~* LOKAKUISTEN PERJANTAI*~
Kommentit (24)
Oho, olipas jännää kun MILLIANILLA on nyt jo syntymäpäivä tiedossa! :) Onneksi olkoon! Liekö ensimmäinen lokakuinen jolle syntymäpäivä selviää, Suomessa ei taideta näin aikaisin sektioita sopia?
Tänne päin kuuluu ihan huonoja:
Ensinnäkin eilen huomasin huolestuttavan seikan GRADUN PALAUTUKSESTA... enpäs ollut viitsinyt aikatauluja selailla ja nyt se kostautui: kypsyysnäytteen voi meidän laitoksella kirjoittaa joko 6.9. tai 25.10. Kun tutkielma pitäisi olla jätetty arvosteluun ilmoittautuessa tenttiin 2 vko ennen ja kun vasta syyskuussa järjestetään mulle seminaari... niin aika huonolta näyttää tilanne. Laskettu aika 22.10. ja esikoinen syntyi 4 pv ennen.
Enpäs oikein tiedä mitä teen. Kai mä ilmottaudun tuohon 25.10. ja toivon että yli menee. Muutoinhan se kypsyysnäyte jää sitten ihan varmasti jonnekin keväälle, en edes kuvittele että jaksaisin parikuisen kanssa valmistautua siihen. Harmittaa kyllä TODELLA PALJON!!! Enhän voi jättää sitä graduakaan arvosteluun sitten puol vuotta ennemmin. ÄH.
Toisekseen meillä on esikoinen kipeänä, 39 asteen kuumeessa. Yö meni vähän häneksi ja etenkin nukuin itse tosi huonosti kun huoletti. Nyt sitten väsyttää kamalasti. Tyttö on pirteä (en tajua millä lihaksella, kun yhä kuumetta 38,5), syö vaan huonosti ja vähän liikkuminen hataraa mutta muuten ihan oma itsensä. Kunpa vaan väsyisi äkkiä...!
Meillä onneksi tyttö on ollut tosi vähän kipeänä 1v4kk aikana, siis ihan pari kertaa puoli päivää. Nyt oli oikeastaan vissiin eka kerta kun on yö mennyt huonosti sairastamisen takia, siksi itsellä ja miehelläkin huonot yöunet kun ollaan vähän kysymysmerkkinä että mitä pitäisi tehdä.
Niin ja sadettakin luvattiin pk-seudulle illaksi... blaaaaaaa.
(.) - Eipä kuulu mitään uutta. Muksu on kääntyillyt pari kertaa ja on vissiin sen verran jo iso että alkaa tuntua ilkeämmältä.
Sori valitukset. Hyviä perjantaita itse kullekin, kaikesta huolimatta!
Coe rv 26+5
Mahtaakohan kukaan enää muistaa mua? Kylläpä on aikaa vierähtäny siitä kun viimeksi kirjoitin. Taisi olla aivan kesäkuun alussa... Olimme kuukauden " evakossa" kotoa, kun oli vessaremonti käynnissä. Piti sitten tänne takas palailla, mutta jotenkin se aika on vaan karannu jonnekkin. Lukemassa olen teidän muitten kuulumisa käynyt epäsäännöllisen säännölisesti.
Tosiaan vietettiin kaksiviikkoa tuosta neljästä mökillä. Mieskin oli kesälomalla eli letkeän ihanaa oli. Tuli totaallisesti rentouduttua. Tehtiin kahen päivän reissu Turkuun ja muumimaailmaan. Lapset tykkäsivät ihan mielettömästi. Meille sattui vielä ihan ihan älyttömän hyvät ilmat :)
Toiset kaksiviikkoa vietettiinkin sitten anoppilassa. Mieskin palasi lomalta töihin.
Käytiin myös tuossa 4d ultrassa ja kaikki oli mallillaan. Viikkoja silloin 23+3 ja pienen pojan painoarvio oli 650g. Eli aika normaalilla kasvukäyrällä menee. Oli kyllä huima tunne kun tulukas vahvistui pojaksi. Kahden tytön jälkeen se on mieletöntä....
Tää pieni miehen alku on ollut aivan erinlainen maha-asukki kuin siskonsa. Liikkeet tosi voimakkaita (välillä oikeasti sattuu), mieletöntä mylläysta ja volttien heittelyä. Mieskin on saanut osansa....
Kuheasti olen jo pojan vaatteita ostanu. On lähteny mopo niin sanotusti hanskasta. Mutta empä ilmeisesti ole ollut ainoa ;).
On kyllä nuo kaupat niin täynä ihania pikku huokutuksia. Meillä hankinnoista puutuu vielä turvakaukalo ja lipasto vauvan vaatteille.
Mites nopesti teille on kelasta tullut päätös äitiysrahasta ja -avustuksesta? Jätin hakemusken kolmeviikkoa sitten ja mitään ei ole vielä kuulunut. Taitaa olla kesäruuhka päällä...
Ihanan kuuloinen oli tuo Millian lomakokemus. Voi kun itsekkin joskus pääsisi... Mutta nyt kuitenkin lupaan taas pyöriä täällä ja kirjoitella ahkerammin! Ihanna perjantaita kaikille!!!
Mamseli rv 27+5
Synnytyspeloista vielä sen verran, että epiduraali toisaalta houkuttaa, mutta toisaalta pelottaa. Eikös siinä ole vaara, että se pistetään väärään paikkaa, jos vaikka itse kivusta säpsähtää tms. ja voi vaikka halvaantua? Vai onkohan se tosi epätodennäköistä?
Mitä Jääsydän muuten tarkoitit niillä epiduraalin inhoilla jälkioireilla?
Voipi olla, että jokin muu kivunlievitys olisi parempi, se joku kohdunsuun puudutus tms. mutta niistä kuulen sitt lisää synnytysvalmennuksessa. En vielä viitsi turhaan pohtia niitä. Ja luultavimmin vasta synnytystilanteessa tajua mitä kaipaa.
Mutta onko teillä sellainen käsitys, että synnytys todennäköisesti sujuisi nopeammin, joskin hieman kivuliaammin, jos EI ota epiduraalia?
Niin ja on puhuttu, että epiduraali saattaa viedä ponnistamisen tarpeen. " Tyhmä" kysymys: Tarkoittaako se siis sitä, että itse ei tunnista, koska kannattaisi ponnistaa? Vai sitä, että jos käsketään ponnistaa, ei tavallaan pysty tekemään sitä yhtä tehokkaasti / tunnista ponnistavansa? Vai kaikkia näitä...
Liikunnasta sen verran, että se on kyllä jäänyt pahasti. Täytyisi varmaankin alkaa kävelemään ja pyöräilemään vielä kun on lämpimät ilmat. Välillä kyllä se pyöräily tuntuu epämukavalta alamahassa, että saas nähdä kuinka kauan viitsii pyöräillä. No, uimahallikin aukeaa pian. Ilmeisesti (?) voi uimassakin käydä aika pitkälle, jos ei ole mitään erikoisempaa. Ootteko te muuten tehneet joitakin tiettyjä liikkeitä yrittäessänne vahvistaa vatsa- tai selkälihaksia? Eikö niistä olisi hyötyä synnytyksessä? Itselläni on kyllä kummatkin lihakset tällä hetkellä tosi huonossa kunnossa. Vähän tuli jumpissa käytyä, kun edellinen vuosi vierähti talon rakennustouhuissa...
Masussa on alettu viime viikkoina liikkumaan säännöllisesti. Mutta vallan tuntuu, että poju potkii tuonne alas tai sitt korkeintaan johonkin svulle. Oikeaan asentoon ei oo varmaan kääntynyt lainkaan, ainakaan nyt enää hieman isompana. Vaikuttaakohan tuo istukka, joka on etuseinämässä, että tila olisi kapeampi siten, ett niin helposti hän ei pyörähtele ympäri. No, kyllä kait se asento vielä vaihtuu moneen kertaan. Vielä ei oo mitään huolen aihetta. Kuulen / kyselen sitt lääkärikäynnillä reilun viikon päästä asiasta lisää.
Mukavaa perjantai-päivää kaikille ja hyvää viikonloppua! Toivottavasti nuo ilmat nyt hieman lämpenisivät :)
T: Peggy-75 rv 25+3
Juu, aivan ihanalta kuulosti tuo Millianin loma!!Me ollaan tässä pojan kanssa aamiaisella ja se kiljuu isää alas, jotta äiti pääsee neuvolaan. Äiti istuu tietty kaikkien hyvien tapojen mukaan läppäri edessä...kyseenalaista!!!
Morena taisi kysellä missä päin Espoota ollaan. Eli Latokaskessa ja meillä ei enää tän toisen kohdalla ole mitään erityisiä valmennuksia kun mennään Haikaranpesään (toivottavasti) ja aikaisemmasta kerrasta on niin vähän aikaa että kaikki mitä niistä valmennuksista jää käteen on ihan hyvässä muistissa. Kyselivät kyllä halutaanko jotain. Meillä siis vain synnytystapa-arvio, mikä mun mielestä oli ekallakin kerralla kaikista paras juttu. Oliko täällä muita Espoolaisäitejä??? ja mistä päin olette?
Liikunnasta on puute täälläkin. Oon vaan ollut niin poikki ja supistusten kourisa liian monena iltana lähteäkseni mihinkään kävelylle. Ostettiin just sellanen superhyvä Gymstick, jolla pystyy tekemään lihaskuntoharjoitteita tosi kivasti masusta huolimatta. (jos jotain kiinnostaa niin www.gymstick.net) Ja jumppapallo on ollut tosi hyvänä apuna. Oli muuten älyttömän hyvä myös kun synnytys alkoi ja oltiin kotona melkoinen tovi. Siinä sitten suppareita kärsin pallon päällä keinuessa. Oon muuten tosi liikunnallinen ja olen aina treenannut jotain. Ajattelin taas sitten vuodenvaihteen jälkeen aloittaa kevyen sali ja aerobisen treenin, niin ehkä taas alkais voimaan fyysisesti paremmin. Niin ja joku puhui Joogasta eilen. Se on ihanaa. Pitäis vaan löytää täältä Espoon puolelta joku kiva astangajoogakoulu tai paikka.
En tiedä onko niitä.
No nyt lähden neuvolaan kuulemaan olenko juonut tarpeeksi ja onko masu kasvanut vai pitääkö ultraan varailla aikoja. Masun ympärys on kyllä, tuossa sen mitattuani, 97cm. Esikon kohdalla se oli isoimmillaankin vain metrin. Toisaalta nyt voi olla tuossa lanteilla hieman enemmän vararengasta...
Ihanaista päivää,
Aleksanteri ja Sirpukka 29+6
Tänään ei sitten taida tääläkään aurinko paistaa. Kävin pikaseen hakemassa pyykit narulta, jossain vaiheessa oli jo vähän satanut, mutta eivät pyykit olleet kuin kosteita niin saavat kuivua sisällä loput:)
Mä siivosin eilen auton oikein kunnolla sisältä :) Nahanhoitoaineella kävin läpi penkit ja että tuli puhdasta ja kiiltävää.
Repisin sitte osan orvokeista veks, kun olivat jo aikansa eläneitä. Osa on vielä ihan hyviä-ne saivat jäädä vielä kotvaseksi.
Sitten vielä siivosin koko huushollin; imuroin ja pesin lattiat ja pyyhin pölyt. Hankin eilen sellasen mikrokuituliinan ja on kyllä tosi jees :)
Kun sain hommat tehtyä niin tein vielä uunipellillisen pizzaa ja laitoin saunan lämpiämään. Isäntä tuli töistä vasta 23.50 ja sitten mentiin suoraan saunaan ja sitte maisteltiin pizzaa, nam.
Nukuin huonosti viime yön :( Kaksi tuntia nukuin ja sitte heräsin...Nyt ymmärrän ehkä mitä tarkoittaa ns. " Levottomat Jalat" . Ei oikein tiedä minne ne laittais ja mitä niillä tekis;kuumottaa ja kuumottaa, plaah, niin ärsyttävää!!!! MIKÄS NIIHIN TAAS AUTTOIKAAN VAI AUTTOIKO MIKÄÄN???? No, sitte nukahdin taas, kunnes heräsin suonenvetoon, joka oli säären ulkoreunassa ihan ylhäällä eikä ihan niin helpolla loppunut, vaikka pystyyn nousinkin kuin pohkeessa oleva vastaava suonenveto:( Höh ja mä nostin magnesiumin annostakin ja paskat! No, se onkin sitten ainoa vaiva mikä mulla on eli EN VALITA TOSIAANKAAN tämän enempää-huonomminkin voisi asiat olla ;)
(.) Senkun kasvaa ja kasvaa :) Ihanaa!!! Mies eilen saunaan mennessä sanoi juuri noin ja lisäsi :" No, ei se kauaa enää kasva.." Mä kyllä sanoin, että ehtiihän tuo vielä kasvaa iiiiiisoksi :D
Poju jatkaa edelleen tosi aktiivisesti liikuskelua masussa ja illalla teki sellasia voltteja (tai mitä lie), kun meinasin, että kohta irtoo koko masu mammalta :) Meni sellanen aaltomainen pullistus yli masun. Ei siinä voi kuin nauraa, kun sitä kattoo! Jalat tuntuvat kyllä edelleen tuolla oikeessa kyljessä enkä voi sillä kyljellä paljotta nukkuakaan, kun poju rupee potkimaan oikein ankarasti-tuntuu, että ruttaan hänen pikkuruiset jalat alleni.
Jaaha, täällä alkoi nyt satamaan kunnolla-greit :(
Mä olen miettinyt sitä huomista hääpäiväämme ja sitä mitä isännälle järkkäisin eikä tuo mielikuvitus ole kyllä tuottanut juuri minkäälaista tulosta. Ajattelin sitten tänään varata ravintolasta pöydän huomiseksi, aika tylsää, mutta kun en muutakaan keksi! Kyllä mä jotain meen ostamaankin hänelle, kun vaan keksisin että MITÄ??!!!!!
Siellä ehdoteltiin yks päivä tatuointia ja idea olisi todella hyvä,jos mies olis sellasta tyyppiä.....Mä luulen, että jäisi kyllä ottamatta tässä tapauksessa :( Itse kyllä enemmän kuin mieluusti menisin jonkun pienen tatskan itselleni ottamaan. Olen suunnitellut sitä jo monta vuotta ja vielä mä sen toteutan!
Eipäs tässä taas tämän kummempaa. Mä taidan lähtee laittautumaan ja jos vaikka siellä pankissa kävisi tänään, kun eilen sain käytyä siellä verotoimistossa:) Sitten olisi kaikki asiat hoidettu.
Niin juu piti vielä kommentoida, kun joku kyseli kauanko joutui odottamaan äippäavustus ja -rahapäätöstä. Mä odotin äippäavustuspäätöstä noin 3 viikkoa ja äitiysrahapäätöstä viikon vähemmän.
[b]MUKAVAA VIIKONLOPPUA TEILLE JOKAISELLE!!!![/b]
Toivottelevat: Je_Ni & Pikku-Isäntä 29+5 (ei oo kolmekymppiä kaukana, huiii ja jeeeee!)
Kyllä kuulosti Millianin loma aivan ihanalta! Oikein eksoottiselta! Onneksi on Suomessakin ollut kivat ilmat näin varsinkin kesäloma aikaan.
Siis nukkuuko kukaan muu täällä tosi huonosti??!! Jenikös sitä puhui vähän aikaa sitten?? Mä nimittäin nukun tosi katkonaisesti. Aina noin klo 4-5 herään ja saatan valvoa kaksikin tuntia. luen kirjaa ja teen sudokuja. Sitten kuitenkaan en kauhean pitkään saa nukuttua ja alan olla kohtalaisen kärttyinen päivisin. Toisin sanoen oon aika hirveä akka kotona. Mies raukka on ihmeissään kun räjähdän sekunnissa täyteen raivoon... Itseäkin ärsyttää, mutta kun on niin ärtyisä olo. En osaa nukkua päivälläkään. Onko kenelläkään vinkkejä unettomuuteen??
Ja sitten kysyisin siitä vauvan kääntymisestä. Koskas se olikaan kun vauvan pitäisi olla kääntynyt " asemiinsa" ? Kun mun masussa vauveli tuntuu olevan koko ajan vaan poikittain, kauhea motti on kyljessä vähän väliä:) Milloinkas se olikaan kun vauvaa yritetään sitten kääntää pää alaspäin?? Kauhistuin kun tajusin, että ens viikolla alkaa jo 30. viikko!! Huii!
Synnytyspeloista oli puhetta. Mä kun odotan ekaa niin en oikein osaa pelätä mitään. Synnytystoiveisiin merkkasin hyvän kivun hoidon. Epiduraalia moni on suositellut ja sen taidan ottaa sitten kun on siihen mahdollisuudet. Luotan siihen, että henkilökunta osaa arvioida onko se kohdallani turvallista ja sopivaa. Eipä sitä tiedä millaista menoa se on, kun ei ole kokemusta. Henkisesti olen alkanut jo valmistautua jollainlailla, tällaista ajatuksen kypsyttelyä lähinnä. Ei kauheasti pelota, vielä ainakaan.
No, taidan mennä nyt aamukahville, saa sitten vähän energiaa tähän päivään kun noi unet taas jäi niin vähälle.
terveisin Alisa ja vauva 28+4
Eka Peggylle: Ois pitäny laittaa että inhottavia sivujuttuja eikä jälkioireita :) Ei aina oikein ajatus kule ku kirjottaa niin vauhilla. Mun käsittääkseni epiduraali jos laitetaan oikeaan aikaan niin ei sen hirveesti pitäs hidastaa synnytyksen kulkua, mutta jos laitetaan liian aikasin niin saattaa hidastaa liianki kanssa. Mulla siis epiduraali aiheutti sen, etten tuntenu supistuksia. Sen paineen tunteen kyllä tunsin, mutta kuulin kun kätilöt jutteli että ponnistaa väärään aikaan...jossakin välissä sitten kattelivat aina käyrää ja sanoivat että nyt ponnista yms. Sitte ne ei uskaltanu päästää mua vessaan, joten kaks kertaa katetroivat. Ei se sinänsä ollu mitenkää kipeä juttu, mutta aikas inha. :) Enkä siis saanu lähtä sängystä mihinkään. En epiduraalin takia (sanoivat että saattaa jalat pettää alta helposti) enkä senkää takia myöhemmin että vauvan sydänäänet laski niin alas.
MUTTA siis, varsinki jos on tulossa pitkä synnytys niin epiduraali on varmaan paras mahollinen puudutus koska sitä voi tarpeen tullen lisätä ja se todellaki vie kivut pois. Minäkin melkein nukuin pari tuntia sen aikana.
Se on todellakin niin henkilökohtainen juttu. Eikä sitä voi tietää miten se kullekin vaikuttaa. Mun käsittääkseni tuota halvaantumista epiduraalia pistettäessä ei kovin usein tapahu- ite en etes miettiny että niin vois käydä. Ja sen piikin laitto ei ainakaa mun kohalla kestäny niin kauaa, ettenkö olis jaksanu olla paikallaan sen aikaa. Lääkäri pisti sen supistusten välillä. Arkoihin paikkoihinhan se laitetaan, mutta minä ainaki luotin pistäjän ammattitaitoon :) kannattaa nlassaki kysellä nuista puudutuksista.
Jaa, mitäs muuta? Mulla oli illalla taas pieni itkukohtaus... ku meijän piti la iltana mennä kahestaan jonnekki syömään tai tekemään jotai muuta yhessä, niin mies sitte ei ollukkaa enää kiinnostunu vaan haluais vaan rempata autoa. Minä sitte tietenki loukkaannuin verisesti. Noh, saapas nyt nähdä miten sitte tehdään, auki jäi asia vielä toistaseksi.
Coelle jaksuja lapsen ja gradun kans!
MilliaN on tosiaan saanut viettää luxuslomaa...pääsispä iteki jonnekki :( Tai en kyllä haaveile mistään ulkomaanmatkoista, ku pääsis etes täällä suomenmaassa jonnekki LOMALLE. Muttaku mies on töissä niin ei paljo oo aikaa reissata. Pikaisia vkl reissuja lukuunottamatta.
(.) Kovat on liikkeet ja tekee välillä kipeetä! Oon ihan satavarma että vauva on poikittain, ja jotenki sillä vissii niinpäin on vähemmän tilaa ja tuntuu kokoajan että se tulee jommasta kummasta kyljestä läpi. Liitoskivut oli taas yöllä ja aamulla vessareissuja tehdessäni aika tuskalliset. Eilen käveltiin taas tytön kanssa kaupungilla monta tuntia, niin heti se näkyy nuissa kivuissa. pitää tänään ottaa vähän iisimmin.
Mutta nyt pitää rientää, tyttö purkaa laatikoista taas kaikkia cd-levyjä ja papereita...argh!
Mukavaa vkl kaikille!
Jääsydän rv 25+3
Täällä tosiaan kans vauva on jokseenkin poikittain, tosin pää oli alhaalla rv 28 lääkärikäynnillä, mutta muu kroppa on kyllä sitten jotenkin ihan vinossa :D Potkut tuntui silloinkin oikeessa kyljessä oli yllätys, kun lääkäri sanoi pään olevan alimmaisena. No, ei sitten vissiin ainakaan ihan väärinpäin siellä oleskele.
Mä kysyin 4D:ssä lääkäriltä (vauva oli silloin peppu ihan alhaalla), että kuinka pitkälle vauva mahtuu vielä kääntymään ja sain vastaukseksi, että ihan viimeisen kuukaudenkin aikana voi vielä kääntyillä eli ei mitään hätää:)
Itsellä tulee sunnuntaina 30 viikkoa täyteen ja odottelen milloinka tuo malttaa nostaa nuo jalat ylös:) Olen kovasti koittanut hänelle puhella, että niin päin olisi enemmän tilaa potkia-kumma tyyppi, kun ei usko järkipuhetta ja vieläpä omalta äidiltään :D:D
No, kaikki aikanaan!
Yhdellä tutulla kävi niin, että päivää ennen synnytystä vauva oli käännetty raivotarjontaan ja synnytyksessä oli taas perätilassa!!!! Tuntuu niin kummalta miten siellä on silloin vielä tilaa niin kääntyillä, mutta on ilmeisesti ihan tapauskohtaista kuitenkin.
T. Je_Ni taas....
Meillä oli hiljainen masu päivä eilen, eli ihan muutamia vaisuja potkuja tuntui...mutta aamulla sitten heräsin siihen, että koko masu hytkyi ja muljahteli, liekö kääntynyt tai mitä siellä puuhasteli, mutta oli tosi koomisen näköistä.
Joku kysyi vatsa- ja selkälihaksista...vatsoja ei raskausaikana oikein voi (eikä saa) mitenkään harjoittaa, ainakaan enää siinä vaiheessa kun alkaa olemaan masua. Mä treenasin ahkerasti ennen raskautta, ja tuntuu ihan terässä olevan vieläkin vaikka maha onkin kasvanut, enkä ole niitä moneen kuukauteen treenannut. Selkälihaksia voi ainakin kotona keppijumpalla vahvistaa.....olkapäitä ja hauiksia esim. käsipainoilla?
Mä olen yrittänyt metsästää sitä " isin kulta" paitaa, mutta Järvenpäästä ei ainakaan mikään liike myy Name it-merkkiä....
Itsekin olen ahkerammin alkanut nyt kirjottelemaan kun työt loppu..
Lapsetkin nukkuu 10 asti joten olen todella iloinen että nukkua saa.
Eilen oli esikoisen synttärit ja tänäänkin tulee vieraita vielä.Saapui kotiin tuo esikoinen siis keskiviikkona,oli kyllä ihanaa mutta nyt taas täys hulina käynnissä kokoajan.
Vauveli potkii kyllä kovasti ja vaihtelee asentoa,ei mitään tietoa missä asennossa on.Mulla iso kohtu kans joten tilaa riittää(rv24 sf oli 25).Esikoinen oli 5,5 kg joten kohtu on venähtänyt .
Ultra mulla ens kuussa sen eteisistukan takia,toiv. on häipyny kohdunsuulta koska haluan synnyttää alakautta,mun on pakko saada!Pelkään sektiota ihan kauheesti,eka leikattiin enkä voi ikinä unohtaa miltä se tuntui + kaikki krempat siihen päälle.Kaksi alatiesynnytystä myöskin ja vaikka pelkäänkin sitä kipua mitä koin ederlisessä synnytyksessä kuitenkin otan sen ennemmin.Mulle nyt kuitenkin luvattiin puudutukset jos vain haluan(viimeksi kätilö ei halunnut antaa)sanoi vain että kyllä sä pärjäät ilman.OHO,pieni tilitys =)
Unettomia öitä myös täällä nyt ollut noin viikon ajan,ei kiva.Herään enkä saa unta ja jos saan pyörin paljon.No saapahan valmistautumaan taas yöimetyksiä varten,heh..
Mutta nauttikaahan viikonlopusta :)
Wades & Natika 27+3
Olenkohan ainoa, jota ei harmita sateinen päivä? On ollut niin pitkä poutajakso, että puutarha todella on sateen tarpeessa. Eikä tänään ole niin järkyttävän kovaa tuulta kuin mikä on koko alkuviikon puhaltanut. Positiivisella mielellä siis, harvinaista minulle kun viime aikoina on ollut pinna aika kireällä.
Tämä viikko on ollut melkoista hulinaa, Porissa jazzaillaan ja meillekin on miehen työn puolesta tullut monia kutsuja jazz-tilaisuuksiin. Luksusta minulle, kun pääsen kolmena päivänä coctail-/buffet-tilaisuuksiin syömään. Ja ruokahan minulle maistuu, liiankin kanssa, siitä muistuttaa vaaka ankarasti joka viikko. Kesävieraitakin pyörähti meillä tällä viikolla kolmena päivänä, joten ei ole oikein tullut riittävästi levättyä. Iltaisin sen kyllä sitten olossaan huomaa kun on valtaisia liitoskipuja ja vatsan kiristelyä.
Olipa mukava huomata, että muillakin lokakuisilla alkaa ajatukset vähitellen kääntyä synnytysjuttuihin. Tuleva synnystys ei pelota, mutta jännittää toki. Niin kovasti toivon, että viime sektion jälkeen saisin nyt synnyttä alakautta ( eikä sille pitäisi nyt mitään estettä olla mikäli nyt sitten muksu ei jää perätilaan möllistelemään). Kivunlievityksiä aion kyllä halukkaasti ottaa vastaan mikäli tarpeelliselle tuntuu ja kätilö suosittelee. Ekassa synnytyksessä epiduraali sopi minulle tosi hyvin, auttoi avautumaan kun pystyi sen avulla rentoutumaan. Ennen epiduraalia kivuliaita supistuksia oli ollut jo kahdeksan tuntia tosi tiuhaan tahtiin, mutta paikat ei auennut kuin pari senttiä. Epiduraalin saatuani sain levättyä ja siinä paikat aukeni kuin itsestään. Sain lisäannoksen kipulääkettä aivan liian lähellä ponnistusvaihetta kun kätilö ei tsekannut kohdunsuun tilannetta ennenkuin antoi lääkettä lisää (mielestäni selkeä virhe häneltä), joten ponnistamisen tarve oli kyllä ihan hukassa kun kätilö sanoi että nyt sais alkaa ponnistamaan. Mutta siinä sitten ponnistin vaikkei ollut minkäänlaista tuntoa alapäässä tai tarvetta ponnistaa. Ja nopeasti poika syntyi, vain 13 min ponnistelin, yhtään ei sattunut. Joten omalla kohdallani jäi oikein hyvä kokemus epiduraalista. Vauvan käyrään tuli jotain laskuja siinä avautumisvaiheen loppuhetkillä, oliko supistukset sitten niin rajuja vai mistäkö johtui että aina supistusten aikana tuli romahduksia. Mitään hätää ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut. Aivan täysiä pisteitä vauva ei synnyttyään saanut, kätilö ei kommentoinut syytä, mutta itse epäilen että olisiko ollut vähän tokkurassa siitä viimeisestä kipulääkeannoksesta.
Uniasiaa. Huonoksi on nukkuminen mennyt. Täytyy käydä monta kertaa yöllä vessassa, vauva melskaa ja siihen herää, ja lisäksi on alkanut vaivata villit painajaisunet. Iltapäivisin on nyt ollut pankko ottaa pienet päikkärit että jaksaa jotenkin lasten kanssa iltaan asti.
Meillä ei muuten vielä olla mietitty miten lastenhoito järjestetään synnytyksen ajaksi. Siinä onkn pulmaa, kun ei miellä ole oikein ketään tuttuja ketä voisi hätiin pyytää. Täytynee kysyä MLL:sta.
Nyt pitää laittaa muksuille ruokaa. Hyvää päivänjatkoa kaikille.
Severon rv 28+3
Vaikka sitä kuinka päättää että alkaa vähän ahkerammin kirjottamaan niin aina sitä sitten huomaa että ainakin kuukausi menny ku viimeeksi itestä ilmotellu..ilokseni huomaan kuitenkin että ns. aktiivisia lokamammoja on useampikin. Käyn silloin tällöin lukemassa kuulumisia mutta yleensä aika myöhään..sitten ei viitti enää alkaa omia kuulumisia laittamaan kun kukaan ei kuitenkaan sitten seuraavana päivänä käy enää lukemassa edellisen päivän pinoja..
Meillä oli tämän vatsavauvan kanssa hieman kriittiset olotilat tuossa tasan viikko sitte. Mulla alko torstain ja perjantain välisenä yönä säännölliset ja kipeät supistukset. Menin silloin yöllä sairaalaan ja maanantaina pääsin vasta kotiin. onneksi supistukset saatiin loppumaan perjantai iltapäivänä. Kohdunkaula oli alkanut jo aukeamaan ns. vauvan pään puolelta. Ja toisen synnytyttävillä se on kuulemma jo vähän valmiiksi auki ns. ulkopuolelta..vaikeasti selitetty. Mutta niinkuin tuossa huokasin, onneksi nyt kaikki on hyvin ja pääsin kotiin. Loppu viikko pitää vielä ottaa lunkisti ja sitten saakin taas palata normaaliin päivärytimiin..Nyt me sitten tiijetään että täällä vatsassa kasvaa prinsessa..minä kyllä vielä epäilen sitä kovasti. NIin on minulla poika olo ja poika vatsa...ja ei meidän sukuun synny kun poikia. Just tuossa yks päivä laskin että serkuilla ja siskoilla on lapsia yhteensä 17 joista 3 on tyttöä...eli olisihan tuo suoranainen ihme jos täältä nyt sitten prinsessa syntyisi..Ai niin, ja kun viikkoja oli tasan 28 vauva ultran mukaan painoi jo 1200g..aika ponteva prinsessa taitaa olla tulossa :)
Urheilusta on näemmä ollut puhetta.Minä olen harrastanut raskaus ajan uimista ja pyöräilyä, olen myös kiinnittänyt paljon enemmän huomiota ns. hyöty liikuntaan..mahdollisimman paljon liikun kävellen ja teen esim pihahommia..Mutta paino on kyllä noussut varmasti kaikista eniten meistä lokamammoista..en tiedä paljonko se nyt on noussut kun en ole enää viikkoihin " uskaltanut" käydä puntarilla. Esikoiselta tuli painoa 24kg ja nyt toivottavasti ei ihan niin paljon tule..mutta lähelle kyllä mennään.Pitäis vaan pystyä oleen stressaamatta koko paino asiaa.ja kyllähän tuo viimeviikonlopun supistelu sen verran herätti että vaikka paino nousis sata kiloa niin ihan sama, kuhan vauva pysyy masussa loppuun saakka ja on terve..Välillä sitä on niin turhamainen..
Mutta eipäs se auta kun mennä esikoista nukutteleen..Kivaa tulevaa viikonloppua kaikille!
T.opokas ja uppis la 10.10
ja eritoten vatsalihaksista...kun minulle sanottiin sairaalassa viimeks ettei vatsalihaksia saa alkaa treenaamaan vasta ku monen (2-3?)kk päästä synnytyksestä. Ne lihakset jotenki erkanee (en tiiä miten, mutta niin sanottii) toisistaan ja pitää odottaa että ne palautuu ennenku saa ruveta niitä treenaamaan. Että elkää nyt ihan parin vko päästä synnytyksestä juosko vielä salille :) Ja tuskinpa se kellää vielä parin vko päästä on haaveenakaa, ei ainakaa itellä ois onnistunu ensimmäiseen kk mikään ku tehtiin eppari ja se kesti parantua. Ja se jälkivuotoki kesti sen 5vko joten ei senkään aikana hirveesti ois kehannu hikoilla, muutenki iljettävää :)
Pakko kertoa tähän yks juttu..ku yhet tuttavat oottavat esikoistaan, ja se isäntä on hirmu tarkka vaimonsa ulkonäöstä. Niin se oli sanonu vaimollensa että: Minusta semmonen vaimo on unelma, joka heti vko päästä synnytyksestä haluaa lähtä juoksulenkille ja alkaa pitää itestänsä huolta! Pikkasenko me ollaan naurettu sille miehen kanssa, että ei voi olla todellista että joku mies on nuin pinnallinen..haluaa vaan että vaimo on samantien entisellään. Mitähän se lie sanoo ku näkee vaimon roikkuvan mahan heti synnytyksen jälkeen- saatikka jos joudutaan eppari tekemään/repeää, niin vaimonsa alapäästä. Huhhuh :) Siinä on miehelle kestämistä ;)
Ja siitä PERUNA-himosta...Meillä on varmaan kohta jääkaappi täynnä pelkkää perunaa! Joka kerta ku käyn kaupassa, mun on IHAN pakko ostaa pottuja- koska en kehtaa muuten mennä nuuskimaan siihen laarin yläpuolelle. Ja varsinki ku on nälkä, tekee mieli mennä syömään raakoja pottuja- ja teinki yks päivä niin...jaiks! Oonkohan sekoamas kokonaan???
Neuvolassa käyty ja kaikki oli onneksi kivasti. Vauva olikin ottanut oikein kasvupyrähdyksen ja kaikki arvot kohdillaan. Tuli oikein hyvä mieli! 70 kg meni rikki, joten nyt on tullut jo enemmän kuin esikon kohdalla koko aikana. Mutta niin pitääkin!!
Mä olen kanssa ymmärtänyt että tuo treenaamisen aloittelu kannattaisi jättää parin - kolmen kuun päähän synnytyksestä. Itse en sitä aikaisemmin olisi oikein pystynytkään. Synnytyksen jälkeen oli monta viikkoa ihan hassu ja jotenkin löysä olo kun vatsalihakset ja kaikki sisuskalut etsivät oikeita paikkojaan. Kyllä sitä sit ehtii. Tuntui että painopisteetkin olivat alkuun hukassa kun kävi parin ekan päivän aikana pikkuisilla kävelyillä. Niin ja meitin esikko oli kyllä sellanen tissipoika etten olisi millään edes pystynyt olemaan paria tuntia pois kotoa.
Tänään illalla tulee anoppi hoitelemaan poikaa ja päästään miehen kanssa kaupungille iltaa viettämään. Ihanaa!
-Aleksanteri
Että minä oon onnellisen ylpee; mies otti pikkulikat ja lähti tuossa pari tuntia sitten mummolaan niiden kans. Ja minä; minä olen nyt sitten siivonnut täällä oikeen urakalla. Nyt oli pakko istuu vähäksi aikaa alas, kun alko masu oireilla kovemmin. Keittiö suorastaan kiiltää ja olohuoneestakin sain kaikki 10000000 tavaraa lattialta paikoilleen, imuroitua ja pestyä lattiat. Samoin meidän makarista. Pojan _piti_ siivota oma huone sillä aikaa, mutta sitten tuli kaveri kylään ja tietäähän sen...
Jahas, ovikello, joten jatkan toiste..
Tervehdys vaan kaikille!
Meillä toista lasta odotellaan, esikoinen (poika) syntyi joulukuussa -04.
Tämä seuraava tulokas on 4Dssä varmistunut tytöksi, joten innolla odotellaan =)
Laskettu aika on 7.10 ja saas nähdä saako äiti ikimuistoisen synttärilahjan kun itselläni on synttärit 4.10!!
Kova vauhtimimmi meillä tuolla on tulossa kun pitää niiin kovaa mellakkaa pitkin päivää! Tuntuu että sitä itsekin ihan hytkähtelee vauvan potkujen tahdissa =)
Viime yönä heräsin pariin otteeseen kun vatsaa supisteli. Ei oo aikasemmin tuntunut mitään vielä, mutta nyt oli kyllä ihan selkeetä supistelua. Esikoisen kohdalla ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä miltä supistus tuntuu kun ei niitä ollut yhtään ainutta ennen synnytyksen alkua, joten nyt aika hassua että tässä vaiheessa jo..
No eihän ne viimeöiset mitään kipeitä ollu, mutta kuitenkin.
Tuleva isoveli on muuten ihan innoissaan vauvoista (vaikka onkin vasta 1v7kk) ja joka päivä muistaa että äitin masussa on vauva (tuskinpa siitä kuitenkaan oikeasti sen enempää tajuaa..=)
Hyvältä näyttää nyt kun on noin innoissaan muista vauvoista! Vaan voipi olla että asian laita on toinen sitten kun tajuaakin että sehän on täällä meillä koko ajan eikä vaan kyläilemässä niinkun kaverin vauvat on käyny.. No mutta eiköhän se siitä suttaannu!!
Hyvää viikonloppua äipät ja eiköhän me taas kirjoitella=)
-eikku 28+6
(Olikohan se muuten aleksanteri? kun kyseli muista espoolaisäideistä...
Elikkäs me ollaan tästä ihan Leppävaaran lähettyviltä rastaalasta.)
Se on nyt äidin kanssa pengottu läpi ja ihasteltu:) Paljon on kaikenlaista tarpeellista kyllä! Hirvittävän isoja mun mielestä melkein kaikki vaatteet :o No, ei haittaa.....noita pieniä vaatteita kun on tullut osteltua jokusen(??)verran. Kovin on muutoin poikavoittoinen väriltään, mutta eipä haittaa meikäläistä ;)
Täällä sataa taivaan täydeltä......ei muuta paitsi että pankkiasiatkin sain hoideltua eli kaikki hommat järkkärissä...ai niin no olihan muutakin: Kävin ostamassa miehelle häälahjaksi Ison pullon " parasta" konjakkia ja ravintolasta varasin huomiseksi pöydän klo 19 :) Että sekin asia on nyt järjestyksessä.
Ei muuta kuin viikonlopun viettoon!!
T. Je_Ni
Pikaiset kuulumiset täältäkin :)
Siskon poika on nyt sitten meillä pojan seurana ja voi tuota pärinän määrää..Alkaa omiakin huulia kutittamaan kun nuo kaksi KOKO päivän ajellut autoilla pihalla ja sisällä :D
Sain jopa pari kaappia siivottua kun nyt on poitsulla seuraherra käytössä.
Miannille olis yks pieni kymylys kun ilmeisti olet siis kotiäitinä?!
Kun mä oon noitten kelan lappujen kanssa TAAS kerran pähkäillyt ja tänään soittelin ja sain TAAS kerran niin tympeetä palvelua etteti tosikaan =O
Että jos päivänsä tahtoo pilata niin soittamaan vaan kelan tädeille. ;)
Niin siis sitä piti kysymäni, että kun ilmeisesti sitä kotihoidon tukea saan esikoisesta jonkun reilun satkun äityispäivärahan lisäksi niin mitenkäs sitten kun on kaksi lasta ja äitiysloma loppuu ja jään taas pienelle kotihoidontuelle niin onko se se sama summa vai vaikuttaako lapsien määrä siihen? Tulikohan tarpeeks sekavasti selitettyä ;)
Nyt laittamaan nuo jätkät lähtökondikseen jotta ollaan valmiina kun mies tulee töistä. Maistraatissa pitäis käydä viemässä pari lappusta...sormuskin ostettiin eilen ja saadaan ne ens tiistaina haettua :)
Mutta mukavaa päivää, täällä paistaa aurinko =)
Camelot 27+1
Terkut Hawaijilta, tultiin viime yona takaisin (eli aamupaivalla suomen aikaa). Oli todella ihana loma. Meri oli turkoosinsininen, rannat valkoisia ja palmut huojuivat tuulessa. Lamminta oli ( kosteuden kanssa vahan liiankin), otettiin aurinkoa, uitiin ja syotiin hyvin. Meilla oli auto vuokralla ja kierrettiin sitten saari lapikotaisin. Oahulla siis oltiin ja asuttiin Honolulun kupeessa Waikikilla. Yllattavan kallista oli kaikkialla joten pahemmin ei tullut osteltua mitaan, ruokakin oli 15% kalliimpaa kuin mantereella. Mutta ihanaa oli ja sai tuo miesraukkakin vahan huilittua kun tekee aina niin kovasti toita ja pitkaa paivaa.
Tanaan olikin sitten heti laakri ja ultra. Kaikki muuten ok, mutta istukka on yha kohdunsuulla ja laakari sitten suositteli sektiota. Olinhan sita itsekin miettinyt jo, taalla kun saa itse valita miten haluaa synnyttaa. No valinta sitten muuttui helpommaksi, sektioon varattiin aika 9.10. eli reilulla parilla viikolla aikaitui neidin saapuminen.
Eipa nyt ihmeempia, ryhdyn lukemaan muiden kuulumisia viikon varrelta.
Voikaahan hyvin.
Millian ja pikkuneiti 26+6