Olen narsisti, haluatko kysyä minulta jotain?
Kysykää pois.
Kommentit (54)
No mulla ei ole mitään kysyttävää, mutta uskon ap:n olevan narsisti jos näin sanoo ja kykenevänsä sen tiedostamaankin. Mun miehellä ei ole narsistista diagnoosia, mutta jos aletaan katsomaan diagnostisia kriteerejä niin täyttää ne kirkkaasti, tunnistaa hyvinä hetkinä asiat jopa käytöksestään. Ja tunnistaa esim. nuorena koulussa ja nyt työelämässä käyttäytyvänsä narsistisesti ja saavansa hyötyä ihmisistä, pääsevänsä "kuin koira veräjästä" ym kun osaa manipuloida. Hänen luonteensa on aiheuttanut suuria ongelmia parisuhteeseemme, ja alkuun kaikki oli tietysti minun syytäni. Ajan myötä ja kai iän karttuessa hän on alkanut tajuamaan omaa osuuttaan ongelmiin ja sitä kautta on kyllä muuttunut. Tai esittää muuttuneensa...;) on siis aivan stereotyyppinen narsisti; osaa olla äärettömän hurmaava ja ihana, palvoo maasta taivaisiin ja jos sattuu vittumaiselle tuulelle, on täydellinen kusipää. Tähän asti rakkautta on riittänyt, enkä ole alistunut, vaan laittanut kampoihin. Suhde on sillä tavoin syventynyt ja ongelmat ovat vähentyneet.
Uskon että ap on saanut diagnoosin mutta en usko että ap on narsisti. Kaikki mitä hän kirjoittaa on liian oppikirjamaista, 'juuri niinkuin narsistin kuuluu vastata'...
Anteeksi.. koko ketju oli trolli, kuten tiedetään tosi narsisti ei itseään tunnista :D
AP
En ole trolli. Enkä pitänyt itseäni narsistina ennen kuin minulle alettiin puhua tuosta diagnoosista. Kuulemma diagnostiset kriteerit täsmäävät... ja järjellä ajateltuna tunnistan itseni kuvauksesta.
Ollessani lapsi isäni oli paljon poissa kotoa työmatkojen takia. Kun molemmat vanhempani olivat kotona, he huusivat toisilleen usein. Joskus äiti kävin isän päälle, joskus isä löi takaisin. Minua he eivät lyöneet koskaan. Ruokaa oli aina pöydässä, rahaa sain aina kun pyysin. Vanhempani erosivat ollessani 20-vuotias. Pidän heihin yhteyttä, koska siedän heitä. Jos he olisivat vielä yhdessä, en varmaan haluaisi olla heidän kanssaan tekemisissä koska he olisivat liian rasittavia.
En saanut narsismidiagnoosia teininä vaan vasta aikuisena, eikä diagnoosia todellakaan anneta yhden psykiatrikäynnin perusteella. Hakeuduin alunperin psykologille parin epäonnistuneen ihmissuhdekokeilun ja työuupumuksen seurauksena. Minut passitettiin psykiatrille, ja siitä se sitten lähti.
Olen valinnut seurustelukumppanini älyn, ulkonäön ja yleisen kiinnostavuuden perusteella. Ja kyllä, pidän imartelusta ja ihailusta. Osaan sanoa ihmisille juuri ne asiat, joita he haluavat kuulla. Sillä tavoin saan heidät myös kiinnostumaan minusta. Jos seurustelukumppani lakkaa kiinnostamasta minua tai ärsyttää minua, hankkiudun hänestä eroon. Jos hän tekee elämästäni hankalaa, pyrin kaikin keinoin tekemään hänen elämästään vielä hankalampaa.
Olen oikeastaan melko hiljainen ja sellainen tarkkailija. Mutta jostain syystä riitaudun ihmisten kanssa helposti.
En taida tuntea syyllisyyttä samalla tavalla kuin muut. Olen tehnyt yhtä sun toista, myös laittomia juttuja, mutta en ole ajatellut niitä asioita minkään moraalin kannalta vaan lähinnä siten, jäänkö kiinni. Katumusta ja häpeää tunnen, jos olen menetellyt huonosti tai "menettänyt kasvoni" muiden silmissä eivätkä he enää ihailekaan minua.
Sydämellisin jaxuhaliterveisin ap
Historia toistaa itseään.
Pysy sinkkuna niin säästät monet viattomat ihmiset mielipahalta sairaan toimintasi takia.
Toimintatapasi tuo jotain jännitystä elämääsi ja saat kaipaamasi huomiota vaikka se onkin negatiivista.
Huh, huh.
Lähipiirilläsi täytyy olla hyvät hermot, pärjätäkseen kanssasi ja nyt kun tiedät tilanteesi, korjaatko pystytkö muuttamaan käytöstäsi?
[quote author="Vierailija" time="23.11.2013 klo 19:10"]
Narsistinen ihminen on vain kuori, ei ihminen ollenkaan! Hänen kanssaan ei normaali elämä onnistu koskaan. He vähättelevät muita, nostavat itsensä korokkeelle. Muut ihmiset ovat vain pelinappuloita, "ystäväpiiri" vaihtuu heidän tarpeidensa mukaan. Sitaatit siksi, että heidän kanssaan ei voi ystävystyä, koska heillä ei ole tunteita, varsinkaan empatiakykyä.
[/quote]
Narsistilla on tunteet ja empatiakykyä. Narsisti kykenee myös vastavuoroisiin ihmissuhteisiin. Taidat sekoittaa narsismin psykopatiaan.
Narsistillä pitää olla psykiatrin tekemä diagnoosi. Muotisana nykyään. Ympäristö kylvää kyseistä diagnoosia liiankin paljon. Oikeassa narsistissa on kyse paljon syvemmästä "ongelmasta". Mulla on ihan psykiatrin tekemä diagnoosi olen sitten samaa mieltä asiasta tai en. Kun diagnoosi kerran on niihin papereihin laitettu se ei siitä ikinä saada pois. Itse joudun pitämään huolen että sairashistoriani ei selviä esim työpaikallani ja työterveyshuollossa joten olen asettanut kiellot tietojen lähettämiseen, ja toivon että niitä noudatetaan.
Kuvitellaan sitäpaitsi että narsisti aina on miespuolinen ja niin sanottu kotityranni, ei pidä paikkaansa. Itse olen nainen enkä pompottele miestäni enkä ole myöskään työpaikalla tyranni.
Mikä on se häpeän kokemus josta narsismisi puhkesi?
Ex-mieheni oli narsisti ja kyllä olen nyt jälkeenpäin nauranut makeasti hänen idioottimaiselle uskolleen siitä että on muita parempi ja viisaampi. Monta tilannetta joissa hän toimi tyhmääkin tyhmemmin muttei itse tajunnut sitä.
Oletko narsisti vielä täällä vastaamassa? Kysyisin, että onko sinulla jokin erityisruokavalio?
Paskat ole :)
Leikit olevasi,koska se on sinusta coolia.
En usko hetkeäkään diaknoosiisi!
En usko että ap on narsisti, narsisti ei tiedä olevansa narsisti eikä ainakaan puhu itsestään niinkuin nyt tekee. Et ole edes kovin älykäs, olet vain kiusattu pikkutyttö joka luulee että kovistelemalla muita olet narsisti. Ei tuo ole kuin teini-angstia ja jollet ole enää teini niin sille asteelle olet jäänyt.
Et ole saanut mitään diagnoosia ja jos kuvittelet että joku päällekarkaamiskohtaus on tehnyt sinusta narsistin olet todella väärässä. Muutenkaan tunnusmerkit ei täyty.