Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko väärin olla ihastunut, jos on naimisissa?
24.09.2020 |
Olen varmaan ihastunut työkaveriini. En haluaisi olla.
Tuntuu kuin pettäisin miestäni, vaikka hänen kanssaan haluan olla eikä ole mitään syytä tai tarvetta ihastua toiseen.
Kommentit (59)
En tiedä. En ole ihastunut, enkä edes halua pettää, mutta rakastan syvästi toista ihmistä. Vaikka olen naimisissa. Sellaista se joskus on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihastuksia tulee ja menee. Ihan normaalia.
Ihmistä määrittää se, miten tunteeseen reagoi: ryhtyykö flirttailemaan, hakeutumaan tietoisesti ihastuksen seuraan VAI hyväksyykö tunteensa ja tekee sellaisia ratkaisuja, joiden avulla ihastus menee nopeammin ohitse.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuksia tulee ja menee. Ihan normaalia.
Ihmistä määrittää se, miten tunteeseen reagoi: ryhtyykö flirttailemaan, hakeutumaan tietoisesti ihastuksen seuraan VAI hyväksyykö tunteensa ja tekee sellaisia ratkaisuja, joiden avulla ihastus menee nopeammin ohitse.
Mitä ne sellaiset ratkaisut ovat?
Nimim. ihastunut työkaveriin jonka kanssa joutuu tekemään töitä joka päivä
On se varmaan mukavaa kun on parisuhteet ja kaikkea mihin itse voi palata. Minä olen se sinkku työkaveri joka on ihastunut naimisissa olevaan työkaveriin, ja tunne on päivänselvästi molemminpuolinen. Kahden introvertin flirttailua ei muut huomaa, mutta meitä on kaksi joilla sydän laulaa ja naama leviää virneeseen. Siinä sitten toinen meistä menee kotiin vaimon ja lasten luo viettämään perhe-elämää josta nauttii, ja toinen menee joka päivä hieman enemmän rikki kun saapuu tyhjyyttä ammottavaan sinkkuboksiinsa. Ei ole enää nautinnollista, vaikka alussa olikin sellainen päivän piriste.
Avioliitto ei estä ihastumista. Toinen asia on millaiseen toimintaan ihastuminen johtaa.
Työkavereissa on minuun ihastuneita. Sen vaan tuntee, vaistoaa ja huomaa.
Välillä on hirvittänyt, että ehkä joskus muutkin ovat huomanneet.
Olen aviossa ja en ole lähdössä minnekään. Voi, se piina kun pitää antaa sanattomat pakit. Hyvin ovat ymmärtäneet.
Mutta jotain jää katseisiin, sen huomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se varmaan mukavaa kun on parisuhteet ja kaikkea mihin itse voi palata. Minä olen se sinkku työkaveri joka on ihastunut naimisissa olevaan työkaveriin, ja tunne on päivänselvästi molemminpuolinen. Kahden introvertin flirttailua ei muut huomaa, mutta meitä on kaksi joilla sydän laulaa ja naama leviää virneeseen. Siinä sitten toinen meistä menee kotiin vaimon ja lasten luo viettämään perhe-elämää josta nauttii, ja toinen menee joka päivä hieman enemmän rikki kun saapuu tyhjyyttä ammottavaan sinkkuboksiinsa. Ei ole enää nautinnollista, vaikka alussa olikin sellainen päivän piriste.
Eikös se flirttailu ole sitten jo aika lopettaa, jos se ei enää ole nautinnollista?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. En ole ihastunut, enkä edes halua pettää, mutta rakastan syvästi toista ihmistä. Vaikka olen naimisissa. Sellaista se joskus on.
Kuulostaa rajulta. Miten olet päätynyt tuohon tilanteeseen ja miten aiot jatkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se väärin, mutta sellaista tapahtuu varmaan kaikille. Terveen ihmisen merkki on osata ihastua ja rakastua. Niistä tunteista terve ihminen osaa myös ottaa vastuunsa, eikä vain heittäydy mukaan kuin vajaaälyinen.
Kerron sulle salaisuuden.. miehesikin on ihastunut nuorempaan naispuoliseen kollegaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerron sulle salaisuuden.. miehesikin on ihastunut nuorempaan naispuoliseen kollegaansa.
Varmasti ihastuisi jos hänellä sellaisia kollegoja olisi. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se varmaan mukavaa kun on parisuhteet ja kaikkea mihin itse voi palata. Minä olen se sinkku työkaveri joka on ihastunut naimisissa olevaan työkaveriin, ja tunne on päivänselvästi molemminpuolinen. Kahden introvertin flirttailua ei muut huomaa, mutta meitä on kaksi joilla sydän laulaa ja naama leviää virneeseen. Siinä sitten toinen meistä menee kotiin vaimon ja lasten luo viettämään perhe-elämää josta nauttii, ja toinen menee joka päivä hieman enemmän rikki kun saapuu tyhjyyttä ammottavaan sinkkuboksiinsa. Ei ole enää nautinnollista, vaikka alussa olikin sellainen päivän piriste.
Eikös se flirttailu ole sitten jo aika lopettaa, jos se ei enää ole nautinnollista?
Ei kun se yksinäisyys ei ole nautinnollista.
Olen heikko ihminen ja saatu huomio on epätoivoisela tavalla ihanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös se flirttailu ole sitten jo aika lopettaa, jos se ei enää ole nautinnollista?
Ei kun se yksinäisyys ei ole nautinnollista.
Olen heikko ihminen ja saatu huomio on epätoivoisela tavalla ihanaa.
Heikkous ja vahvuus ovat asennekysymyksiä. Heikkous on helppoa. Ihastut ihmiseen, jota et voi, etkä ehkä edes halua, saada. Lyhyellä aikavälillä tämä on ihanaa, se vapauttaa sinut ja antaa energiaa.
Lopeta. Ja etsi jotakin oikeaa ja vaikeata.
Ihastuminen ei voi olla väärin. Vain se voi olla väärin miten sen suhteen toimit.
10-vuotiaaseen ihastunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen joskus ihastunut, mutta ei ole pienintäkään aietta tehdä asian hyväksi mitään. Ihan hyvällä omatunnolla voin silloin tällöin ihastua.
Eihän se mikään ongelma ole. Suhteen voi pistää sitten poikki. Minulla ei voi olla kahta. Jos ihastun johonkin niin puoliso muuttuu vastenmieliseksi ja se ei ikinä siitä sitten enää muutu. Vähäkin välittäminen kuolee ja se on lopullinen niitti vaikka ihastus loppuisikin. Jos olisin rakastanut en edes olisi ihastunut. Minä menen vain yhteen suuntaan. En seilaa edestakaisin. Jos joku loppuu se ei ikinä palaa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se mikään ongelma ole. Suhteen voi pistää sitten poikki. Minulla ei voi olla kahta. Jos ihastun johonkin niin puoliso muuttuu vastenmieliseksi ja se ei ikinä siitä sitten enää muutu. Vähäkin välittäminen kuolee ja se on lopullinen niitti vaikka ihastus loppuisikin. Jos olisin rakastanut en edes olisi ihastunut. Minä menen vain yhteen suuntaan. En seilaa edestakaisin. Jos joku loppuu se ei ikinä palaa.
Oma puoliso muuttuu vastenmieliseksi, jos ihastut johonkin toiseen? Ihanko oikeasti?
Vierailija kirjoitti:
On se varmaan mukavaa kun on parisuhteet ja kaikkea mihin itse voi palata. Minä olen se sinkku työkaveri joka on ihastunut naimisissa olevaan työkaveriin, ja tunne on päivänselvästi molemminpuolinen. Kahden introvertin flirttailua ei muut huomaa, mutta meitä on kaksi joilla sydän laulaa ja naama leviää virneeseen. Siinä sitten toinen meistä menee kotiin vaimon ja lasten luo viettämään perhe-elämää josta nauttii, ja toinen menee joka päivä hieman enemmän rikki kun saapuu tyhjyyttä ammottavaan sinkkuboksiinsa. Ei ole enää nautinnollista, vaikka alussa olikin sellainen päivän piriste.
Kyllä me ollaan huomattu.
Mä oon niin kateellinen teille!
Olette ihastuneet jo ainakin kerran (wau),
Saaneet jopa kumppaninkin (tupla-wau)!
Ja nyt vielä ahnehditte ja ihastutte muihin!
Kunpa mäkin ihastuisin ja joku ihastuisi minuun ja saisi olla parisuhteessa!
Mä oon niin yksinäinen!!
Vierailija kirjoitti:
Mä oon niin kateellinen teille!
Olette ihastuneet jo ainakin kerran (wau),
Saaneet jopa kumppaninkin (tupla-wau)!
Ja nyt vielä ahnehditte ja ihastutte muihin!
Kunpa mäkin ihastuisin ja joku ihastuisi minuun ja saisi olla parisuhteessa!
Mä oon niin yksinäinen!!
Ei ihastumista voi vältellä, se tapahtuu jos tapahtuu. Etkö oikeasti ole koskaan ihastunut kehenkään?
Alue: Aihe vapaa
Jos AP on nainen --> On OK olla ihastunut, voimaannu sisko!
Jos AP on mies --> hyi, senkin sika! Nyt äkkiä nämä ajatukset pois, osta vaimolle kukkia ja tee extra-määrä kotitöitä.