Miks se on tabu sanoa, että turpiin vetäminen lopettaa kiusaamisen?
Miks se on ok käyttää väkivaltaa, mut puolustautuminen ei ole ok?
Ne lässyttäjät lässyttää jostain kuritusväkivallasta. Kuulkaas, ne kerrat kun se laps Laps! lopulta on vetänyt vanhempaansa, yleensä isäänsä, turpiin on myös ihan ok.
Ja hei, ei oo tarpeen poistaa tätä keskustelua. Mä oon juristi.
Kommentit (16)
Menee vaan osastoon helpommin sanottu kuin tehty. Kiusattu on usein fyysisesti heikompi ja jos kiusaajia on useita, niin ei se niin vain onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Menee vaan osastoon helpommin sanottu kuin tehty. Kiusattu on usein fyysisesti heikompi ja jos kiusaajia on useita, niin ei se niin vain onnistu.
Se on ihan totta. Monesti vaan sellainen reaktio saattaa yllättää niin perinpohjaisesti, että se katkaisee sen kierteen. Jos on terävä suustaan, sekin voi ajaa saman asian. Mut joo, aion opettaa lapseni lyömään. Jos joskus tarvitsee. Toiv ei. Mut jos. Ja ylpeä olisin. Itkisin onnesta ja liikutuksesta. Vastuunkanto teoistaan, totta kai. Mut ylpeä olisin.
Se on näet se, et suostuuko uhrin asemaan, vai ei. Olisin niin ylpeä, jos lapseni ei suostuisi. Sitä niin toivotaan niiltä kiusaajiltakin, sitä vastuuseen joutumista. Turha toivo.
Muakin kiusattiin pienenä. Isän kanssa otettiin kiusaaja kiinni ja minä löin. Loppui kiusaaminen vaikka ei sitä edes sattunut, vatsaan löin (näin ainakin väitti).
No kun fyysistä väkivaltaa ei pidetä moraalisesti oikeana, pitäisi vain kääntää toista poskea ja kärsiä.
Itse opettelin pahasuiseksi, kasvoin pelottomaksi, ja olisin varmasti tirvaissutkin, jos olisi tullut paikka. Omille tytöilleni olen sanonut, että puolensa saa pitää ja takaisin antaa.
Mulla ja mun kaverilla oli jatkuvana riesana yksi poika. Hän heitteli lumipalloilla, kivillä, haukkui ja jahtasi meitä kahta samaa ikäluokkaa olevaa tyttöä.
Yhtenä päivänä päätimme, että ei juosta karkuun.
Poika tuli melkein nenäämme kiinni ja siinä samassa kaverini tirvaisi jätkää nyrkillä nenään.
Pystyn vielä vuosia myöhemmin kuulumaan sen tirvaisun äänen, mutta arvatkaapa mitä?
Saimme jatkossa olla rauhassa. Kaveri ei kehdannut kennelekään kertoa, että sai likalta turpaan🤣
Kun muksuni oli alakoulussa alemmalle luokalle tuli uusi poika joka löi omaa lastani vatsaan tuosta vaan yhtäkkiä kesken leikin. Oma lapseni meni sitten seuraavalla välkällä tämän luo ja tönäisi suoraan kumoon. Ei kuulunut tuosta pojasta enää sen jälkeen. Vaarallistahan tuo on tietysti.
Varmaan lopettaa sinun kiusaamisen, mutta etsii sitten seuraavan uhrin. Eli ei kovin rakentavaa.
Tuolla tavoin lapsi vaan oppii, että jokainen joka kiusaa, on eri mieltä, sanoo pahasti tulee kohdella väkivallan kanssa.
On riitaa kumppanin kanssa = Lyödään turpaan.
On riitaa työkaverin kanssa = Lyödään turpaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla tavoin lapsi vaan oppii, että jokainen joka kiusaa, on eri mieltä, sanoo pahasti tulee kohdella väkivallan kanssa.
On riitaa kumppanin kanssa = Lyödään turpaan.
On riitaa työkaverin kanssa = Lyödään turpaan.
Tässä oli kyse puolustautumisesta väkivaltaa vastaan. Pysytään aiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla tavoin lapsi vaan oppii, että jokainen joka kiusaa, on eri mieltä, sanoo pahasti tulee kohdella väkivallan kanssa.
On riitaa kumppanin kanssa = Lyödään turpaan.
On riitaa työkaverin kanssa = Lyödään turpaan.
Täsmälleen näin. Keino pysyy samana, kohde vain vaihtuu.
Jos itse turvaudut väkivaltaan, mutta huudat samalla että kiusaaminen on väkivaltaa ja väärin, etkö näe tässä ristiriitaa?
Oikeasti jos on mahdollisuus puolustautua niin se kannattaa aina tehdä. Jos ei niin pakottaa vanhemmat muuttamaan jonnekin jossa ei ole 11 vuotiaita 80kg nyrkkeilijöitä
Olin 10v ja juuri muuttanut. Olin keinussa ja toinen poika vaati minua luovuttamaan keinun hänelle. En luovuttanut, joten tappeluhan siitä tuli. Kaveri hävisi ja kuisaaaminen loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Ei tarvinnut edes lyödä, oli riittävän noloa, että hävisi painiottelun muiden poikien katsellessa.
Ihan villi veikkaus, että poikien maailmassa, jos kiusattu lyö takaisin, saa hän turpiinsa entistä enemmän.
Omalla kohdallani kiusaaminen loppui, kun kiusaajat saivat tietää että tunnen ehkä huumediilereitä. Enkä edes tuntenut.
Kaikkein paras keino on opettaa lapselle oikeudentuntoa. Tulee puhua vaikkapa tosta Roope Salmisen tapauksesta, että miten 5 vuoden jälkeenkin voi tollaisessa asiassa hakea oikeutta. Miksi ei sitten voisi tehdä lasua tai rikosilmoitusta niinkin pahasta asiasta kuin väkivaltaisesta luokkatoverista, tai useammasta.
Vierailija kirjoitti:
Jos itse turvaudut väkivaltaan, mutta huudat samalla että kiusaaminen on väkivaltaa ja väärin, etkö näe tässä ristiriitaa?
En ole sama kirjoittaja, mutta en näe. Olen 100% oikeamielinen, joten kohde on täydellä varmuudella ansainnut rankun.
Kannattaa työntää portaita alas ja jos joku joskus jotain kysyy, niin sanot vaan etten tiedä mitään tai että se kompastui.
Se vain pitää katsoa, ettei yritä lyödä itseään vahvempaa.