"Ai että, oli mukava jutella syvällisiä"
Totesi eräs kaveri. Meinasin revetä: olimme keskustelleet musiikkimausta, sisustamisesta ja vaatteista. Siis jaaritelleet diipa-daapaa. Mun mielestä ei ollut syvällisyyttä nähnytkään (kuten ei myöskään kaverisuhteemmekaan kaikkina näinä vuosina, mutta ei siitä nyt sen enempää). - Mitä , ihmiset, syvällisyys teidän mielestänne oikein tarkoittaa?
Kommentit (26)
Musiikki, sisustus ja muoti voivat olla hyvinkin syvällisiä aiheita pohtia. Jokainen näistä on muokannut yhteiskuntaa tai päinvastoin kautta historian. Musiikki ja muoti voivat olla hyvinkin poliittisia aiheita. Mielenkiintoista on myöskin verrata näiden eroja eripuolilla maailmaa ja mikä siihen vaikuttaa.
Mutta yleisesti "syvällisesti puhuminen" tarkoittaa yhteyttä toiseen puhujaan, ei niinkään käsiteltyä aihetta.
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä aiheella ole väliä vaan, että on voinut oikeasti puhua siten kuin miltä tuntuu mistä tahansa. Harmi, että et arvostanut tai et itse kokenut samaa.
Eli sellasta mukasyvällistä skeidaa kahden aidosti läsnä olevan ihmisen kohtaamisesta?
Oikeesti siis vaan sellanen tunnereaktio siitä että joku kuuntelee?
On voinut tarkoittaa myös, että on voinut syvemmin keskittyä puheenaiheisiin kun on ollut paremmin aikaa eikä vain ohimennen puhuttu niistä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta syvällistä on esim. kokemusten reflektoiminen ja oivallusten jakaminen, elämäntapahtumien analysoiminen ja henkisistä asioista keskusteleminen.
Tämä. Ja myös omat tunteet ja ajatukset.
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä aiheella ole väliä vaan, että on voinut oikeasti puhua siten kuin miltä tuntuu mistä tahansa. Harmi, että et arvostanut tai et itse kokenut samaa.
Minustakaan ei ne syvälliset keskustelut synny sitä kautta että pitäisi olla joku valmis asialista, joka käydään läpi kuin jossain virallisessa kokouksessa. Parhaat keskustelut ovat yleensä niitä joissa aihepiirit vaihtelevat vapaasti ja keskustelun eri osapuolet saavat äänensä kuuluviin eikä kyseessä ole kenenkään yksinpuhelu. Syvällisiä keskusteluja voidaan käydä vaikkapa rockin klassikkoalbumeita, maailmanpolitiikan ja historian muutoksista tai ravintokysymyksistä riippuen keskustelijoiden omista mielenkiinnon kohteista. Monesti voi olla parempaa jututtaa toisesta ihmistä semmoista asioista, jotka ovat oman vahvuusalueen ulkopuolella ja samalla lisätä omaa tietämystä. Kukaan ei tiedä kaikesta kaikkea, ei edes Donald Trump.
"...se pitä suurexi taiwan waldacunnas cudzuttaman" on lause., joka on ymmärretty / käännetty väärin. Niitähän ei kukaan enää pysty avaamaan niin kuin se aikoinaan on kirjoitettu - ei varsinkaan käännöstekstistä!
Heikki Räisäsen kirjassa Korintti on mainittu niin monessa kohdassa, moneen kertaan, siis "Mitä varhaiset kristityt uskoivat", sivulla 39:
"Stoalaiset, joista tunnetuimmat roomalaisajalla ovat Seneca,Epiktetos ja Marcus Aurelius, yhdistivät etiikan ja panteistisen maailmankuvan:
maailmassa kaikki on perimmältään yhtä. Kaiken läpäisevä ja kaikkea koossa pitävä voima on henki (pneuma), joka on olemukseltaan hienojakoista tulta. Henki ilmenee myös logoksena (,), joka säätelee sekä maailmankaikkeutta että ihmiselämää. Ihmisen ihanne on elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Kaikki ihmiset ovat periaatteessa yhdenvertaisia, koska jokaisessa on kipinä maailmanjärjestä. Sosiaaliset erot eivät ole tärkeitä. Viisas ihminen on sisäisesti vapaa; hän kykenee pitämään yhdentekevinä asioita, joihin ei voi vaikuttaa."
Jotakin yhteistä tietysti kaikissa uskonnoissa on, kun ne hallitsevat ihmisen mieltä niin voimakkaasti, mutta esimerkiksi pari päivää ennen pääsiäistä on täydenkuun aika, ei voi kuin ihmetellä, miten kuun liikeet täällä pohjoisen pimeydesä on voinut kadota, missä aurinkokin on hukassa pitkiä aikoja.
"Vuorokaudet on johdettu suoraan Auringon liikkeistä, mutta viikot ovat puolestaan ihmisen keksintöä. Niitä ei näe suoraan mistään luonnossa.
Viikko syntyi Mesopotamiassa, jossa lukua 7 pidettiin pyhänä lukuna.
Seitsemän esiintyi taivaalla kahdessa muodossa: liikkuvien valojen määrässä ja kuun kierronseitsemässä jaksossa.
Taivaalla oli huomattu olevan seitsemän liikkuvaa valoa, vaikka muut olivat paikoillaan.
Nämä valot olivat Auringon ja Kuun lisäksi Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Kaikkia planeettoja ei vielä tunnettu.
Kuu puolestaan muuttui seitsemän päivän jaksoissa: kuun ohuesta sirpistä kului seitsemän päivää puoleen kuuhun, siitä taas seitsemän päivän kuluttua oli täysikuu, josta jälleen seitsemän päivän kuluttua puolikuu ja tästä seitsemän päivän kuluttua kuu katosi näkyvistä. Tästä syystä Mesopotamiassa joka seitsemän päivä oli pyhä ja päivät nimettiin seitsemän liikkuvan taivaankappaleen mukaan.
Monissa sanoissa on yhä takana nämä merkitykset, esimerkiksi
englannin sunnuntain (sunday) taustalla on Auringon päivä.
Maanantai on ollut Kuun päivä,
tiistai Marsin,
keskiviikko Merkuriuksen,
torstai Jupiterin,
perjantai Venuksen ja
lauantai Saturnuksen päivä."
Missä nuo asiat on, olis kiva löytää vertailua varten.