Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sekosiko puolitoistavuotiaani?
30.11.2013 |
Tähän saakka 1,5 v tyttöni on nukkunut parhaiten omassa huoneessaan. Totesin sen jossain vaiheessa huomatessani hänen heräävän, jos vaikka vain käänsin kylkeäni kun nukuimme vierekkäin/samassa huoneessa.
Nyt hän on muutamana vuorokautena käyttäytynyt aivan omituisesti kuin salaman iskusta. Hän on jättänyt jo neljänä päivänä päiväunet väliin ja on aivan sekaisin väsymyksestä iltaisin. Tuijottaa pelokkaana muihin huoneisiin ikään kuin siellä olisi joku. Roikkuu minussa kuin apina ja käyttäytyy kuin toinen lapsi. Minun on hurjan hankalaa hoitaa hänen kolmivuotiasta isoveljeään, joka on keuhkokuumeessa ja tarvitsisi erikoishuomiota.
Nyt tyttö nukahti viimein isoveljensä ja minun väliin, kun mikään ei tepsinyt enää. Yöstä tulee kuitenkin varmaan kauhea, kun isoveli yskii kauheasti yöllä ja herättelee samalla meitä kumpaakin.
Onko teidän lastenne persoonat muuttuneet yhdessä yössä. Voiko puolitoistavuotias nähdä painajaisia ja pelätä huoneita ja pimeitä nurkkia, vai mitä ihmettä tässä on meneillään. Alan tulla itsekin hulluksi. Miheni on työmatkalla, niin kuin aina välillä, ja lapset itkevät ja käyttäytyvät uskomattoman huonosti aamusta iltaan ilman mitään syytä, vaikka mitään ei ole muuttunut. Itselläni järkyttävä pääkipu, joka ei lähde millään. Puhhuh.....
Kommentit (26)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meehän ihmeessä nukkumaan, ties vaikka teillä ois edessä vielä levoton yö. Kyllä se siitä, huomenna on uusia päivä. :) Paranemisia kolmevuotiaalle.
Ihan vinkiksi, että meillä pienemmän kauhu/pelkokohtauksiin auttoi pikku kakkosen tunnari. Se jotenkin oli niin tuttu ja turvallinen. Olen valehtelematta kymmenet yöt soittanut sitä tunnaria tietokoneelta, ja se on kirjaimellisesti pelastanut mun mielenterveyden, kosa sen jälkeen lapsi on rauhoittunut ollaan päästy takaisin nukkumaan. Ilman sitä ne tilanteet ois vaan jatkuneet ja jatkuneet. Oisko teilläkin pienellä jotain tuttua laulua tms. millä voisit katkaista nuo pelottavat tilanteet? Ja se siis rauhoittaa aikuisenkin mielen, kun muistaa että tämä maailma on oikeasti pikku kakkosen tunnaria ja konkreettisia asioita, eikä omituisia henkiolentoja vaanimassa pientä taaperoa.
11
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 19:46"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 19:38"]
Meillä pienempi lapsi oli puolitoistavuotiaana just samanlainen. Hänellä jäi yliväsyneenä ns. "pitkät päälle" ja hän näki tavallaan valveunia, pelkästi kovasti hirviöitä tai jotain sen tapaisia. Heräsi öisinkin usein aivan paniikissa ja peloissaan.
Ei nyt mitään muuta kuin että ap siellä koittaa hoitaa ensin itsensä kuntoon ja saada vähän unta, koska sulla on selvästi ollut vähän rankkaa viime päivinä. Oot varmasti tosi väsynyt ja silloin alkaa aikuisenkin päässä piiputtaa (anteeksi ilmaisu mut näinhän se menee ;) Siinä se pienikin rauhoittuu.
Meille kävi kerran niin, että oltiin mökillä lasten kanssa, ja olin tosi väsynyt. Yöllä molemmat lapset heräsivät parkumaan ja kertoivat että kummitus oli ollut sängyn vieressä. Oli pimeä yö, minä siinä unenpöpperössä katselen parkuvia lapsia taskulampun valossa ja minustakin alkoi tuntua, että tosiaan joku karmea voi hyvinkin seisoa siinä ovenpielessä meitä tuijottamassa. Joten ymmärrän hyvin tuon sun mielialan. Mutta sehän ei ole todellista, olet vain väsynyt. Auttaisko sua jos soittaisit jollekulle, kaverille tms?
[/quote]
Kiitos ymmärtäväisestä viestistä. Taitaa varmasti tähän kaikkeen syynä olla se, että hän on alkanut jättää päiväunia väliin ja on yliväsynyt. Tänäänkin hän oli 2,5 h sängyssä ilman mitään vaikutusta.Miten ihmeessä saan hänet nukkumaan ja missä, meillä ei ole liikaa huoneita eikä rattaissakaan hän nuku.
Pelkääköhän hän pinnasänkyään. Se on sama sänky kuin hänen isoveljellään oli. 2,5 vuotiaana poika kieltäytyi menemästä sinne enää, koska sanoi sitä pelottavaksi ja sanoi että sen nimi on Tintin. Kysyin pojalta, voinko tuoda vauvansängyn hänen nykyisen taaperosängyn viereen ja hän sanoi että pelottava Tintin-sänky ei saa tulla. Nyt tyttö nukkuu sitten patjalla lattialla isoveljen vieressä. Taidanpa itsekin kömpiä siihen lattialle kohta seuraksi. Huhhuh...
AP
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 19:29"]Tänäänkin se katsoi lasittunein silmin minuuttitolkulla vaatekaapin päälle jossa ei ollut mitään. Hui hitsi kun alkoi itseäkin puistattamaan, vaikka en sitä nyt lapselle näyttänyt.....
[/quote]
Onko tällaisia tuijottamisia ollut enemmänkin? Saatko silloin lapseen mitään kontaktia? Epilepsia voi nimittäin oireilla myös poissaolokohtauksina.
Viime yö oli jälleen kauhea. Illalla minulle nousi 39 kuumetta ja tärisin patjalla pojan huoneen lattialla. Puolitoistavuotias tyttömmekin alkoi yskiä ja kuume nousi. Sain hänet nukahtamaan, mutta sitten isoveli alkoi temppuilla ja yrittää herättää siskoaan... eivät ole ottuneet nukkumaan samassa tilassa, joten pelleilyähän tämä on valitettavasti ollut. Hermo oli kireällä siinä vaiheessa, kun muutenkin joka paikkaa kolotti.
Yö meni tuskaisasti, mutta aamulla lastenvahtimme pelasti minut. Hän puki ja ruokki lapset, siivosi kodin ja kun sain voimiani kerättyä menimme kaikki sairaalaan. Poika sai vihdoinkin antibiootit krooniseen kaksi kuukautta kestäneeseen keuhkoputkentulehdukseen, pikkuisella perinteistä nuhaa ja minullakin joku ihme kurkkutulehdus, jonka suomenkielistä nimeä en tiedä. Selvisipä minunkin pääkipujen syy.
Lastenvahtimme sai tytön onneksi nukahtamaan päiväunille ensimmäistä kertaa varmaan viikkoon. Hän oli minuutin siellä rauhoittelemassa ja taapero oli sammunut. Uskomatonta. Luulenpa, että itse olen osasyy lasten hermostuneisuuteen. Ainakin pienemmällä on selvästi (taas) takertumiskausi.
Mieheni saapui tänään matkaltaan ja näyttää siltä, että kuviot ovat osittain palautuneet. Tyttö meni itkemättä nukkumaan omaan sänkyynsä, kun mieheni jäi viereen lueskelemaan omia juttujaan, niin kuin joskus muinakin iltoina. Isoveli ei kuitenkaan ole enää tyytyväinen yksinoloon omassa huoneessaan.
Täytyy ilmeisesti tehdä uudelleenjärjestely nukkumisessa. Mies voi nukkua pojan huoneessa ja minä tytön huoneessa. Tyttö tarvitsee ehdottomasti nyt valvontaa, sillä hän oppi eilen kiipeämään pinnasängystään ja totesin, että tulisi pää edellä lattiaan ellen ottaisi kiinni. Minä herään takuuvarmasti jokaiseen liikkeeseen, kunnes saamme hankittua turvallisemman pinnasängyn tai taaperosängyn. Poika puolestaan ei enää meinaa rauhoittua nukkumaan. Tätä kirjoittaessanikin olen hakenut hänet jo viisi kertaa vessasta pelleilemästä omaan vuoteeseensa, vaikka iltasadut, -pesut ja hyvät yöt on jo käyty läpi moneen otteeseen. Hän kokee ilmeisesti vessan talon mukavimmaksi ja turvallisemmaksi huoneeksi. Eräänä aamuna olin löytänyt hänet nukkumasta kylpymatolta vessasta.
Oloni on hieman parempi kiitos vahvojen lääkkeiden. Meidän on pakko parantua nopeasti, sillä reilun vuorokauden päästä on varattuna lentoliput koko perheen lomalle.
Tyttö on jatkanut omituisia tuijotuskohtauksiaan. En usko, että kyseessä on epilepsia, koska lapseen saa aika nopeasti kontaktin, mutta hän jatkaa vilkuilua ja tuijotusta jonkin verran vielä sen jälkeen, kun olen yrittänyt ohjata hänen huomiotaan muualle. Vaikuttaa mielestäni ensmmän pelolta ja vainoharhaisuudelta. Viime yönä hän oli taas hereillä ja "hereillä". Näytti siltä, että silmät liikkuivat unenomaisesti, eli tuijottivat sepposen selällään kaukaisuuteen ja katse harhaili katossa sattumanvaraisesti. Voisiko hän nukkua silmät auki, tai olla puoliksi unessa.
Päivällä lastenhoitaja kyllä huomasi myös kuinka yhtäkkiä hän katsoi kauhuissaan parvekkeen ovea ja yrtti kynsin hampain kiivetä sylii turvaan. Todella omituista, kun kaikki tämä alkoi yhdessä päivässä.
Kiitoksia taas kommenteista. Nyt on tuo kamala viikonloppu takana ja minulla on järkeviä terveitä aikuisia täällä apunani.
AP
Alue: Aihe vapaa
Apua mä aloin pelkäämään ny...