Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kerro tositarina miten sinun koulussa kiusaaja sai ansionsa mukaan
25.09.2020 |
Niin
Kommentit (61)
No miten sen nyt ottaa... Ala-asteella luokallamme oli kiusaaja, joka piti koko luokkaa vallassaan ja kiusasi julmasti jopa kavereitaan (lue: seuraajiaan). Kukaan ei uskaltanut häntä hirveästi vastustaa, mikä kylläkin näin jälkeenpäin tuntuu käsittämättömältä.
Ylä-asteelle mennessämme saimme laittaa opettajalle toivelaput, joissa kerrottiin kolme kaveria, joiden kanssa halusi samalle luokalle. Sai mainita myös yhden, jonka kanssa ei missään nimessä halunnut samaan luokkaan. Tämä kiusaaja joutuikin yksinään eri luokalle kuin kaikki muut, ihan uusien ihmisten kanssa. Jatkoi tosin sielläkin kiusaamista sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jatkoi tosin sielläkin kiusaamista sitten."
Se oli sen jälkeen jonkun muun ongelma sitten...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaja sanoi kiusaajalle luokan kuullen että soittaa kiusaajan vanhemmille. Kiusaaja puhkesi hysteeriseksi ja itkuiseksi. Ei saa soittaa, faija hakkaa, sanoi kiusaaja. En tiedä soittiko.
Ihan kamalaa! Näitä te haluatte sitten lukea! Millainen ihminen saa tällaisesta tyydytystä?
Minua ei suoraan sanottuna hetkauta, vaikka minun kiusaajani olisi saanut omalta isältään turpaan. Kiusaajani oli väkivaltainen ja inhottava pikkupaska, joka olisi ansainnut kunnon löylytyksen jo ala-asteella. Minulta ei löydy empatiaa toisten elämän pilaajille. Kaikista lapsena pahoinpidellyistä ei tule kiusaajia, eivätkä he siirrä omaa pahaa oloaan muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaja sanoi kiusaajalle luokan kuullen että soittaa kiusaajan vanhemmille. Kiusaaja puhkesi hysteeriseksi ja itkuiseksi. Ei saa soittaa, faija hakkaa, sanoi kiusaaja. En tiedä soittiko.
Ihan kamalaa! Näitä te haluatte sitten lukea! Millainen ihminen saa tällaisesta tyydytystä?
Toivottavasti soitti ja kiusaaja sai kunnon turpakäräjät. Kotoahan nämä mallit opitaan varmaan nykyäänkin.
Niin opitaan. Ja sinä toivot näköjään lapsen pahoinpitelyjä siitäkin huolimatta. Olet sairas päästäs
Okei. Miten sinä olisit saanut kiusaamisen loppumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaja sanoi kiusaajalle luokan kuullen että soittaa kiusaajan vanhemmille. Kiusaaja puhkesi hysteeriseksi ja itkuiseksi. Ei saa soittaa, faija hakkaa, sanoi kiusaaja. En tiedä soittiko.
Ihan kamalaa! Näitä te haluatte sitten lukea! Millainen ihminen saa tällaisesta tyydytystä?
Toivottavasti soitti ja kiusaaja sai kunnon turpakäräjät. Kotoahan nämä mallit opitaan varmaan nykyäänkin.
Niin opitaan. Ja sinä toivot näköjään lapsen pahoinpitelyjä siitäkin huolimatta. Olet sairas päästäs
Okei. Miten sinä olisit saanut kiusaamisen loppumaan?
Veikkaan että ymmärtämällä ja päätä silittämällä? :D
Mä olin superhikari koko yläasteen, mutta mua ei kiusattu kuin kolme viikkoa syyskuussa koulun alettua. Meidän luokan ykköskiusaaja ja minä tappelimme, minä voitin. Minä olin tyttö, hän poika.
Kiitos vain serkut, veli ja kaikki naapurin pojat, ei mennyt hukkaan kaikki painit ja kisat leikin lomassa.
Seuraavat kolme vuotta sain olla ihan rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä nyt tiedä saiko lopulta ansionsa mukaan.
Meille tuli viidennellä luokalla Juhani, muutti toisesta kaupungista. Hän aloitti kiusaamiseni puolen vuoden kuluttua haukkumisella ym. ja sai pari poikaa siihen mukaansa. En ollut ihan nössö kuitenkaan, ja pari kertaa annoin Juhanille takaisin, vaikka olinkin tyttö, kerran jopa uhkasin lyödä. Sanoin hänelle pariin kertaan, että mikä sun päässäs ja kotonas on vikana, kun käyttäydyt noin. Mulla oli kavereita. Yläasteella remmiin liittyi pari tyttöä toiselta luokalta. Tätä kiusaamista jatkui 8 luokkaan saakka, jolloin aloin pelätä kouluunmenoa ja lintsailla itse tunneilta "kipeä". Äiti tajusi asian ja alkoi tivata mitä koulussa oikein tapahtuu. Äitini oli melkoinen tiikeri ja otti asiat esille sekä Juhanin ja parin muun kiusaajan vanhempien, rehtorin kanssa että vanhempainillassa. Faija kävi jokaisen kotiovella, siihen 80-luvun aikaan ne oli puhelinluettelosta aika helposti selvitettävissä. Kiusaamiseni loppui.
9. luokalla Juhani joi koulussa, sai jostain viinaa ja ihan avoimesti leveili tällä tekemisellään välitunneilla. Opettajat tajusivat ja sossuilmoitus lähti, Juhanille tuli lähtö koulukotiin.
Lukion jälkeen kuulin, että Juhani oli sekaantunut huumehommiin ja tullut tapetuksi.
En osaa olla mitenkään iloinen tästä, Juhanin kotioloissa oli varmasti jotain vikaa. Apua hän olisi tarvinnut varmaan jo silloin vitosella.
Mun mielestä kiusaamiseen pitäisi puuttua lastensuojelun sosiaaliviranomaisten ja psykologien myös ja selvittää lapsen kotiolot. Pahaa oloa puretaan alistamalla jotain toista. Siitä saa vallantunnetta. Kiusaaja voi kuitenkin saada sekä sen kiusatun että oman elämänsä täysin pilalle, joten siihen käytökseen pitää puuttua ja puuttua ajoissa.
Valitetavasti tässä maassa ei arvosteta lasten hätää. Se kun on valitettava kuluerä se lastensuojelu ja terapia.......
Olen itse puuttunut oman lapseni koulumatkoilla tapahtuvaan kiusaamiseen tapaamalla kiusaajan hänen kotonaan. Yksinkertaisesti seurasin häntä ja tapasin omalla pihallaan, ja otin puheeksi asian niin, että jos et lopeta, otan tämän asian puheeksi sinun vanhempiesi ja koko koulun kanssa. Se loppui. Jotain on pakko yrittää, kunhan ei väkivaltaa. Väkivalta ei ole ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella sairaita väkivaltafantasioita täällä.
Traumatisoituneiden unelmia. Kuka haluaa, että oma lapsi hakataan? Mistään syystä? Hakkaisitko oman lapsesi, jos kiusaa vai yrittäisitkö selvittää asian syyt ja juuret?
Minua ei kiinnosta entisen tai nykyisen kiusaajan kotiolot. Jos on väkivaltainen pikkupaska, silloin ansaitsee paskan kohtelun. Jotkut ovat toivottomia tapauksia jo pienestä saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaajalle ja kiusatulle sähköpanta. Kumpikin voi aiheuttaa toiselle edellistä kovemman sähköiskun. Jossain kohtaa tulee molemmilla raja vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaaja oli rääkännyt kaksi vuotta heikompaansa, vihjaamalla ilkeitä, levittämällä perättömiä huhuja, jättämällä ulkopuolelle ja tönimällä. 9-luokalla kiusattu sai tarpeekseen ja työnsi kiusaajan portaikkoon, ensiapureissu. Kiusaaminen loppui siihen, häpeäkseni myönnän olleeni kiusaaja.
Hyvin tehty.
Kannustan muita tekemään samassa tilanteessa samoin. Kiusaajan elämä on kananpskan arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sitten kummemmin tiedä mutta se kiusattu tyttö opiskeli ihan helkkarin kiinnostavan ja jännitävän ammatin ja tekee nyt töitä ulkomailla suuressa kaupungissa ja on edennyt hyvin urallaan. Hänellä on perhe ja elämä mallillaan. Niistä kiusaajista tuli jotain ihan luusereita alakoulun opettajia perähikiälle ja elää siellä mitätöntä elämäänsä jonkun peruspertin vaimona ja varmasti on liuta yhtä tyhmiä ja rumia kakaroita kuin itse olivat.
Minua kiusattiin koulussa puoli vuotta. Haukkumista, potkimista, painimista jne.
Kerroin asiasta koulun kuraattorille, joka jututti kiusaajia. Sen jälkeen minua ei enää kiusattu.
Siinä se, saivat ansionsa mukaan(?). Jälkikäteen ajateltuna minulla saattoi käydä tuuri, ja monella muulla olisi kiusaaminen jatkunut? Tai sitten ihmiset ei uskalla vaan kertoa asiasta eteenpäin aikuisille, mutta sillä lailla saataisiin ongelma loppumaan. En tiedä, olen vain onnellinen että omalla kohdalla sille tuli loppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei koulussa, mutta kuoli 22-vuotiaana kolarissa.
Kännissä ylinopeutta.
LOL!
Oikeus toteutui.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin seiskaluokalla, eräs poika nimitteli, töni ja häiriköi tyttöjä. Sanoimme asiasta miesopettajalle (silloin heitä onneksi vielä oli) ja tämä vei häirikön käytävään erään oppitunnin alussa. Me muut tietysti kuuntelimme luokassa hipihiljaa mitä tapahtuu. Kohta opettaja ja häirikkö tulivat luokkaan takaisin, häirikkö ihan nolo ja punainen kasvoiltaan, näytti nieleskelevän itkua.
Tunnin jälkeen joku kysyi häiriköltä mitä opettaja oli sanonut. Oli kuulemma nostanut pojan seinälle ja sanonut, että anna olla viimeinen kerta kun kehtaat kiusata tyttöjä. Eipä kiusannut ainakaan meidän luokan tyttöjä enää. Poika oli aika isokokoinen, joten heillä ei opettajan kanssa ollut suurta kokoeroa.
Nykyään varmaan opettaja saisi syytteen tuollaisesta, mikä on minusta väärin, koska jotkut ei vaan ymmärrä muuta kuin sitä samaa tyyliä jota itsekin käyttävät. En tarkoita, että opettaja silti saisi lyödä tai tehdä jotain muuta selkeästi väkivaltaista.
Kiusaajaa saa pahoinpidellä, itse asiassa kuuluukin. Portaista alas työntäminen on aika hyvä ja neutraali teko siihen henkiseen sadismiin verrattuna.
Yhteiskunta itse valitsee joka päivä olla puuttumatta kiusaamiseen kunnolla, joten omat keinot pitää ottaa käyttöön.
Minulla ei ole tällaista tarinaa. Olen masentunut ja osittain syrjäytynyt, kun taas kiusaajat mennä porskuttavat ja vaikuttavat onnellisilta mahdollisista vastoinkäymisistä huolimatta.
Kiusaaja kutsui minua rumaksi ja tyhmäksi nössöksi. Katsoin häntä suoraan silmiin, hymyilin leveästi ja totesin kuuluvalla äänellä ”kiitos samoin!”. Loppui heti alkuunsa, ainakin minuun kohdistuen. 5. lk.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaaja oli rääkännyt kaksi vuotta heikompaansa, vihjaamalla ilkeitä, levittämällä perättömiä huhuja, jättämällä ulkopuolelle ja tönimällä. 9-luokalla kiusattu sai tarpeekseen ja työnsi kiusaajan portaikkoon, ensiapureissu. Kiusaaminen loppui siihen, häpeäkseni myönnän olleeni kiusaaja.
Teoistasi huolimatta pakko kehua sua. Toimit väärin ja selkeästi häpeät sitä, olet pohtinut kiusaamisen seurauksia uhrille ym. Se on paljon enemmän kuin moni ikinä tulee tekemään.
Mua kiusattiin läpi yläasteen. Olin se kiltti, heiverö, vammainen(kuulo), ujo poika jne..
Ammattikouluun kun pääsin niin päätin että enää en anna kenenkään kiusata.
Onneksi oli kokonaan uudet luokkakaverit jne.
Yksi tyyppi kiusasi sitten, nälvi, haukkui ym. kokoajan.
Jossain vaiheessa mulla paloi pinna ja pieksin sen tyypin aika pahasti, koko muun luokan edessä...
Mitään seuraamuksia ei tullut, opettaja ei varmaan edes saanut kuulla asiasta.
Itseäni järkytti, hirvitti, kadutti, pelotti se reaktio mikä multa tuli. Ei järjen hiventäkään siinä touhussa.
Kiusaaminen loppui siihen.
En yhtään tiedä mitä tällä tyypille kuuluu, lopetti myöhemmin koulun kesken.
Kai siinä purkautui kaikki se paha olo mikä oli kertynyt läpi yläasteen, väärin oli se että se kohdistui tähän yhteen, vaikka olikin kiusaaja.
Tekisin todellakin toisin jos nyt pääsisin takaisin siihen tilanteeseen.
Alue: Aihe vapaa
Traumatisoituneiden unelmia. Kuka haluaa, että oma lapsi hakataan? Mistään syystä? Hakkaisitko oman lapsesi, jos kiusaa vai yrittäisitkö selvittää asian syyt ja juuret?