Äidin koulutustaso korreloi lasten koulutustason kanssa. Opiskeletko lisää?

Mulle on lapsen koulutustaso ihan yks hailee, pääasia että pääsisi haluamalleen alalle töihin. Esikoinen on nyt jo pidemmällä koulutuksessa kuin minä, valmistuu juuri merkonomiksi ja keväällä ylioppilaaksi, minä en ole lukiota käynyt, pelkän kauppiksen, ja myöhemmin pari ammattitutkintoa.

Olen ollut elämästäni 25 vuotta koulunpenkillä eli eiköhän se nyt riitä?

Joo. En tosin valittaisi jos enemmänkin haluaisivat opiskella.

T: maisteri.

Mulle ei sinällään ole tärkeää lapseni koulutus, toivon enemmän että hän löytää oman alansa ja saa töitä.  Itsellä kuin myös miehellä on vain ylioppilastutkinto ja ammattitutkinto, toisaalta töitä on ollut putkeen viimeiset 20 vuotta :)

Meillä äiti ja isä ovat akateemisesti korkeasti koulutettuja ja lasten ammatit/työnkuvat ovat taksikuski, maalari ja myyjä. Haluaisin toisaalta korkeamman koulutuksen sivistyksen takia, mutta en usko sen vuoksi menestyväni paremmin tässä nykymaailmassa. Olen silti siirtänyt esimerkiksi vanhempieni antamaa "kulttuuriperimää". Meillä esimerkiksi luetaan paljon ja kannustan lapsen tiedonjanoa.

Olen suvusta, jossa kaikki ovat vähintään maistereita. Alle 50-vuotiaista epätavallisen suuri osa on jopa tohtoreita. Olen sukuni ensimmäinen AMK-tutkinnon suorittanut. Ja kyllä, aion opiskella lisää. 

Olen maisteri, ja tyydyn lasteni valintoihin. Lukijatyyppiä ovat, kasvatuksen tuloksena ja lahjojensa mukaan, vaikka myös urheilevat jne. Yhdelle suosittelisin kyllä liikunta-alaa, on niin urheilullinen.

Lapsi perii älykkyyden, sillä on iso merkitys koulutusvalintojen kannalta, mutta tietysti myös vanhempien antama esimerkki vaikuttaa. Myös pitkäjänteisyys, tunnollisuus, keskittymiskyky, kunianhimo korreloivat opinnoissa menestymiseen. Meillä minä akateeminen, isä amiksen käynyt. Molemmat tyytyväisiä omaan alaansa ja ammattiinsa. Molemmilla kunnianhimoa oman työn suhteen, mutttei olla mitään uraohjuksia kuitenkaan. Tienataan saman verran. Minulle on ihan sama mitä pojat valitsee, kunhan ovat onnellisia.

Opiskelin jo. Pääasia että lapset ovat onnellisia työssä mitä tekevät. Se on kuitenkin 45v vähintään kun työelämässä pitää mukana olla.

Onneksi itse putosin kauemmas puusta.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 13:01"]

Olen maisteri, ja tyydyn lasteni valintoihin. Lukijatyyppiä ovat, kasvatuksen tuloksena ja lahjojensa mukaan, vaikka myös urheilevat jne. Yhdelle suosittelisin kyllä liikunta-alaa, on niin urheilullinen.

[/quote]

Minäkö tuon kirjoitin? En sittenkään, eivät ole lukijoita vaan enemmän tekijöitä ja olen iloinen siitä, että jo ammattiin valmistuneilla on koulutustaan vastaava työpaikka. Ehtivät he aikanaan opiskella lisää, jos pitävät sitä tarpeellisena.

Maisterin tutkinto riittää minulle. Jos lapsi päätyy samaan, osaa varmaan itse päättää haluaako vielä jatkaa vai ei. Jos päätyy amikseen ja töihin, olen tyytyväinen, kunhan on töitä.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 13:04"]

Opiskelin jo. Pääasia että lapset ovat onnellisia työssä mitä tekevät. Se on kuitenkin 45v vähintään kun työelämässä pitää mukana olla.

Onneksi itse putosin kauemmas puusta.

[/quote]

Ei se opiskelu siihen lopu! Myöhemmin opiskelet lisää tai päivität osaamistasi, eikös?=)

Vähempikin riittää kuin mitä minun koulutustasoni on. Toivon vain, että lapset päätyvät alalle, jolla viihtyvät ja jonka kokevat mielekkääksi.

Minun vanhemmat on käyneet vain 2. asteen koulutuksen, ei kumpikaan edes lukiota. Olen itse yliopistossa, joskus se menee näinkin.

mä ylitin vanhempieni koulutustason reilusti enkä usko tähän. Tosin meillä silti arvostettiin koulutusta ja kannustettiin opiskelemaan, sillä varmaan oli vaikutusta. Mitään pakkoa ei ollut, itse olen polkuni valinnut. Korkeammin koulutettujen perheiden lapset ikäluokassani kokivat nuorena usein enemmän paineita tästä koulutustasoasiasta.

mä ylitin vanhempieni koulutustason reilusti enkä usko tähän. Tosin meillä silti arvostettiin koulutusta ja kannustettiin opiskelemaan, sillä varmaan oli vaikutusta. Mitään pakkoa ei ollut, itse olen polkuni valinnut. Korkeammin koulutettujen perheiden lapset ikäluokassani kokivat nuorena usein enemmän paineita tästä koulutustasoasiasta.

mä ylitin vanhempieni koulutustason reilusti enkä usko tähän. Tosin meillä silti arvostettiin koulutusta ja kannustettiin opiskelemaan, sillä varmaan oli vaikutusta. Mitään pakkoa ei ollut, itse olen polkuni valinnut. Korkeammin koulutettujen perheiden lapset ikäluokassani kokivat nuorena usein enemmän paineita tästä koulutustasoasiasta.

Minun vanhemmillani pelkkä kansakoulu käytynä ja mulla kaksi korkeakoulututkintoa. Olen 40+ ja tuntuu että nykyisin ei tällaisia "nousuja" enää tapahdu.Toisaalta tienaan vähemmän kuin he, nousu?

Tutkinnoilla tekee nykyisin tosi vähän, tärkeintä on löytää ala, jolla työllistyy.

18 kirjoitti, että oliko se siis mikään nousu? Mihin lie sanat katosivat.

No itse olen käynyt vain peruskoulun joten olisi suotavaa, että lapset kouluttautuisivat enemmän koska nykyään on käytännössä mahdotonta saada. töitä ilman ammattillista koulutusta. 

Pääasia on kuitenkin se, että lapset pääsevät sitten joskus työskentelemään alalle, joka kiinnostaa (esikoinen haluaisi paleontologiksi).