vahva ihminen - tuletko toimeen tällaisen ihmisen kanssa?

[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 11:23"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 08:59"]

Se, että pohtii mennyttä ja ottaa virheistään opiksi, on aivan eri asia kuin velloa siinä menneessä, syyttää muita elämänsä pilaamisesta ja sääliä itseään lisää sen takia ja pahimmillaan myrkyttää vielä ympäristökin siinä samalla.

[/quote]

Tämä kommentti kertookin, ettet ymmärrä lainkaan miksi joillekin on tärkeää käydä läpi menneisyys ja "velloa" siinä. Käyn terapiassa ja ilman sitä tuskin olisin hengissä. On ollut äärimmäisen tärkeää, että olen saanut tuntea vihaa, surua, katkeruutta niitä kohtaan jotka ovat minulle pahaa tehneet (syytön minä itse lapsuuteni olen) Toki tuosta tulee päästä eteen päin, mutta se on ollut välttämätöntä, että ihan aidosti ajatukseni ja toimintamallini ovat muuttuneet. Isäni on juuri tuollainen "vahva", jonka mielestä menneisyyttä ei pidä vatvoa eikä oikeastaan mitään. Muiden silmissä, työelämässä jne hän on vahva, minä sen sijaan näen hänet nykyään henkisesti vajaana. Hän ei pysty kohtaamaan itseään, ei omia tunteitaan, ei muiden tunteita. En väitä, että sinä olisit tuollainen, mutta artikkelista tuli mieleen isäni. Vaikka itse olen "vellonut" menneisyydessä vuosia, olen nyt äärimmäisen iloinen siitä, että vaikka olen nuori, tämän ansiosta tunnen itseni takuulla paremmin kuin moni muu, empatia ja ymmärrys on kasvanut valtavasti :)

[/quote]

Minusta sinä nimenomaan et ole vellonut menneisyydessäsi vaan käynyt sitä läpi ja sillä tavalla jatkanut eteenpäin. Vellominen olisi sitä, että et edes yrittäisi mitään, vetoaisit lapsuuteesi sanoen, ettei sinun mitään kannatakaan yrittää ja että se kaikki on vanhempiesi syytä.

Minulla on vähän samanlaisia kokemuksia kuin sinulla ja käynyt samanlaisia negatiivisia tunteita läpi, mutta en ole jäänyt siihen katkeruuteen. Pitää erottaa se, että mitä menneisyydessä on tapahtunut ja mikä on jonkun muun syytä, siitä, että ottaa itse vastuun siitä, mihin jatkaa tästä eteenpäin.

Minusta siis sinun kommenttisi ja kommentti, johon vastasit ovat ihan samaa asiaa: Menneisyys pitää käsitellä ja sisäistää, että se on menneisyyttä ja sitten jatkaa eteenpäin.

Joku jo mainitsi siitä, miten tuota artikkelia on tulkittu monella tavalla. Se, miten sinä kuvaat isääsi, ei minusta mitenkään kuvaa vahvaa ihmistä.

Siis miten tuohon liittyy se, miten vahvan ihmisen kanssa tullaan toimeen? Tarkoitatko, että annat muiden ymmärtää, että sinun elämänasenteesi on täydellinen ja että muut ovat heikkoja, kun eivät joka kohdassa toimi noin? Ja sitten mielestäsi muut eivät tule kanssasi toimeen, kun he eivät jaksa kuunnella sinun täydellisyyttäsi?

2 jatkaa: jonkun ihmisen kanssa toimeen tuleminen on kaksisuuntainen tie. Katso siis peiliin ja mieti, miten sinä tulet muiden ihmisten kanssa toimeen.

No toki tulen. Olen itsekin jutussa kuvatunlainen ja tulen oikein hyvin toimeen kaltaisteni suorasukaisten toimijoiden kanssa.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:32"]

No toki tulen. Olen itsekin jutussa kuvatunlainen ja tulen oikein hyvin toimeen kaltaisteni suorasukaisten toimijoiden kanssa.

[/quote]

Siis tulet toimeen vain kaltaistesi ihmisten kanssa?

No olipa todella tyhjänpäiväinen juttu.

Vahvat pyyhkivät numeroidulla listoilla takapuolensa, se mikä näyttää paperilla "hyvältä" on yhtä tyhjän kanssa. Joten tuskin tulisimme toimeen. Haluan olla ihmisten kanssa, jotka ovat jotakin muuta kuin sopivia ominaisuuksi listattuna. 

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:30"]

Siis miten tuohon liittyy se, miten vahvan ihmisen kanssa tullaan toimeen? Tarkoitatko, että annat muiden ymmärtää, että sinun elämänasenteesi on täydellinen ja että muut ovat heikkoja, kun eivät joka kohdassa toimi noin? Ja sitten mielestäsi muut eivät tule kanssasi toimeen, kun he eivät jaksa kuunnella sinun täydellisyyttäsi?

[/quote]

Enempi tarkoitin niin päin... että kun itse aina saan sosiaalisissa suhteissa nenilleni (varsinkin naisten kanssa)... niin nyt tämä "käännösuutinen amerikasta" yllättäen ihannoi minun piirteitäni. 

AP

Tulen toimeen. Oikeastaan vahvat ihmiset ovat ainoita joiden kanssa tulen toimeen sillä itsekin olen vahva eikä aivoni kovinkaan usein ymmärrä miksi joku velloo siellä menneisyydessä, tai ulkoistavat omat ongelmansa muiden syiksi, miksi pitäisi olla loppuelämä katkera siitä kun ala-asteella luokkakaveri sai sen stipendin tai miksi maailma sortuu jos työkaverin siskon mies inhoaa lempiruokaasi.

Minä etsin ratkaisuja jotka vievät eteenpäin. Useammin ne toiset vahvat ovat niitä jotka esittävät sen idean joka vie eteenpäin ja heidän kanssa pystyy keskustelemaan ilman että toinen suuttuu, hajottaa maailmansa, yrittää syyllistää tai jankkaa yhtä ja samaa.

Tiedän kyllä ettei minusta tule hyvää terapeuttia kun en osaa eläytyä toisenlaiseen ajatteluun ja ihan kasvotusten on syyllistäjät ja muut sanoneet etteivät voi sietää minua. Eipä haittaa, en minäkään "siedä" (l. ajattele puolta sekuntia pidempään) heitä.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:34"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:32"]

No toki tulen. Olen itsekin jutussa kuvatunlainen ja tulen oikein hyvin toimeen kaltaisteni suorasukaisten toimijoiden kanssa.

[/quote]

Siis tulet toimeen vain kaltaistesi ihmisten kanssa?

[/quote]

Ei, kyllä minä tähän ikään mennessä olen jo oppinut toimimaan hyvin monenlaisten ihmisten kanssa. Jopa niiden, joiden tavat olla ja toimia koen itselleni hyvin vieraiksi ja jollain tasolla ärsyttäviksikin. Mutta helpointa kielltämättä on ainakin työkuvioissa toimia paljon itseni kaltaisten kanssa.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:37"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:30"]

Siis miten tuohon liittyy se, miten vahvan ihmisen kanssa tullaan toimeen? Tarkoitatko, että annat muiden ymmärtää, että sinun elämänasenteesi on täydellinen ja että muut ovat heikkoja, kun eivät joka kohdassa toimi noin? Ja sitten mielestäsi muut eivät tule kanssasi toimeen, kun he eivät jaksa kuunnella sinun täydellisyyttäsi?

[/quote]

Enempi tarkoitin niin päin... että kun itse aina saan sosiaalisissa suhteissa nenilleni (varsinkin naisten kanssa)... niin nyt tämä "käännösuutinen amerikasta" yllättäen ihannoi minun piirteitäni. 

AP

[/quote]

Sitä juuri tarkoitin kommentissani nro 3, kun sanoin, että toimeen tuleminen on kaksisuuntainen tie.

Minäkin voin kyllä allekirjoittaa lähes kaikki tuon jutun kohdista, mutta suoraan sanottuna vaikutat kyllä epämiellyttävän ylimieliseltä. Oletkohan nyt tulkinnut tuon kohdan 5 vähän väärin? Huomasitko, että se kohta sisälsi myös sen, että "haluaa olla ystävällinen ja reilu"?

Muutenkin se, että saat nenillesi tuskin johtuu noista ominaisuuksista.

Vahvuutta on niin erilaista. Joku voi rakentaa itsestään "vahvan", toiset ovat aidosti vahvoja ja sen huomaa jos osaa.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:40"]

Tulen toimeen. Oikeastaan vahvat ihmiset ovat ainoita joiden kanssa tulen toimeen sillä itsekin olen vahva eikä aivoni kovinkaan usein ymmärrä miksi joku velloo siellä menneisyydessä, tai ulkoistavat omat ongelmansa muiden syiksi, miksi pitäisi olla loppuelämä katkera siitä kun ala-asteella luokkakaveri sai sen stipendin tai miksi maailma sortuu jos työkaverin siskon mies inhoaa lempiruokaasi.

Minä etsin ratkaisuja jotka vievät eteenpäin. Useammin ne toiset vahvat ovat niitä jotka esittävät sen idean joka vie eteenpäin ja heidän kanssa pystyy keskustelemaan ilman että toinen suuttuu, hajottaa maailmansa, yrittää syyllistää tai jankkaa yhtä ja samaa.

Tiedän kyllä ettei minusta tule hyvää terapeuttia kun en osaa eläytyä toisenlaiseen ajatteluun ja ihan kasvotusten on syyllistäjät ja muut sanoneet etteivät voi sietää minua. Eipä haittaa, en minäkään "siedä" (l. ajattele puolta sekuntia pidempään) heitä.

[/quote]

Tunnistan tässä itseni jostakin 15 vuoden takaa. Sittemmin on tullut paljon ymmärrystä ihmisten moninaisuutta kohtaan. Kaikki eivät ole eikä kaikkien pidäkään olla samanlaisia, kaikissa meissä on omat hyvät ja huonot puolemme, kukaan ei ole toista täydellisempi - et sinäkään.

Jos en olisi muuttunut, minulta olisi jäänyt paljon arvokkaita ihmiskohtaamisia kokematta, elämä kun ei ole pelkästään tehokasta suorittamista.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:40"]

Tulen toimeen. Oikeastaan vahvat ihmiset ovat ainoita joiden kanssa tulen toimeen sillä itsekin olen vahva eikä aivoni kovinkaan usein ymmärrä miksi joku velloo siellä menneisyydessä, tai ulkoistavat omat ongelmansa muiden syiksi, miksi pitäisi olla loppuelämä katkera siitä kun ala-asteella luokkakaveri sai sen stipendin tai miksi maailma sortuu jos työkaverin siskon mies inhoaa lempiruokaasi.

Minä etsin ratkaisuja jotka vievät eteenpäin. Useammin ne toiset vahvat ovat niitä jotka esittävät sen idean joka vie eteenpäin ja heidän kanssa pystyy keskustelemaan ilman että toinen suuttuu, hajottaa maailmansa, yrittää syyllistää tai jankkaa yhtä ja samaa.

Tiedän kyllä ettei minusta tule hyvää terapeuttia kun en osaa eläytyä toisenlaiseen ajatteluun ja ihan kasvotusten on syyllistäjät ja muut sanoneet etteivät voi sietää minua. Eipä haittaa, en minäkään "siedä" (l. ajattele puolta sekuntia pidempään) heitä.

[/quote]

Jes, ihan kuin minä :)

AP

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:48"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:40"]

Tulen toimeen. Oikeastaan vahvat ihmiset ovat ainoita joiden kanssa tulen toimeen sillä itsekin olen vahva eikä aivoni kovinkaan usein ymmärrä miksi joku velloo siellä menneisyydessä, tai ulkoistavat omat ongelmansa muiden syiksi, miksi pitäisi olla loppuelämä katkera siitä kun ala-asteella luokkakaveri sai sen stipendin tai miksi maailma sortuu jos työkaverin siskon mies inhoaa lempiruokaasi.

Minä etsin ratkaisuja jotka vievät eteenpäin. Useammin ne toiset vahvat ovat niitä jotka esittävät sen idean joka vie eteenpäin ja heidän kanssa pystyy keskustelemaan ilman että toinen suuttuu, hajottaa maailmansa, yrittää syyllistää tai jankkaa yhtä ja samaa.

Tiedän kyllä ettei minusta tule hyvää terapeuttia kun en osaa eläytyä toisenlaiseen ajatteluun ja ihan kasvotusten on syyllistäjät ja muut sanoneet etteivät voi sietää minua. Eipä haittaa, en minäkään "siedä" (l. ajattele puolta sekuntia pidempään) heitä.

[/quote]

Tunnistan tässä itseni jostakin 15 vuoden takaa. Sittemmin on tullut paljon ymmärrystä ihmisten moninaisuutta kohtaan. Kaikki eivät ole eikä kaikkien pidäkään olla samanlaisia, kaikissa meissä on omat hyvät ja huonot puolemme, kukaan ei ole toista täydellisempi - et sinäkään.

Jos en olisi muuttunut, minulta olisi jäänyt paljon arvokkaita ihmiskohtaamisia kokematta, elämä kun ei ole pelkästään tehokasta suorittamista.

[/quote]

Olenkin vielä "nuori", joten yritän pitää tämän mielessä ja katsoa vaikka sitten 15 vuoden päästä olenko kehittynyt toisten ymmärtämisessä =) En pidä itseäni sen täydellisempänä kuin muutkaan, äidilläni on tapana sanoa että meillä kaikilla on omat kotkotuksemme, ja tiedän kyllä mitä "kotkotuksia" itselläni on. Lisäksi en kaipaa valtavaa ihmismassaa ympärilleni, olen onnellinen niistä muutamasta ihanasta ihmisestä jotka ovat elämässäni. Tarkoituksella listasin tuohon noita toista ääripäätä edustavia, meidän väliltä olevien ihmisten kanssa tulen ihan ok juttuun töissä, koulussa tai vaikka festarin vessajonossa mutta syvempää ystävyyttä en heiltä kaipaa edes, ainakaan vielä, katsotaan sitten 15 päästä uudestaan =)

(nyt pitää juosta, ehkä tulen myöhemmin takaisin tähän keskusteluun)

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:44"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:37"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:30"]

Siis miten tuohon liittyy se, miten vahvan ihmisen kanssa tullaan toimeen? Tarkoitatko, että annat muiden ymmärtää, että sinun elämänasenteesi on täydellinen ja että muut ovat heikkoja, kun eivät joka kohdassa toimi noin? Ja sitten mielestäsi muut eivät tule kanssasi toimeen, kun he eivät jaksa kuunnella sinun täydellisyyttäsi?

[/quote]

Enempi tarkoitin niin päin... että kun itse aina saan sosiaalisissa suhteissa nenilleni (varsinkin naisten kanssa)... niin nyt tämä "käännösuutinen amerikasta" yllättäen ihannoi minun piirteitäni. 

AP

[/quote]

Sitä juuri tarkoitin kommentissani nro 3, kun sanoin, että toimeen tuleminen on kaksisuuntainen tie.

Minäkin voin kyllä allekirjoittaa lähes kaikki tuon jutun kohdista, mutta suoraan sanottuna vaikutat kyllä epämiellyttävän ylimieliseltä. Oletkohan nyt tulkinnut tuon kohdan 5 vähän väärin? Huomasitko, että se kohta sisälsi myös sen, että "haluaa olla ystävällinen ja reilu"?

Muutenkin se, että saat nenillesi tuskin johtuu noista ominaisuuksista.

[/quote]

Aika paljon heti ensimmäisessä vastauksessasi laitat sanoja suuhuni.

Muttapa silläpä kyselinkin... jos vaikka oppisi jotain.

Tähän asti olen aika tehokkaasti poistanut ne itsesäälissä vellojat elämästäni... aina ne vaan pyrkii takaisin, joten taidan sittenkin olla ystävällinen ja reilu. Se vain syö minun henkisiä voimiani liikaa.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:48"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:40"]

Tulen toimeen. Oikeastaan vahvat ihmiset ovat ainoita joiden kanssa tulen toimeen sillä itsekin olen vahva eikä aivoni kovinkaan usein ymmärrä miksi joku velloo siellä menneisyydessä, tai ulkoistavat omat ongelmansa muiden syiksi, miksi pitäisi olla loppuelämä katkera siitä kun ala-asteella luokkakaveri sai sen stipendin tai miksi maailma sortuu jos työkaverin siskon mies inhoaa lempiruokaasi.

Minä etsin ratkaisuja jotka vievät eteenpäin. Useammin ne toiset vahvat ovat niitä jotka esittävät sen idean joka vie eteenpäin ja heidän kanssa pystyy keskustelemaan ilman että toinen suuttuu, hajottaa maailmansa, yrittää syyllistää tai jankkaa yhtä ja samaa.

Tiedän kyllä ettei minusta tule hyvää terapeuttia kun en osaa eläytyä toisenlaiseen ajatteluun ja ihan kasvotusten on syyllistäjät ja muut sanoneet etteivät voi sietää minua. Eipä haittaa, en minäkään "siedä" (l. ajattele puolta sekuntia pidempään) heitä.

[/quote]

Tunnistan tässä itseni jostakin 15 vuoden takaa. Sittemmin on tullut paljon ymmärrystä ihmisten moninaisuutta kohtaan. Kaikki eivät ole eikä kaikkien pidäkään olla samanlaisia, kaikissa meissä on omat hyvät ja huonot puolemme, kukaan ei ole toista täydellisempi - et sinäkään.

Jos en olisi muuttunut, minulta olisi jäänyt paljon arvokkaita ihmiskohtaamisia kokematta, elämä kun ei ole pelkästään tehokasta suorittamista.

[/quote]

Olenkin vielä "nuori", joten yritän pitää tämän mielessä ja katsoa vaikka sitten 15 vuoden päästä olenko kehittynyt toisten ymmärtämisessä =) En pidä itseäni sen täydellisempänä kuin muutkaan, äidilläni on tapana sanoa että meillä kaikilla on omat kotkotuksemme, ja tiedän kyllä mitä "kotkotuksia" itselläni on. Lisäksi en kaipaa valtavaa ihmismassaa ympärilleni, olen onnellinen niistä muutamasta ihanasta ihmisestä jotka ovat elämässäni. Tarkoituksella listasin tuohon noita toista ääripäätä edustavia, meidän väliltä olevien ihmisten kanssa tulen ihan ok juttuun töissä, koulussa tai vaikka festarin vessajonossa mutta syvempää ystävyyttä en heiltä kaipaa edes, ainakaan vielä, katsotaan sitten 15 päästä uudestaan =)

(nyt pitää juosta, ehkä tulen myöhemmin takaisin tähän keskusteluun)

[/quote]

En minäkään tarkoita sitä, että ympärillä pitäisi olla hirveästi ihmisiä tai että pitäisi olla iso ystäväpiiri, ei minullakaan sellaista ole. En liioin tarkoita, että pitäisi varsinaisesti ymmärtää vaikkapa toisen rypemistä itsesäälissä, vaan sitä, että hyväksyy sen toisen omana epätäydellisenä itsenään. En enää luokittele ihmisiä kiinnostaviksi ja epäkiinnostaviksi joidenkin tällaisten asioiden perusteella, vaan pyrin näkemään kaikissa kohtaamissani ihmisissä inhimillisen ihmisen. Jos vähän liioitellaan, ennen saatoin ajatella, että koska joku rypi itsesäälissä tai menneisyydessä, millään mitä hän sanoo tai tekee ei ole mitään arvoa. Nykypäivänä ehkä moni tunnistaa tämän asenteen ulkonäköä kohtaan: lihavalla ihmisellä ei välillä tunnu olevan ihmisarvoa. Nyt tiedän, että sellaista ihmistä ei ole olemassakaan, jolla ei olisi minulle jotain opetettavaa elämästä.

Nykyään tulen toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, enkä enää saa ap:n lailla nenilleni. Ajattelen niin, että vaikka mielestäni noissa asioissa asennoidun elämään "oikein", en saavuta sillä mitään, jos "ystävällisesti" neuvon muita muuttamaan omaa asennettaan. Minulle riittää, että elän itse sellaisten periaatteiden mukaan, jotka toimivat minulle, eikä minulla ole tarvetta julistaa sitä muille. Sitäpaitsi ei tuollaista edes voi oikein opettaa toiselle, se pitää itse oivaltaa. Siksi tuollainen neuvominen kuulostaa eniten oman paremmuuden korostamiselta.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:06"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:44"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:37"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 15:30"]

Siis miten tuohon liittyy se, miten vahvan ihmisen kanssa tullaan toimeen? Tarkoitatko, että annat muiden ymmärtää, että sinun elämänasenteesi on täydellinen ja että muut ovat heikkoja, kun eivät joka kohdassa toimi noin? Ja sitten mielestäsi muut eivät tule kanssasi toimeen, kun he eivät jaksa kuunnella sinun täydellisyyttäsi?

[/quote]

Enempi tarkoitin niin päin... että kun itse aina saan sosiaalisissa suhteissa nenilleni (varsinkin naisten kanssa)... niin nyt tämä "käännösuutinen amerikasta" yllättäen ihannoi minun piirteitäni. 

AP

[/quote]

Sitä juuri tarkoitin kommentissani nro 3, kun sanoin, että toimeen tuleminen on kaksisuuntainen tie.

Minäkin voin kyllä allekirjoittaa lähes kaikki tuon jutun kohdista, mutta suoraan sanottuna vaikutat kyllä epämiellyttävän ylimieliseltä. Oletkohan nyt tulkinnut tuon kohdan 5 vähän väärin? Huomasitko, että se kohta sisälsi myös sen, että "haluaa olla ystävällinen ja reilu"?

Muutenkin se, että saat nenillesi tuskin johtuu noista ominaisuuksista.

[/quote]

Aika paljon heti ensimmäisessä vastauksessasi laitat sanoja suuhuni.

Muttapa silläpä kyselinkin... jos vaikka oppisi jotain.

Tähän asti olen aika tehokkaasti poistanut ne itsesäälissä vellojat elämästäni... aina ne vaan pyrkii takaisin, joten taidan sittenkin olla ystävällinen ja reilu. Se vain syö minun henkisiä voimiani liikaa.

[/quote]

No, enhän laittanut sanoja suuhusi, vaan yritin tarkentaa, mitä tarkoitat toimeen tulemisella. Huomasithan kysymysmerkit? Tuo vain oli kuva, mikä minulle syntyi siitä, että ensin kerrot olevasi kyseisen listan mukaan täydellinen ja sitten annat ymmärtää, että muut eivät tule kanssasi toimeen. Minusta olisi normaalimpaa kysyä, tuleeko itse muiden kanssa toimeen ja toisinpäin kysyttynä vaikutelma on aika ylimielinen. Niin kuin syy olisi vain niissä muissa, sinun ei tarvitse miettiä, miten itse suhtaudut muihin.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:26"]

Aika paljon heti ensimmäisessä vastauksessasi laitat sanoja suuhuni.

Muttapa silläpä kyselinkin... jos vaikka oppisi jotain.

Tähän asti olen aika tehokkaasti poistanut ne itsesäälissä vellojat elämästäni... aina ne vaan pyrkii takaisin, joten taidan sittenkin olla ystävällinen ja reilu. Se vain syö minun henkisiä voimiani liikaa.

[/quote]

No, enhän laittanut sanoja suuhusi, vaan yritin tarkentaa, mitä tarkoitat toimeen tulemisella. Huomasithan kysymysmerkit? Tuo vain oli kuva, mikä minulle syntyi siitä, että ensin kerrot olevasi kyseisen listan mukaan täydellinen ja sitten annat ymmärtää, että muut eivät tule kanssasi toimeen. Minusta olisi normaalimpaa kysyä, tuleeko itse muiden kanssa toimeen ja toisinpäin kysyttynä vaikutelma on aika ylimielinen. Niin kuin syy olisi vain niissä muissa, sinun ei tarvitse miettiä, miten itse suhtaudut muihin.

[/quote]

Jäi vähän kesken: Mietin tässä vielä sitä, että minusta sotii aika paljon vahvuutta vastaan, jos muut ihmiset syövät henkisiä voimia. Itse osaan ihan hyvin pysyttäytyä tuollaisen ulkopuolella. En siis poista ihmisiä elämästäni tuollaisen takia, vaan annan ikään kuin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, enkä osallistu niihin vellomisiin millään tavalla.

Vahvalta ei liioin kuulosta se, että elämästäsi poistamasi ihmiset pyrkivät jatkuvasti takaisin, kuulostaa ennemminkin ihmiseltä, jolle on vaikeata sanoa "ei". Minulla ei ainakaan ole mitään vaikeuksia pitää elämästäni pois niitä ihmisiä, joita en siihen halua.

Tuohon että jotkut syövät henkisiä voimia, eräs henkilö alkoi vainoamaan minua. Ei jättänyt rauhaan vaikka käskin häipyä elämästäni, ei uskonut kun sanoin ettei minua kiinnosta hänen seuransa lainkaan, käskin painua helvettiin, lopulta aloin käyttäytymään kuin tuota ihmistä ei olisi olemassakaan vaikka hän tulee siihen viereen ja alkaa puhumaan minulle. Lopulta viesti meni perille kun minulla meni totaalisesti hermo, pimahdin ja hyökkäsin fyysisesti tämän henkilön kimppuun. En tainnut sanoa mitään, löin häntä useita kertoja ja taisin yrittää jopa kuristaa. No, ihan kaikkea tuo henkilö ei oppinut sillä kuulin myöhemmin että hän on saanut jopa lähestymiskiellon. Olisi kai voinut sitä itsekin hakea, mutta eipä tullut mieleen ettei toiselle mene perille se kun itse olen sanonut etten häntä halua elämääni, sietokykyni vain ylittyi lopulta kun ei uskonut. Jotkun ihmiset ovat vain niin sairaita ettei heistä pysty pysymään "ulkopuolella", tämä tapaus saattoi tulla aamulla seitsemän aikaan soittelemaan ovikelloa. Tämä minun yksittäinen ääriesimerkkini ei sentäs ollut sukulaiseni, mutta jos vaikka oma äiti tai veli on tuollainen, se itsensä ulkopuolelle saaminen on todella vaikeaa.

Sitten muuta pohdintaa, numerolle 13 joka vastasit minulle josta ei sitä terapeuttia ole tulossa =)

En ole koskaan ajatellut ettei jollain henkilöllä olisi ihmisarvoa, tai ettei heillä olisi mitään annettavaa minulle tai muille. Pikemminkin uskon että meillä kaikilla on joku vahvuus ja lähinnä petyn (vähän huono sana mutten keksi parempaakaan) kun henkilö peittää sen vahvuutensa vaikka siinä itsesäälissä rypemisen alle. 

Oman asenteen julistaminen liittyy kanssa tuohon että jotkut syövät voimia. Tämä ketju taitaa olla ensimmäinen missä vahvat ihmiset kertovat asenteestaan elämään ja muihin, joskus harvoin joku on tehnyt vahvuuteensa liittyvän aloituksen niin yhtään puoltavaa vastausta ei ole näkynyt. Syyllistäjät ja itsesäälissä rypijät jne. taas tuntuvat toitottavan asennettaan ja ehdottomia mielipiteitään palstan lisäksi ihan oikeassakin elämässä. Mutta ei minulla riitä mielenkiinto miettiä viittä vuotta viittä kertaa viikossa miksi se työkaveri pahoitti mielensä kun siskoni mies inhoaa hänen lempiruokaansa (vaikka tyyliin kerron että olin tehnyt itse sitä kun sisko miehensä kanssa oli tulossa käymään ja mies sitten ilmoittikin inhoavansa sitä), minun mielenkiinto ei riitä miettimään moista edes viittä sekuntia, mutta tämä työkaveri saattaa joka ikinen ruokatauko töissä syyllistää siitä että pahoitti mielensä eikä ole sen jälkeen pystynyt lempiruokaansa syömään. Joo, aha, tuli jo kolme vuotta sitten tämä asia selväksi, voisitko jo vaihtaa levyä ja antaa meidän muiden nauttia ruokailustamme. (kärjistettyjä esimerkkejä taas käytän ja ihan liian pitkiä virkkeitä).

Tämä on aihe josta mielummin puhuisin kasvotusten, vaikka sinun kanssasi numero 13, juurikin näiden ylipitkien kirjoitusteni takia =)

Olisi mielenkiintoista tietää mikä muita ahdistaa luonteeltaan vahvat ihmiset, ihan asiallisesti keskusteltuna. Lisäksi meillä nuoremmilla vahvoilla taitaa olla heikkoutena vähän se että on liian vähän kokemuksia näistä hyvistä keskusteluista niin olemme turhan paljon varpaillamme ja heijastamme keskustelua aikaisempiin keskusteluihin mitkä eivät ole olleet niin hyviä joten äkkiä tulee se puolustusmekanismi päälle emmekä huomaa niitä kysymysmerkkejä mutta ehkä sitten 15 vuoden päästä... 

Kiitos 13 ja muut hyvästä keskustelusta!