheinen Fiesole hienoja, Uffiziin tuntien jonot. Keski-ikäisenä tuskin enää vaaraa miehistä, joten saatan käydä uudestaankin joskus. 

15 jatkaa: Riika oli tavallaan pettymys myös. Eihän kaupunkia voi rumaksi sanoa, mutta Tallinnan Vanhan kaupungin lähes satukirjamaista tenhoa ei historiallisessa keskustassa ollut. Ja ainakin muutama vuosi sitten kaikesta näkyi selvästi, ettei riikalaisten elintaso vedä vertoja tallinnalaisten vastaavalle. Esim. Tallinnassa nykyään ilahduttavan tasokkaita oman rahan ravintoloita, joissa näkee paikallisiakin syömässä, ei Riikassa oikein tuntunut olevan. Uutukaiset kauppakeskukset olivat myös tyhjiä. Tämä jotenkin vaikutti siihen, että turisti todellakin tunsi olevansa turisti käyttäessään palveluja. 

Venetsia. Kaunis kaupunki toki, mutta kyllästyin parissa päivässä. Ei nyt varsinainen pettymys, mutta ei kyllä varsinaisesti herättänykään mitään.