Lue keskustelun säännöt.
Miehen syy miksi ei lapsia on...
26.11.2013 |
Eli mies sanoi, ettei halua lapsia koska pelkää mun lihovan raskauden aikana ja etten saa raskauden jälkeen kiloja pois, jonka jälkeen hän ei tuntisi seksuaalista vetoa enää minuun. Tuntuu kuin hänen rakkaudellaan olisi ehdot, kun taas itse rakastan miestäni ehdoitta. Tää tuntui tosi pahalta enkä tiedä miten tästä pääsisin yli, varmasti jää vaivaamaan vaikka mies sitten pyysi anteeksi myöhemmin ja sanoi rakastavansa mua, olisin sitte 20kg laihempi tai lihavempi. Myös sanoi että haluaa lapsia mutta ei vielä, eikä aio minua suhteessa pitää jos ei koskaan halua lapsia, sanoi ilmoittavansa heti jos siltä tuntuu.
Aina olen pitänyt miestä lottovoittona kaiken paskan jälkeen mitä oon kestänyt edellisissä suhteissa. Tää jotenki tuntu vaan kamalalta varsinki ku mies tietää että paino-asiat on mulle arka paikka, oon sairastanu bulimiaa nuorempana ja painosta ja laihtumisesta on ihan sairas ajatusmaailma, toivon välillä sairastuvani anoreksiaan. En ole ylipainoinen, mutta tuntuu kauhealta ajatella, että mitä jos niin ihanan asian kuin lapsen syntymän jälkeen tulee kauhea stressi saada joka ikinen kilo pois mahdollisimman nopeasti....
Onko teidän miehenne ikinä sanonut pelänneensä tällaista? Tai onko miehillänne ollut ihan mitä vaan painoonne liittyviä pelkoja?
Kommentit (42)
Lapset ei lihota vaan se liikkumattomuus lapsien saamisen jälkeen. Ap voi saada omaa jumppa-aikaa, jos rouvan hoikkuus on miehelle niin tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nro 21: llä oli kyllä loistava näkökulma. Olen täsmälleen samaa mieltä. -16
Kuinka nuoria ap ja hänen"miehensä"oikein ovat? Ei minusta tuonikäisenä kannata vielä vakavasti seurustella tai miettiä lastensaantia. Alat katsomaan sitten lähempänä 25:ttä sellaista normaalia miestä jota ei pelota perhe tai lapset.
Minusta se kuulostaa hyvältä piirteeltä miehessä, että pystyy pyytämään anteeksi ja haluaa keskustella ajattelemattomasta sutkauksestaan! Ei hän varmaan ihan sananmukaiseti tarkoittanut, että pelko puolison raskauskiloista aiheuttaisi sen, ettei hän halua lapsia; ilmaisipahan vain pelkonsa siitä, että niitä kiloja todella kertyy ongelmaksi asti raskauden myötä. Painoasiat ovat monelle naiselle arkoja, ja tässä mies ei selvästikään osannut olla tarpeeksi hienovarainen.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 14:31"]
Minusta se kuulostaa hyvältä piirteeltä miehessä, että pystyy pyytämään anteeksi ja haluaa keskustella ajattelemattomasta sutkauksestaan! Ei hän varmaan ihan sananmukaiseti tarkoittanut, että pelko puolison raskauskiloista aiheuttaisi sen, ettei hän halua lapsia; ilmaisipahan vain pelkonsa siitä, että niitä kiloja todella kertyy ongelmaksi asti raskauden myötä. Painoasiat ovat monelle naiselle arkoja, ja tässä mies ei selvästikään osannut olla tarpeeksi hienovarainen.
[/quote]
Millainen ÄÄLIÖ edes miettii tuollaisessa yhteydessä kiloja??? Eiköhän jokainen normaali MIES mieti meneekö raskaus hyvin, selviääkö vauva hengissä ja terveenä, jaksaako äiti valvoa vauvan kanssa, on paljon tärkeämpiä asioita mietittävänä ennen paino-ongelmia?
Meillä ainakin isä murehti paljon enemmän vauvan vointia kuin äidin läskejä kun saimme ensimmäisen lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nro 24, olen itse 23 ja mies 25, eli ei mitään teinejä enää. Ei mullakaan mikään kiire lasten saannissa ole, mutta olisi kiva tietää että siihen tää suhde johtaa, lapsiin. Olen lapsirakas ja suuresta lapsiperheestä, koko ikäni tottunut olemaan lasten kanssa tekemisissä ja käytännöllisesti katsoen kasvattanut kaksi nuorinta sisarusta, eihän se sama asia ole kuin oma lapsi, mutta en todellakaan luule että lapset ovat jotain leluja, tiedän mitä se vaatii ja millaisia vaikeuksiakin se tuo tullessaan.
Mieheni on huomaavainen, romanttinen, hauska ja hellä ja monia muita hyviä puolia, minä olen se vaikea tuuliviiri suhteessamme ja älkää nyt luulko että olen mikään hiirulainen koska en ota mitään paskaa vastaan todellakaan helpolla. Mieheni on vähän juntti, on nuoruutensa parhaat vuodet asunut pikkukylässä vailla mitään seikkailunhalua, joten hienovaraisuus ja tietyt tavat tuoda asiat julki ovat miehellä aika hakusessa, siinä nro 25 on oikeassa.
AP
[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 14:38"]
Millainen ÄÄLIÖ edes miettii tuollaisessa yhteydessä kiloja??? Eiköhän jokainen normaali MIES mieti meneekö raskaus hyvin, selviääkö vauva hengissä ja terveenä, jaksaako äiti valvoa vauvan kanssa, on paljon tärkeämpiä asioita mietittävänä ennen paino-ongelmia?
Meillä ainakin isä murehti paljon enemmän vauvan vointia kuin äidin läskejä kun saimme ensimmäisen lapsen.
[/quote]
Eli teillä isä halusi isäksi. Ap:llä näin ei ole. Olkoon sitten syynä kilot tai muut.
Itse en nostaisi naisen muuttumista äidiksi pääsyyksi siihen etten halua lapsia, mutta sekin vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 13:51"]
Niinkuin nro 11 sanoi, oli hyvä että mies pystyi suoraan sanomaan pelkonsa mutta toisaalta hyviä argumentteja nro 12... Ei se raskaus ole aina mikä muokkaa, mutta siitä seuraava lapsi pitäisi olla niin ihana asia mikä on vartalon muokkaantumisen arvoista. Näin minä sen asian näen. Ja kyllä, olen ajatellut viettäväni loppuelämäni tämän miehen kanssa, koska jos tämä on ainoa asia mikä on oikeasti nyt ollut paha niin en koe tarpeelliseksi jättää miestä vain koska oli rehellinen. Etsin nyt jonkinlaisia neuvoja millä saisin miehen tajuamaan ettei raskaus ole tuomio ja suhteen loppu, vaan luonnollinen jatkumo ja ihana asia. Tietysti se rajoittaa mutta myös rikastuttaa.
AP
[/quote]
Niin, et sitten millään usko, ettei miehesi halua lasta juuri nyt? Jankutat meille asiasta ainakin siihen malliin, vaikka kertomasi perusteella miehesi sen suoraan sinulle sanoi.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 14:44"]
Nro 24, olen itse 23 ja mies 25, eli ei mitään teinejä enää.
[/quote]
Siihen nähden kuulostat kauhean lapselliselta. Ja mies myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
29, ja tämä tulkinta liittyi mihin? Kauhean lapsellista alkaa osoittelemaan mikä on lapsellista... Niinkuin itse olisit muka Luojan lahja älyllisesti.
Ihan hyviä neuvoja (= jätä se) tuli ja joillakin tosi hyviä argumentteja. Vetäydynpä miettimään mitä elämältäni haluan ja onko se tämä. Kiitos vastauksista!
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen seurustellut pian 20 vuotta mieheni kanssa, oltiin alle 20- vuotiaita kun tavattiin joten ollaan vielä lisääntymisikäisiä.. :)
Meillä taas mies ei tahtonut ensin lapsia. Syyt oli että opiskeltiin ja elämä oli siis vaiheessa. Melko tuuliviiriä olisi hommata lapsia siihen yhden huoneen ja keittokomeron kämppään. :)
Omalle miehelle on ollut tärkeää että voidaan elättää perhe. Mutta on aina tahtonut lapsia. Jos mies olisi sanonut ettei koskaan tahdo lapsia niin oltaisiin erottu. Pystyin odottamaan opinnot ja työpaikat koska sen jälkeen oli turvaa riittävästi ja näin kävi.
Minusta on oleellista tahdotko lasta. Jos tahdot, elät väärän ihmisen kanssa. Kyllä löytyy sitoutumiskykyinen, fiksu mies joka tahtoo lapsen.
Minulle on ollut tärkeää että saan perheen, siihen siis kuuluu lapset! Miksi olla ihmisen kanssa jos ei tahdota samaa asiaa -koskaan-
Koska yhtälailla miehesi tulee löytämään naisen joka ei lapsia tahdo. Sellaisiakin on!
Ehkä sinulla on jotain ongelmaa joka pitäisi selvittää? Olet ihmisen kanssa, koska olet saanut osittain hyvän.. Vaikka tahdotte eri asioita niin siedät. Kun todellisuudessa ette voi hyvin! Etkö usko että saisit jonkun muun? Miksi olet tuotakaan miestä parisuhteeseen saanut jos noin on?
Tällä hetkellä on faan se kylmä totuus että sinä tahdot lapsen, mies ei. Ja se ei ole OK että jätät lapsesi saamatta miehen mielipiteen takia. Tuo jos joku tappaa vielä suhteen ja ehkä sitten on myöhästä vauvalle ja kumppanina olisi silloin lasta tahtova mies!
Eroa. Ja ei, tämä ei ole minulta standardi-vastaus. Minusta ongelmat pitää sopia ja tehdä kompromissaja. Minä en tahtoisi saada lasta edes vahingossa miehen kanssa joka ei lasta tahdo. Se taas on väärin lasta kohtaan.
Joo, kannattaa tosiaan miettiä onko elämäntehtävä miettiä miltä näyttää, siis miehen mielestä, ei ole todellista, siinä on arvot kohdallaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies jolla on raha-asiatkin sekaisin kaiken em. lisäksi, ei todellakaan ole lottovoitto. Järjestyykö ne ikinä?
Raha-asiat ei ole tärkeimmät, mutta niiden sotkeminen haittaa elämää.Siinä mielessä hyvä, ettei mies ole hankkimassa perhettä. Kun siis ei pysty huolehtimaan edes itsestään.
Kannattaa olla huolellinen, jos haluat tuollaisessa seurassa pitää kunnossa OMAT luottotietosi.
Miten musta näyttää nyt siltä, että olet piinannut ja painostanut miestä, "koska lapsia, tuleeko lapsia, haluatko jo lapsia, milloin milloin" ja miehesi on jo läpeensä täynnä sitä. Töksäytti sitten tuollaisen, että saisi sinut lopettamaan piinaamisen. Mieti.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 14:53"]
29, ja tämä tulkinta liittyi mihin? Kauhean lapsellista alkaa osoittelemaan mikä on lapsellista... Niinkuin itse olisit muka Luojan lahja älyllisesti.
[/quote]
Mies on lapsellinen, kun vaimon kilot on tärkeämpi asia kuin rakkaus. AP on lapsellinen kinutessaan itselleen vauvaa kuin barbinukkea, vaikka mies on suoraan hänelle sanonut, että ei juuri nyt.
Älyni voi loistavasti, kiitosta vaan.
Tulipa tästä ketjusta surullinen olo AP:n puolesta. Nuori ihminen hakee apua ja tukea isoihin, kipeisiin asioihin, ja täällä jyrätään maan tasalle. Ja kuitenkin jokainen aivan varmasti tietää, ettei asiat ole ihan mustavalkoisia, harvoin lähelläkään sitä.
Ok, ap:n mies on päästänyt suustaan typerän kommentin. Kukapa ei olisi? Ei 25-vuotiaan miehenalun mielessä vielä ole kovin konkreettisesti raskauden ja lapsen saamisen riskit, rasitteet, sitovuus, vastuu, lopullisuus jne. Ehkä se puolison lihominen ja muuttuminen on sellainen konkreettinen asia johon on helppo tarttua ja sanallistaa, kun itse asiassa pelottaa koko ajatus vauvasta. Kovin moni 25 v. mies ei ole henkisesti valmis isäksi, ja aika moni tajuaa sen vasta jälkeenpäin. Tällä kertaa typerä kommentti toki osui tavallistakin kipeämpään maaperään, kun ap on itse kipuillut niiden painoasioiden kanssa.
Tuo ehkäisy käyttämättömyyskin menee vielä nuoruuden ja hölmöyden piikkiin: sen, ettei ihan oikeasti tajuta (ainakaan mies) miten isosta asiasta on kyse, ja tuon ikäisellä se 9kk kestävä raskaus on tosi pitkä aika: ei se lapsen mahdollisuus tunnu todelliselta. Siltä osin kyllä neuvoisin nyt ap:ä olemaan tarkempi ja vaatimaan sen ehkäisyn käyttöä, koska niinhän tuossa käy että jos ap raskaaksi tulee niin mies epäkypsyyttään ottaa hatkat.
Mutta siis, tsemppiä ap:lle pohdintoihin, älä anna nuivien kommenttejen latistaa.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 14:38"]
Millainen ÄÄLIÖ edes miettii tuollaisessa yhteydessä kiloja??? Eiköhän jokainen normaali MIES mieti meneekö raskaus hyvin, selviääkö vauva hengissä ja terveenä, jaksaako äiti valvoa vauvan kanssa
[/quote]
Ei tosiaankaan mieti, jos ei halua lapsia. Noilla asioilla on merkitystä vasta sitten, kun lapsi on haluttu ja suunnitteilla. Kun ei halua lapsia, on ihan normaalia, että lapsen saamisesta tulee mieleen lähinnä kaikenlaisia negatiivisia seurauksia.
Tuo on täyttä paskapuhetta, että rakastaisit miestäsi ehdoitta. Jokaisen rakkaudella on reunaehdot. Vai voitko väittää, että rakkautesi kestäisi, jos miehesi paljastuisi pedofiiliksi, puhuisi rasistisesti, tulisi uskoon, alkaisi käyttää joka päivä huumeita, hakkaisi sinua, kieltäytyisi peseytymästä...?
Ap, ei sun mies ole mikään lottovoitto. Oikeasti, mikä hänessä on ihanaa?
Toisaalta en ymmärrä sinuakaan. Tunnut suhtautuvan raskauteen jotenkin niin naivisti; et taida ymmärtää kuinka iso asia lapsi on. En tajua tuollaista pelleilyä, ettei huolehdita ehkäisystä vaikka lapsia ei haluta; se on nimittäin se lapsi joka siitä kaikesta maksaa. Se nyt vaan ei ole reilua tehdä lapsen varhaislapsuudesta kurjaa vain siksi että itse ei pelannut reilua peliä, ja sen sinä teet jos teet lapsia miehellesi. Tappelette aikanne, raskausaika on sinulle kurjaa aikaa, ja eroatte kun sulla on siihen tarpeeksi voimia, mihin menee vauvan vaativuudesta riippuen vuosi tai pari. Näin se nyt vaan menee näitten pikkuisen yksinkertaisen miesten kanssa (ja mies, joka harrastaa suojaamatonta seksiä vaikkei halua lapsia, ei ole älyllä pilattu.) Ja sitten sulla on siinä lapsi, joka joutuu katselemaan sivusta teidän tappelua ja tajuaa, että ne tappelut johtuvat hänestä. Aika paska nakki lapselle noin minäkuvaa ajatellen.
Mitäpä, jos lopettaisitte pelleilyn? Hankit kunnon ehkäisyn itsellesi, istut alas ja mietit onko teillä miehen kanssa oikeasti arvostusta ja rakkautta suhteessanne. Et sekoita tähän lapsia ollenkaan, kun perusasiat eivät ole kunnossa. Teette sitten vasta ne isot päätökset, kun olette saaneet selville, minkä vuoksi olette yhdessä, ja onko se varsinkaan sulle edes hyväksi olla yhdessä hänen kanssaan.