Täytyykö minun pakottaa itseni haluamaan seksiä? :(
Ei vain tee mieli. Ei käy edes mielessä. En tiedä, mikä vaivaa. En käytä hormonaalista ehkäisyä, eli ei pitäisi siitäkään johtua.
Mieheni on hyvännäköinen, urheilee. Pitää itsensä kunnossa ja on haluttava. Miehessä ei siis vikaa.
Mies kärsii ja samalla suhteemme tästä minun haluttomuudesta.
Kommentit (27)
Tuttua vuosien ajan.. vaimollani löytyi kuitenkin syy, jonka eteen tekee tällä hetkellä töitä. Suosittelen seksuaaliterapiaan menoa. Vaikka aluksi yksin.
mene sänkyyn naisen kanssa :) johan muuttuu halut... terveisin joka päivä haluava
Joo ei muakaan haluta, en tykkää seksistä. Miehen takia meillä on joskus seksiä, onneksi mieskään ei halua kauhean usein. Kyllä mä yritän pakottaa itseni haluamaan. Toistaiseksi olen onnistunut siihen pisteeseen, että siedän sitä.
Samoja mietteitä täälläkin.
Seksi on kirosana
tietenkin teet asialle jotain. et voi pitää miestä seksittömänä, ei ole hänelle reilua. ryhdistäydy ja ota selvää mistä johtuu. itseään voi kyllä manipuloida haluamaan, ellei ole syntyjään aseksuaali. ja sinä et ole, koska tietäisit kyllä jos olisit.
Ei siitä mitään tule jos pitää pakottaa itsensä haluamaan seksiä. Siitäkään ei tule mitään, että haluaa seksiä ja ei sitä saa.
Kuten joku jo sanoikin, niin terapia voisi olla paikallan. Myös avoimen suhteen vaihtoehtoa kannattaa miettiä.
Sitä en ymmärrä, eivätkö nämä haluttomat ole joskus omasta halustaan harrastaneet seksiä. Eikö heillä silloin ollut päässään ajatuksia, että seksissä joku kiihottaa vai oliko se aina vain toisen miellyttämistä?
Ja jos taas seksissä ei tunnu mikään enää kiihottavan, eikö kuitenkin ole edes jotain, jossa henkilö näkee erotiikkaa?
Joku pakottaa itsensä urheilemaan, toinen lukemaan, kolmas seksiin....tällaista tämä elämä on.
Ei sitä nyt oikein haluamaan itseään pakottamaan pysty. Mutta antaa voi kyllä silti vaikkei haluakaan. Itse olen aseksuaali, eli en halua koskaan, mutta en koe suureksi vaivaksi seksiä. Itse asiassa omalla tavallaan nautin siinä siitä, että saan tuottaa miehelle hyvää oloa, vaikken varsinaisia fyysisiä tuntemuksia touhusta saakaan.
Niin.. no ero ei ole minusta nyt se ensimmäinen vaihtoehto.
Ennen olin hyvinkin halukas ja pidin seksistä. Aina olen siitä kyllä tykännyt. Nyt vain iän myötä halut vähentyneet kokonaan :(
Voisiko tämä liittyä siihen, että lapset on tehty ja enää ei ole "tarvetta" harrastaa seksiä (seksi=lapsi)? Liittyisi jotenkin siis biologiaan tämä.
Ehkä kaukaa haettua, en tiedä.
Mitä tuollaisessa seksuaaliterapiassa tehdään?
-ap-
[quote author="Vierailija" time="19.11.2013 klo 10:56"]
Sitä en ymmärrä, eivätkö nämä haluttomat ole joskus omasta halustaan harrastaneet seksiä. Eikö heillä silloin ollut päässään ajatuksia, että seksissä joku kiihottaa vai oliko se aina vain toisen miellyttämistä?
Ja jos taas seksissä ei tunnu mikään enää kiihottavan, eikö kuitenkin ole edes jotain, jossa henkilö näkee erotiikkaa?
[/quote]
En ole ap, mutta en siis nauti seksistä toisen ihmisen kanssa. En oikein osaa vastata. En ole tuollainen aseksuaali, ehkä, mutta en oikestaan itse halua seksiä. Enemmin miellyttämistarkoituksessa sitten.
En kuitenkaan ole mikään siveyden sipuli, miltä tämä voisi kuulostaa eikä minua ole kasvatettu seksinvastaisessa tai uskonnollisessa perheessä. Tämä on vain minun luonteenpiirteeni.
Ihminen on kokonaisvaltainen psykofyysinen pakkaus ja senpä takia meissä on omat juttumme: yks haluaa paljon, toinen vähemmän ja kolmas ei laisinkaan.
So what? Kahden ihmisen "jutut" eivät edes parhaimmillaan käy yksiin elämän joka osa-alueella, tunnepuolellakaan, niin se nyt vain on, eikä siinä mitään negaa ole, päinvastoin!
[quote author="Vierailija" time="19.11.2013 klo 11:50"]
Etkö halua läheisyyttäkään?
[/quote]
Tämä pitikin siis sanoa, että en halua sitä läheisyyttäkään.
Kyllä kannattaa hakea apua, seksihalujen katoaminen on esimerkiksi oire masennuksesta. Ei kannata jäädä kotiin sitä miettimään kun kerran mieskin kärsii, ja on se varmaan itsellekin aika ankeaa kun ei tule samoja tuntemuksia kuin ennen, mulle ainakin on. Parisuhde ei tule kestämään seksittömyyttä, kun ei ole intiimiä elämää alkaa rakkaus hiipua pikkuhiljaa, sille ei vaan voi mitään jos eletään kuin kämppikset tai sisarukset, jos ei mikään viisari koskaan värähdä, ei ole kyse enää parisuhteesta.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2013 klo 11:49"]
Niin.. no ero ei ole minusta nyt se ensimmäinen vaihtoehto.
Ennen olin hyvinkin halukas ja pidin seksistä. Aina olen siitä kyllä tykännyt. Nyt vain iän myötä halut vähentyneet kokonaan :(
Voisiko tämä liittyä siihen, että lapset on tehty ja enää ei ole "tarvetta" harrastaa seksiä (seksi=lapsi)? Liittyisi jotenkin siis biologiaan tämä.
Ehkä kaukaa haettua, en tiedä.
Mitä tuollaisessa seksuaaliterapiassa tehdään?
-ap-
[/quote]
Riisutaan kumpikin osapuoli ja tutkitaan juurta jaksain, missä vika.
mitä itse tekisin asemassasi.
ensin katsoisin perusteet kuntoon: ylipaino pois, ruumiillinen kunto kohdilleen, hakisin treenistä elämäniloa, innostusta ja itsevarmuutta.
sitten katse menneisyyteen: onko huonoja seksikokemuksia, hyväksikäyttöä tms. jos on > terapiaan.
entä suhde itse: onko miehen kanssa kivaa, hoituuko arki, onko kotityöt tasaisesti jaettu, tympiikö? > keskustelua, uudet, paremmat tavat käyttöön.
oma pää (ala- ja ylä-): rupeaisin ajattelemaan seksiä aktiivisesti, kävisin ehkä seksisivuilla verestämässä verenkiertoa. integroisin seksiajatukset normielämään. alkaisin taas nähdä mieskauneutta tietoisesti. masturboisin, opettelisin uudelleen miltä tuntuu kun tuntuu niin hyvältä että taju menee.
...ja jos kaiken tämän jälkeenkään ei hotsita, tekisin silti miehelle seksipalveluksia. edes käsi- ja suuhoitoja. edes kerran viikossa jos en muuhun kykenisi. koska rakkaus on tekoja ja miehesi kaipaa näitä tekoja.
Minä en tavallaan käsitä ap:n ongelmaa. En varsinaisesti halua seksiä, se on ihan mukavaa mutta voin olla ilmankin. En silti kieltäydy lähes koskaan, koska tiedän, ettei ole parempaakaan aikaa (en halua myöhemminkään) ja tiedän myös, miten kieltäytyminen tuntuu pahalta. Lisäksi seksi tuntuu ihan kivalta, eikä meillä siihen mene edes tolkuttomasti aikaakaan (15-30 minuuttia ja homma on ohi).
En tiedä, miksi ap:stä seksi tuntuu vastenmieliseltä. Minun ei tarvitse pakottaa itseäni seksiin, vaikka en sitä haluakaan. Ajattelen, ettei minun tarvitse haluta sitä, riittää, että toinen haluaa. Minua ehkä auttaa se tieto, etten ole koskaan halunnut enkä näin tarvitse oikeanlasita tunneltaa tai oikeaa hetkeä.
Eikö mikään innosta eroottisessa mielessä, ei edes hyvä kirja tai elokuva, jossa on romantiikkaa ja vihjailua tai rakasteluakin?