Lue keskustelun säännöt.
Koska viimeksi olet käynyt tavarasi läpi?
20.11.2013 |
Eli koska viimeksi olet käynyt KAIKKI tavarasi läpi ja hävittänyt kaiken ylimääräisen rojun tavalla tai toisella (esim. kirpparille tai suoraan roskiin)? Löytyikö paljon kaatopaikkakamaa ja millanen oli fiilis jälkikäteen?
Itseäni on alkanut älyttömästi ahdistamaan tämä tavaran ja turhan rojun määrä, joten päätin ottaa tästä pienen projektin ja käydä joka jumalan nurkan läpi ja hävittää ylimääräiset kamat. Joltain osin voi tuntua hankalalta, koska tavaroista luopuminen on jostain syystä vähän hankalaa, vaikka en mikään hamstraaja olekaan.
On ihan älytöntä omistaa esimerkiksi monta erilaista kaulaliinaa joista kuitenkin käytän vain muutamaa. Kuitenkin, kun tulee aika käydä tavaroita läpi karsimis mielessä, ajattelen käyttäväni niitä vielä joskus. Sama kenkien ja muiden vaatteiden kanssa. Ja paskan marjat!!
Onko muilla samaa ongelmaa?
Kiitos.
Kommentit (38)
Juuri muuttopakkaus käynnissä, olen myynyt/kierrättänyt/ ja heittänyt pois ihan tajuttomasti tavaraa. Kuinka ihmeen paljon sitä säilöökään kaikkea ihan turhaa?! Tosiaan tuntuu hyvältä, jotenkin puhdistautuneelta :D vielä olisi keittiö ja siivouskaappi sekä loput sisustukseen liittyvät, matot, verhot jne. pakattavana, ja mitä enemmän pakkaa sitä helpommaksi karsiminen käy :) Tuntuu hyvältä ajatella uutta kotia jossa ei huku turhaan tavaraan!
Yksi hyvä neuvo minkä bongasin siihen, jos tuntuu vaikealta luopua tavarasta, on karsia tavarat kerran, roskiin, pitoon ja kierrätykseen, ja sitten karsia uudelleen, kun se luopuminen helpottuu sitä mukaa mitä tekee. Eli jos vaikka käy läpi kirjoja, joista karsii ensin osan, niin odottaa hetken ja käy vielä loput säilytettävän pinon kirjat läpi ja karsii niitä lisää .
Paljon olen saanut karsittua, mutta matkaa on vielsiihen että kaikille perheenjäsenille olisi esim. Kahdet lakanat, kahdet pyyhkeet jne. Se olisi mun ihanne, että tavaraa olisi ihan mahdollisimman vähän. Vielä en siihen pysty :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole varmaan 20 v käynyt kaikkia läpi. Tällöin muutin lapsuuden kodista, mutta entiseen osoitteeseen jäi vielä paljon ylimääräistä.
Uuteen kotiin otin vain mitä halusin ja vähintään kerran vuodessa kävin kirppiksellä myymässä ylimääräistä, jota toin lapsuudenkodista sekä ympäriltä tuli ylimääräistä. Kun mies muutti tähän taloon, on määrä vaan kasvanut ja kasvanut eikä vähenny kuin tilapäisesti kesällä kirppiksellä.
Nyt vasta äitiyslomalla, varsinkin hoitopäivärahalla olen tajunnut kuinka paljon rahaa mulla on romppeissa kiinni ja säännöllisesti laitankin fb-kirppiksille myyntiin lastenvaatteita. Enkä osta mitään. Tulot eivät anna myöden. Normi esimerkki on vaatteet. Tällä hetkellä päälläni olevat vaatteet ovat kaikki yli 10 v vanhoja. Siistimmät vaatteet odottavat työhetkiä, ne verkkarit ja t-paidat ovat nyt käytössä ja samoin kaikki muut. Shampoota en ole vuosiin ostanut kuin hinnan perusteella, mitään uutta en osta ennen kuin vanha on lähes loppu.
Viime kesänä kävin kirppiksellä myymässä, myin 8 banaanilaatikollista ja 4 laatikollista jäi, jotka kaikki vein kiertoon, eikä määrä tuntunut missään.
En edes haaveile hetkestä, jolloin koko koti olisi läpi käyty. On kuitenkin toista sataa neliötä, iso kellari ja kaikki komerot täynnä, olisi monen vuoden työ. Joka tapauksessa suunta on vähenevä ja se mulle riittää
Joka kuukausi käyn jonkun osan läpi ja ylimääräinen menee kiertoon.
Kotini on jaettu 6 eri osaan ja aina kerran kuussa otan alueen käsittelyyn. Esim. keittiössä tyhjennän kaikki hyllyt, pyyhin ne ja laitan takaisin. Jokainen kattila ja kansi tulee käytyä läpi. Kaikki pussit ja säilykkeet katson onko päiväystä vielä jäljellä.
Minulla on erikseen komero, jossa säilytän tavaroita jotka menevät kiertoon. 2 x vuodessa tuttu kirpparinpitäjä tulee käymään kotona, vie tavarat mennessään. Hän hinnoittelee tuotteet ja laittaa myyntiin ja tilittää 30 % joka toinen kk.
Meillä on lisäksi hyvät säilytystilat, vajaa 80 neliön asunnossa 2 vaatehuonetta.
Minä laitan myös jatkuvasti ylimääräiset kiertoon. Roskat roskiin ja sit mulla on kaksi muovilaatikkoa kaapissa, toisessa lukee "myyntiin" ja toisessa "annetaan" annetaan korista tarjoan tutuille ja loput spr kirppikselle ja myyntiin meneviä myyn kirpparilla kaksi kertaa vuodessa. En säästä yhtään turhaa tavaraa, mitä en tarvitse. Nykyään myös mietin jo kaupassa tarkasti, mitä ostan.
Vuosi sitten, kun erottiin. Kolmenkymmen vuoden tavarat, sulle, mulle, roskiin. Jotain meni jo aikuisille lapsille. Ja voin sanoa, että usko meinasi loppua ja itku tulla sen tavaramäärän kanssa. Ylimääräistä tuli mukaan, myönnän. Niitä pikkuhiljaa hävitän fb-n kirppiksen kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen tätä jatkuvasti rauhallisesti pienimuotoisesti. Kun silmiin osuu hyllyssä kirja, joka ei enää ole välttämätön, siirrän sen laukkuun ja jätän työmatkalla kirjaston tai aseman kirjanvaihtohyllylle. Kun sovittelen kaapista vaatteitani, epämieluisat menevät muovikassissa eteiseen, mistä vien ne lenkillä keräyslaatikkoon. Kaupungissa asuminen mahdollistaa tällaisen. Maalla joutuisin kerryttämään pois vietävien kasaa ja se saattaisi unohtua multa johonkin varastonnurkkaan.
No, tehdään me tätä joskus kertarysäykselläkin koko perheen voimin. Yhtenä viikonloppuna turhat kodintekstiilit eläinsuojeluyhdistykselle eläinten pehmikkeiksi. Kirjataan ylös, missä on mikäkin keräys meneillään, ja sitten otetaan vaikka yksi lauantai siihen, että kootaan, putsataan ja pakataan keräyskamaa ja viedään se keräyspaikalle. Tori.fissä joku etsii jotakin, mistä voimme luopua: soitto, nouto.
Jonakin päivänä vanhempieni suuri talo irtaimineen tulee meidän tyhjennettäväksemme. Silloin on oman kaman syytä olla minimissä ja hallinnassa. Perkausmenetelmät hioutuneet.
Olen huomannut todeksi, että tavaran vähentäminen ja omaisuutensa tunteminen tehostaa muuta elämää. Keskittyy ja nukkuu paremmin.
Moni tuttu vain tehostaa säilytysratkaisujaan, lajittelee samoja kamoja yhä uusiin kaappeihin ja laatikoihin. Heillä pinna pysyy kireänä.
Ajattelin tulla ilmottamaan (ja upittaa), että kylppäristä lähti muovipussillinen kaikenlaista roinaa roskiin ja jonkin verran sellaista tavaraa jota kehtaa laittaa eteenpäin. Ja on niin hyvä fiilis, kun on saanut paikkoja samalla siivottua. T. Patalaiska Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika usein käyn laatikko kerrallaan tai kaappi kerrallaan. Muutossa pari kuukautta sitten kävin kaikki tavarat taas läpi. Ei paljoa enää karsiutunut.
Tällä hetkellä tilanne on se, että muistan miltei kaikki tavarani ja jos joku kysyy, osaan suorilta sanoa missä se tässä asunnossa on.
Meillä on aika kompakti kämppä eikä varastoa joten kamat on oltava kuosissa.
Muutoissa olen käynyt kaikki läpi, mutta edellisestä kerrasta on jo 14 vuotta aikaa. Pari vuotta sitten tajusin, että tuollainen inventaario olisi tarpeen, ja siitä asti olen ottanut tavaksi käydä läpi tavaroita pikkuhiljaa kaappi, huone tai varasto kerrallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Panen tavaran aina kiertoon ja hyvin on kelvannut!
Viime keväänä. Oli vaikeaa, mutta lopputulos erittäin helpottunut ja keventynyt olo ennenkaikkea henkisesti.
Uskon, että fyysisen tavaran läpikäyminen ja selkeästi ns. vanhaan elämään ja "vanhaan minään" liittyvien tavaroiden hävittäminen (koska ei ole enää tarvetta, on vaan säästelty tunnesyistä tai siksi että "ehkä joskus vielä käytän") auttaa omalla tavallaan päästämään irti myös menneen elämän tunnepuolenp painolasteista (myös niistä tiedostamattomista).
Koen, että fyysisen tavaran määrä ja sitä kautta fyysinen kaaos ja menneissä roikkuminen heijastuu suoraan ihmisen henkiseen kaaokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen sitä jatkuvasti pikku hiljaa. Aloitan alusta uudestaan kun tulee valmiiksi. Opin aika paljon, kun jouduin tyhjentämään apen ja anopin 180-neliöisen asunnon, jonka varasto ja kaikki kaapit olivat täynnä tavaraa. Nyt sen tavaran parhaimmisto on meillä varastossa nuorison omia asuntoja varten.
En koskaan enkä edes aio ikinä käydä. Asun ikivanhassa talossa, jossa voi kantaa muistonsa vintille ja jättää sinne lastenlasten löydettäviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähes kaikki tavarat kävin kaksi vuotta sitten läpi kun muutin eron jälkeen. Puolet kamoista meni exälle (siis esim keittiötavaroista ja liinavaatteista) ja lopuistakin myin paljon pois ja osa meni kaatikselle.
Kirjoja lahjoitin pois satoja ja jätin yhteen pienehköön kaappiin mahtuvat n 100.
Muuton jälkeen olen käynyt pari kertaa kirppiksellä. Silti mulla on ihan liikaa esim pyyhkeitä. Nyt käytän huonoimpia koirien tasssupyyhkeinä ja heitän pois, kun menevät siihenkin liian huonoiksi.
Olen yhden kuolinpesän tyhjentänyt viitisen vuotta sitten ja siitä opin että romuja ei kannata säästellä. Hirveä homma oli kun jätesäkkejä sain raahat roskikseen ja keksiä kelle kelpaisi vanhat kalusteet.
Kaksi vuotta sitten kun muutettiin 50m2 pienempään asuntoon tuli käytyä koko omaisuus läpi. Normaalioloissa käyn vaatekaapin läpi neljästi vuodessa ja joka kerta ainakin pari vaatekappaletta lähtee hyväntekeväisyyteen joskus kassikaupalla, lasten vaatteet setvin kuukausittain kun ne kasvaa sen verran nopeasti ja lelut pari kertaa vuodessa, kirjahyllyn ja keittiön kaapit siivoan kerran vuodessa, muualle ei hirveästi ylimääräistä kerry.
Vuosi sitten laitoin aika paljon tavaraa myyntiin kirpputorille ja tässä kokoajan on jotain pientä myynnissä netissä. Vuosi sitten kesällä muutettiin uuteen asuntoon, silloin tuli kanssa laitettua roskiin tavaraa.. Yleensä on sellainen periaate että jos en ole käyttänyt yli vuoteen, niin myyntiin/roskiin harkintaa käyttäen esim. vaatteet (erikseen tietenkin juhlavaatteet..)
Jotenkin outoa - ei minulla ole kaapeissa tavaraa, jota pitää viedä minnekään! Ei ole ylimääräisiä vaatteita, astioita, kirjoja jne. vaan ainoastaan tarpeellisia ja luettuja. Ei ole roinaa, krääsää, rojua - koska en sellaista ole koskaan hankkinut! Jos ei osta mitään turhaa, elämä on paljon hempompaa.
No eipä ole tuota ongelmaa. Kulutusyhteiskunnan kunniallisenä jäsenenä heitän (usein toki kierrätän) aina heti pois kaiken tarpeettoman (usein myös tarpeelliseksi paljastuvan), ja tilalle uutta ja mielenkiintoisempaa. Näinhän se markkinatalous toimii. Eikö tämä päde nykyisin ihmissuhteisiinkin?