Eron jälkeen entisen puolison uudet lapset..

Ap jatkaa. Minulla ei siis ole itselläni yhtään lasta, eikä minulla kyllä ole miestäkään jolla lapsia olisi. Ja kuten kirjoitin että "tällä palstalla". Eli olen laittanut merkille että tällä palstalla hyvin usein ihmiset ajattelevat noin, ihmettelen miksi. Jokainen lapsi on mielestäni arvokas :)

En ymmärrä yhtään mitä höpiset. 

Minun exällä on yksi uusi lapsi. Joo, siinä olet oikeassa, että minulle hän on täysin arvoton, täysin evvk. Mutta samoin minulle on evvk se, miten isä (eli minun ex) hänestä huolehtii. Sen kun huolehtii jos haluaa.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 09:18"]

Jännä homma miten tällä palstalla eron jälkeen miehelle syntyneet uudet lapset eivät ole minkäänlaisessa arvossa, isät ei saisi heistä huolehtia, isä ei saisi heitä rakastaa ja sanotaan että olisi parempi jos lapsia ei edes olisi. Sääliksi käy tällaisten ihmisten omia lapsia. Toinen jännä homma on se että lasten äidit ovat vapaita tekemään mitä ikinä haluaa mutta miehen ja varsinkin miehen uuden puolison tekemiset on kaikki hyvinkin väärin. NAURETTAVAA!!

[/quote]

kannattaisko keskittyä johonkin olennaiseen?  Ero on sen verran hurja juttu, että herättää paljon kipeitä tunteita. Turha toisten tunteista on hernettä nenään vetää. Viisas isä ei niitä rakkausrusinoita edes tee, jos se on jotenkin poissa jo olemassaolevilta lapsilta. Ero on myös lapsille aina raskas ja uusiin sisaruksiin totuttelu myös- ihmekös se jos äitiä surettaa lastensa puolesta.

Olipas taas provosoiva lausunto, mutta mielipiteensä saa ilmaista jokainen. Tosin ap. puhuu (kirjoittaa) niinkuin tutkitusta tiedosta.

Usein vaan äitiä surettaa eniten ja sen sitten omilla toiminnoillaan ja puheillaan siirtää lapseen/lapsiin.

Jos nämä katkerat ex naiset voisivat pitää oman katkeruuden sisällä ja puhua lapsilleen kannustavasti tulevista sisaruksista tms niin helpommalla pääsisi nämä lapset!

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 09:31"]

Usein vaan äitiä surettaa eniten ja sen sitten omilla toiminnoillaan ja puheillaan siirtää lapseen/lapsiin.

Jos nämä katkerat ex naiset voisivat pitää oman katkeruuden sisällä ja puhua lapsilleen kannustavasti tulevista sisaruksista tms niin helpommalla pääsisi nämä lapset!

[/quote]

Ja voi kun se eroava isä ja uusperhettä rakentava isä muistaisi aina kohdella lastensa äitiä arvostavasti ja kunnioituksella. Se tosiasia että es on lasten äiti ei muutu vaikka seuraava olisikin kierroksessa. Auttaa kummasti äidin oloon se että hän tuntee edelleen olevansa arvokas äitinä sille toiselle vanhemmalle. Se usein tuppaa unohtumaan tyystin. Ja olevan nyxälle ihan liikaa, vaikka kyseessä on lasten paras.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 09:18"]

Jännä homma miten tällä palstalla eron jälkeen miehelle syntyneet uudet lapset eivät ole minkäänlaisessa arvossa, isät ei saisi heistä huolehtia, isä ei saisi heitä rakastaa ja sanotaan että olisi parempi jos lapsia ei edes olisi. Sääliksi käy tällaisten ihmisten omia lapsia. Toinen jännä homma on se että lasten äidit ovat vapaita tekemään mitä ikinä haluaa mutta miehen ja varsinkin miehen uuden puolison tekemiset on kaikki hyvinkin väärin. NAURETTAVAA!!

[/quote]

Miehesi ero ei tainnut olla vielä ihan selvä, kun aloit puskea hänelle rakkauden hedelmää? Sitä niittää mitä kylvää...

Ei kai kukaan väitä, ettei noin saisi/pitäisi olla. Ymmärtääkseni täällä on käyty keskustelua siitä, että entisen kanssa olisi hyvä, että asiat olisi selvät, ennen kuin aletaan perustaa uutta perhettä. Sehän olisi kaikkien etu. Toimivat välit ex-puolisoiden välillä, lapset tottuneet eroon, käsitelleet eroa ennen uuden sisaruksen syntymää, kaikki sopeutuneet riittävän hyvin.

Suurin ongelma näissä on se, että usein mies hätäpäissään, perustaa uuden perheen entisen raunioille ilman, että eroa riittävästi käsitelty entisen puolison, yhteisten lasten ja sukulaisten, sekä ystävien kanssa. Pieneltä lapselta vaatii äärimmäistä sopeutumista tottua uuteen paikkaan, uusiin ihmisiin ja sitten vielä sisaruksen syntymään, joka on iso muutos ydinperheessäkin.

Toivoisin, että ihmiset kunnioittaisivat lapsiaan niin paljon, että annettaisiin heille ensin aikaa tottua. Ja totta vie, pääsisivät nyksätkin helpommalla, kun ensin olisi tutustuttu kunnolla, ennen kuin perhe-elämästä haaveillaan...

Kuinka kauan pitää teeskenellä, että miehen eksä on hyvä äiti? Kun ei ole. Mies just sanoi toissa päivänä, että täyspaska ihminen ja vielä paskempi äitinä, olis saanut jäädä lapsettomaksi. Allekirjoitan. Hänessä ei oikeastaan ole mitään hyvää äitinä. Ei huolehdi edes perusasioista lähtien hygienia ja vaatteet, pitää lapsia nälässä omien addiktioidensa takia, ei näe vaivaa minkään eteen, ei tue kaverisuhteita tai harrastuksia ja hännän huippuna varastaa lasten rahat itselleen. Siis kun me annetaan lapselle taskurahaa (äiti ei anna koskaan edes 10 senttiä), niin "lainaa" rahat heti, kun lapsi pääsee kotiin ja rahoja ei näy enää koskaan. Paha ihminen, persoonallisuushäiriöinen. Tästä on puhuttu jopa naisen kummankin siskon ja äidin kanssa, jotka on tosi suruissaan tämän naisen tavasta toimia. Mies on monesti kysynyt, että alanko vihdoin ymmärtämään, miksi halusi erota moisesta ihmisläjästä. Sääli, että tuo akka haluaa väkisin pitää lapset luonaan, vaikkei ole mitään tarjota lapsille kuin paskainen sänky ja Saarioisten maksalaatikkoa.

Pitää muistaa sekin, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Itse olen exäni kanssa hyvissä väleissä, ollut aina. Miksi minun pitäisi tapella hänen kanssaan?

Kun exälle syntyi poika, niin minä olin lapsesta kiinnostunut. Hain, löytyykö lapsesta samoja piirteitä kuin meidän pojasta. Oli tuo poika meillä joskus yökylässäkin. Kertoo kai aika paljon minun ja exän ja hänen nykyisen väleistä?

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 11:17"]

Kuinka kauan pitää teeskenellä, että miehen eksä on hyvä äiti? Kun ei ole. Mies just sanoi toissa päivänä, että täyspaska ihminen ja vielä paskempi äitinä, olis saanut jäädä lapsettomaksi. Allekirjoitan. Hänessä ei oikeastaan ole mitään hyvää äitinä. Ei huolehdi edes perusasioista lähtien hygienia ja vaatteet, pitää lapsia nälässä omien addiktioidensa takia, ei näe vaivaa minkään eteen, ei tue kaverisuhteita tai harrastuksia ja hännän huippuna varastaa lasten rahat itselleen. Siis kun me annetaan lapselle taskurahaa (äiti ei anna koskaan edes 10 senttiä), niin "lainaa" rahat heti, kun lapsi pääsee kotiin ja rahoja ei näy enää koskaan. Paha ihminen, persoonallisuushäiriöinen. Tästä on puhuttu jopa naisen kummankin siskon ja äidin kanssa, jotka on tosi suruissaan tämän naisen tavasta toimia. Mies on monesti kysynyt, että alanko vihdoin ymmärtämään, miksi halusi erota moisesta ihmisläjästä. Sääli, että tuo akka haluaa väkisin pitää lapset luonaan, vaikkei ole mitään tarjota lapsille kuin paskainen sänky ja Saarioisten maksalaatikkoa.

[/quote]

Miksi sitten miehesi meni naimisiin ja teki lapsia naisen kanssa, joka on niin "täyspaska"? Minä en suostu edes tapailemaan miestä, joka puhuisi eksästään tuolla tavoin. Entäs kun tulee se päivä, jolloin sinä olet hänen mielestään se "täyspaska" äiti?

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 11:21"]

Pitää muistaa sekin, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Itse olen exäni kanssa hyvissä väleissä, ollut aina. Miksi minun pitäisi tapella hänen kanssaan?

Kun exälle syntyi poika, niin minä olin lapsesta kiinnostunut. Hain, löytyykö lapsesta samoja piirteitä kuin meidän pojasta. Oli tuo poika meillä joskus yökylässäkin. Kertoo kai aika paljon minun ja exän ja hänen nykyisen väleistä?

[/quote]

Näin toimivat aikuiset ihmiset. Uskon, että teilläkin erosta aikaa, ennen kuin mies sai nykyisensä kanssa uuden lapsen? Uskon, myös että eronne oli loppuunkäsitelty ennen uutta suhdetta, eikä siihen liittynyt pettämistä tai muuta dramatiikkaa?

Joskus voi olla terveellistä, myös asettautua hetkeksi mielikuvissaan ex-vaimon rooliin. Hän on kenties jätetty, kenties tullut petetyksi, opettelee elämään itsenäisesti pitkän parisuhteen jälkeen, välttämättä itse ei ole eroa toivonut lainkaan. Eroon kuuluvat yleensä myös vihan tunteet, jotka ikään kuin lopettavat rakkauden puolisoon. En väitä, etteikö tietenkin molemmissa olisi "syytä", kun tietttyihin ratkaisuihin on päädytty, mutta aina jos ero tullut toiselle yllätyksenä, se on vaikeampi hyväksyä ja sietää.

Ex-vaimot harvemmin ovat ilkeitä tahallaan, hulluja, huonoja äitejäkään välttämättä eivät kaikki ole....vaan tavallisia naisia, jotka toipuvat elämänsä suurimmasta surusta, yrittävät taistella eteen päin surun ja kiukun keskellä. Kyllä suurinosa ottaa vastuun itsestään puolisona ja siitä, millainen on ollut ja millaista arki on ollut, mutta vähänkös siihen enää voi vaikuttaa?

Avioerosta toipuminen on pikkuisen eri juttu, kuin poikaystävästä luopuminen. Sitä voisi melkein verrata kuoleman kautta toisen menettämiseen.

Olet juuri synnyttänyt uudelle miehellesi vauvan?

Minusta tuntuu pikemminkin, että vanhan liiton lapset toivotaan olemattomiin eikä ymmärretä, että ne ovat edelleen miehen lapsia vaikka entisestä vaimosta onkin erottu. Koko ajan ollaan kritisoimassa lapsia ja entistä akkaa pienimmistäkin "virheistä" mutta omia töllöilyjä pitäisi vain kaikkien ymmärttää ja hyväksyä. 

Kunnollinen mies ei jätä lapsiaan vaikka uusi akka sanoisi mitä. Muunlaista miestä ei kannata ottaakaan.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 09:31"]

Usein vaan äitiä surettaa eniten ja sen sitten omilla toiminnoillaan ja puheillaan siirtää lapseen/lapsiin.

Jos nämä katkerat ex naiset voisivat pitää oman katkeruuden sisällä ja puhua lapsilleen kannustavasti tulevista sisaruksista tms niin helpommalla pääsisi nämä lapset!

[/quote]

Entäs jos miehesi palaisi eksänsä luokse takaisin ja jäisit itse yksin vauvasi kanssa, niin kuinka kannustavasti tukisit tuota sisaruussuhdetta?

Tarkoitukseni ei ole olla ilkeä, vaan laajentaa ajatteluasi siihen, että tietenkään se, jos ex ei suhdetta tue, se ei ole oikein vaan että ymmärtäisit myös MIKSI näin on.

Varmasti hän tukee ajan kanssa, kun tottuu ajatukseen. Ex-vaimoiltakaan ei sovi vaatia liikoja ;) Ihmisiä hekin vain ovat.

10 vastaa. Olimme rakentamassa taloa, johon minä ja lapset emme muuttaneet, kun tuli ero. Aika pian tämä nykyinen muutti sinne asumaan. Lapsikin sai alkunsa melko varhain.

Kyllä AIKUISEN ihmisen pitää vihan tunteistaan huolimatta käyttäytyä. Jos ei muuten, niin ainakin niiden lasten takia. Muistan kyllä sen, että hieman kirpaisi, kun uusi nainen muutti "meidän" kotiin, mutta en ole ikinä ollut materian perään, enemmän olen aina arvostanut henkistä tasapainoa. Kiukun olen purkanut liikuntaan ja sillä kyennyt olemaan tasapainoinen äiti lapsilleni. Erosta huolimatta.

Mun miehen ex on kutsunut meidän lasta mm "helvetin kakaraksi". Eivät ole koskaan tavanneet ja pidän muuten huolen, etteivät koskaan tapaakaan. Skitso akka joka mm. on lyönyt omia lapsiaan. Ero ja yksinhuoltajuus on varmaan joo ikävä juttu, mutta jokaisen lapsia tekevän pitäisi osata siihen varautua, voihan se puoliso vaikka kuolla. Erosta on nyt siis jo useampi vuosi joten luulisi vähitellen saavan arkensa järjestykseen. Onkohan meillä 9 sama mies, kun tuo kuvauksesi miehen eksästä kuulostaa hyvin tutulta? Usein tulee lapset meille likaisina, ei olla pesty hiuksia, vaatteet on likaisia, ei ole säänmukaista varustusta (tulivat nollakelillä ohuissa vk-haalareissa ja kesäpipoissa, ei fleecejä tms). En hyvällä tahdollakaan voisi kutsua häntä hyväksi äidiksi. Mieskin ihmettelee mitä sille naiselle on tapahtunut, kuulemma oli ennen huolehtiva äiti ja muutenkin ihan normaali, sittemmin hän on ihan repsahtanut ja vain bileet ja miehet kiinnostaa. Lapset virikehoitoon ja viikonloppuisin meille, silti on äidillä niiiin raskasta.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 11:21"]

Pitää muistaa sekin, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Itse olen exäni kanssa hyvissä väleissä, ollut aina. Miksi minun pitäisi tapella hänen kanssaan?

Kun exälle syntyi poika, niin minä olin lapsesta kiinnostunut. Hain, löytyykö lapsesta samoja piirteitä kuin meidän pojasta. Oli tuo poika meillä joskus yökylässäkin. Kertoo kai aika paljon minun ja exän ja hänen nykyisen väleistä?

[/quote]

Ole onnellinen, että teillä on noin. Itse en ikinä antaisi lastani miehen eksälle hoitoon, ja jos olisin mieheni niin hommaisin ne muutkin lapset vähän äkkiä pois sen naisen luota. Eikä tämä ole mitään mustasukkaisuutta tms, koska siihen ei ole tarvetta. En vain luota pätkääkään kyseisen ihmisen kykyyn hoitaa lapsia, kun ei kykene edes omiaan hoitamaan kunnolla.

-16

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 11:36"]

Mun miehen ex on kutsunut meidän lasta mm "helvetin kakaraksi". Eivät ole koskaan tavanneet ja pidän muuten huolen, etteivät koskaan tapaakaan. Skitso akka joka mm. on lyönyt omia lapsiaan. Ero ja yksinhuoltajuus on varmaan joo ikävä juttu, mutta jokaisen lapsia tekevän pitäisi osata siihen varautua, voihan se puoliso vaikka kuolla. Erosta on nyt siis jo useampi vuosi joten luulisi vähitellen saavan arkensa järjestykseen. Onkohan meillä 9 sama mies, kun tuo kuvauksesi miehen eksästä kuulostaa hyvin tutulta? Usein tulee lapset meille likaisina, ei olla pesty hiuksia, vaatteet on likaisia, ei ole säänmukaista varustusta (tulivat nollakelillä ohuissa vk-haalareissa ja kesäpipoissa, ei fleecejä tms). En hyvällä tahdollakaan voisi kutsua häntä hyväksi äidiksi. Mieskin ihmettelee mitä sille naiselle on tapahtunut, kuulemma oli ennen huolehtiva äiti ja muutenkin ihan normaali, sittemmin hän on ihan repsahtanut ja vain bileet ja miehet kiinnostaa. Lapset virikehoitoon ja viikonloppuisin meille, silti on äidillä niiiin raskasta.

[/quote]

Olisiko miehen häipyminen tehnyt tästä entisestä rouvasta, ennen kaiken huolehtijasta, katkeran ja väsyneen? Entä jos mies häipyy ja jättää sinutkin. Muista sitten pysyä kaikkien ymmärtäjänä ja hyväksyjänä, lasten vuoksi.

ex meni viime kesänä naimisiin ja nyt heille on tulossa vauva. En tiedä yhtään milloin, tyttäreni sen möläytti. Laitoin ex.lle onnittelut sähköpostitse ja kerroin olisi hän itse voinut asiasta kertoa.

Meillä on tyttö ja poika ja varsinkin tyttö on tosi hyvissä väleissä ex.n uuden vaimon kanssa, välillä tuntuu liian hyvissä väleissä. Poika on jo koulussa, joten häntä nyt ei tuleva vauva kiinnosta juuri yhtään, ainakin vaikuttaa väliinpitämättömältä, mutta eiköhän hän ole ihan ylpeä isoveli joskus.  Eniten tietenkin toivon ettei nykyisen vaimon ja tyttäreni välit muuttuisi, tästä on tullut muutaman vuoden aikana hänelle hyvin tärkeä ihminen.

Kun lapset olivat viimeksi minun luona, meillä on viikko-viikko asuminen, tyttöni halusi välttämättä tehdä jotain vauvalle ja me sitten, eli 98 % minä tein vauvalle vauvan peiton ja tyynyn. Hän sitten tosi onnellisena ne vei tulevalle äidille, oli kertonut itse oli kaikki tehnyt, äiti oli vähän auttanut. Peitto piti olla vaaleanpunainen, eli saa nähdä mikä pettymys tulee jos käy ilmi että vauva onkin poika. Lisätietoja en ole vielä kuullut eikä ne minulle kuulukaan.

On aika luonnollista että vauvoja tulee jos on mennyt naimisiin naisen kanssa, joka ei ole vielä äiti ja hän on alle 30 v. Olen ihan varma että ex hoitaa isyyden ihan yhtä hyvin kohta kun on 3 kahden sijasta.

Vaikka minulla ja ex.llä + ex.n vaimolla onkin "ihan hyvät välit", emme ikinä tappele, kaikki asiat voidaan sopia ja jos toinen pyytää jotain toiselta, se lähes aina käy, en usko että vauvalla on minulle mitään merkitystä. Tuskin tulen vauvaa ikinä näkemään, koska miksi ihmeessä minä tämän näkisin ?

En usko että tulen antamaan mitään syntymälahjaa tai ristiäislahjaa, mutta tietenkin autan lapsia moisien valinnassa ja maksamisessa.

Kummallakin on niin paljon sukua ja ystäviä että en usko minua ikinä vaivataan, kun on kyse lastenvahtina olemisesta.

Veljen entinen avovaimo keksi että kun hänen lapsensa syntyy (nainen siis petti ja jätti kun esikoinen oli 1v, ja meni vuoden päästä erosta naimisiin ja tuli raskaaksi) niin veljeni ei saisi tämän esikoisen kanssa enää lähteä kahdestaan Hoplopiin yms, vaan pitää aina ottaa myös tämä uusi lapsi mukaan koska se on sitten kuitenkin tämän esikoisen sisko/veli ja pitää saada huomiota samalla tavalla kuin esikoinenkin....