Henkisesti epätasapainoinen mies..miksen mä osaa lähteä?
Äsken tulin kotiin töistä. Avasin päivän postit, siellä oli mm. vuokranantajalta kirje, että tämän kuun vuokraa maksamatta 290e. Kysyin mieheltä, pitääkö paikkansa (oma osuuteni on hoidettu). Siitäkös taas raivostui. Alkoi vittu, muutan tästä vittuun ja en maksa enää yhden yhtä laskua, vedän kaikki vituiksi - jutut. Touhusin hiljaa keittiössä kotitöitä, en sanonut yhtään mitään. Jatkoi sanallista riehumista ja lähti sitten koiran kanssa ulos. Mä olen niin väsynyt..mutta en osaa lähteä..elän kuin sumussa tässä, olen kai niin tottunut pelkkään kuraan. Miehellä todettu hiljattain keskivaikea masennus sekä ADHD. Aina saa olla kotona hissukseen, ettei vaan suututa miestä, joka tarpeeksi aggressiivisessa mielentilassa käy jopa käsiksi eikä pyydä edes anteeksi jälkeenpäin. Tönimistä, uhkaavia juttuja, tavaroilla heittelyä - sellaista on ehkä n. kerran kuukaudessa. Läheisyyttä meillä ei ole, koska mies ei sellaista osaa antaa. Minua hän ei kuuntele eikä koskaan naura millekään jutuilleni (jotkut sen sijaan oikeasti pitävät minua jopa huumorintajuisena ja hauskana). Joskus hyvinä hetkinään hän on ihan ok. Yleensä kuitenkaan yhtään kokonaista päivää ei ole mukavaa, vaan jossain vaiheessa hän sanoo jotain, mikä loukkaa minua. Ystävien läsnäollessa jaksaa jutella ja on jopa mukava seuramies, mutta kun ovi sulkeutuu, uppoutuu hän omaan maailmaansa, yleensä nettiin eikä puhu mulle mitään.
Asiat hän kääntää siten, että kaikki on mun syytä ja minä olen se, joka on aina naama norsunvitulla. Olen syypää jopa hänen rahaongelmiin (joo, kävimme kerran pohjoisessa hänen firmansa rahoilla, joka on sittemmin mennyt konkurssiin ja joita verovelkoja mies makselee nyt joka kuukausi).
Siis mä en omalla tavallani jaksa enää :(. Tiedän, että mulla olisi hyvä elämä edessäni, ihan yksin (lapseni kanssa, yhteisiä meillä ei ole, siitä Luojalle kiitos). Miksi mun on niin vaikea riuhtaista itseni irti tästä?
Kommentit (3)
Olen ollut joskus hieman vastaavassa tilanteessa ja täytyy kyllä sanoa, että miehen käytös ei varmasti johdu ADHD:sta tai masennuksesta, joten ei laiteta tuota käytöstä niiden piikkiin.
Muistan, että minun oli myös vaikea lähteä ja olin jotenkin henkisesti niin turta sekä koukussa mieheen (niihin hyviin hetkiin/aikoihin, joiden uskoin palaavan). Kuitenkin viimeiset läiskäisyt olivat liikaa ja sain itseni osittain irti - lopullinen irtiotto tuli kun löysin oman asunnon.
Olet varmaan henkisesti niin loppu, että tuntuu vaikealta lähteä - ehkä jopa pelottavalta. Suosittelen kuitenkin, että rupeat etsimään mieheltäsi salaa asuntoa. Näyttää siis siis siltä, että miehen kanssa on turha ja jopa ehkä vaarallista alkaa puhumaan erosta ja asunnon etsimisestä, joten oman sekä lapsesi turvallisuuden vuoksi olisi parempi etsiä salaa asunto. Kun löydät asunnon, niin pakkaat ja muutat tavarasi siten, että et ole yksin lapsesi kanssa vaan joku kaverisi on mukana.
Voimia ja hyviä uusia tuulia elämääsi!
Kiitos vastauksesta. Minä olen jo etsinyt asuntoa, en vaan saa aikaiseksi oikeasti soittaa ja tehdä lopullista päätöstä. Kieltämättä muuttokin pelottaa, että miten kamalaksi tuo mies voikaan ryhtyä. En kuitenkaan voi tehdä niinkään, että vaan häivyn hänen tietämättään - tämä asunto on minun nimissäni, missä nyt asumme.
Elämäämme kuvastaa hyvin se, että mies tuli äsken kotiin ja käyttäytyy taas, kuin minä olisin tehnyt jotain kamalaa. Eli ei puhu, meni makuuhuoneeseen makaamaan ja katsomaan televisiota. Eli tavallaan eristää mut, ilman syytä. Tai no, kyllähän minä kehtasin tosiaan kysyä, mikä se maksamaton vuokra oli. Mun mielestä, mulle, tää eristys, kylmyys ja välinpitämättömyys ovat pahinta mahdollista henkistä väkivaltaa. Aina yksin, vaikka suhteessa :( Ap
Seksi sen sijaan meillä on aina toiminut ja hän on hyvä rakastaja. Siitäkin olen jotenkin tullut riippuvaiseksi. Kun en saa mitään läheisyyttä, niin jotenkin sitä haluaisi sitten edes sitä seksiä usein, kun toinen on silloin lähellä ja keskittyy minuun. Nykyään tosin seksiäkin on vain n. kerran viikossa ja aina miehen aloitteesta, koska minut hän torjuu 99%:sti. En enää edes uskalla ehdottaa, koska muutama viikko sitten siitäkin ehdotuksesta alkoi samanlainen vittu, pilasit mun illan, vittu pitääkö aina panna - show. Sanoin, että illalla voisi sitten vähän hyväillä (tai jotain siihen suuntaan) eli miehen mielestä painostin häntä. :( Ap