tutkimus: nykyiset koululaiset edeltäjiään paljon tyhmempiä!

Tyhmempi ei ole oikea termi tässä tapauksessa. Kyse on taidoista ja niiden hankkimisesta, ei älykkyydestä. 

kannattaa lukea se tutkimus ihan ajatuksella ja miettiä mitä siinä sanotaan.

Kyse ei tosiaan ole tyhmyydestä vaan lasten osaamisen heikkenemisestä tietyillä osa-alueilla ja aiempaa suuremmasta hajonnasta oppimistuloksissa. Vanhempien koulutus korreloi tutkimuksen mukaan yhä voimakkaammin lapsen oppimisen kanssa, ja päinvastoin. 

Yksi varteenotettava selitys tälle on esimerkiksi se, että kuluneen kymmenen vuoden aikana peruskoulut ovat yhä vahvemmin jakautuneet "hyviin" ja "huonoihin" ja myös oppilasaines on jakautunut näihin kouluihin sen mukaisesti.  

Veltompia nuoret ovat, eivät tyhmempiä. Nuoriso on selvästi jakautunut kolmeen osaan. Osa toimii edelleen tavoitteellisesti ja saavuttaa hyviä tuloksia, pääsee jatko-opintoihin ja niiden jälkeen työhön rakentamaan yhteiskuntaa. Toiseksi on se ryhmä, jossa on jonkinlaista pyrkyä eteenpäin, mutta ei juuri halua vaivannäköön. Päättötodistus riittää nipin napin amiksen vähiten suosituille linjoille. Usein opiskelu katkeaa keskeytykseen. Kolmantena on sitten evvk-porukka, joka ei tee mitään, vaan odottaa, että paistetut varpuset lentävät suuhun. Tavoitteena on päästä yhteiskunan tuille niin pian kuin mahdolista. Tämä joukko on kasvanut viime vuosina hälyttävästi. Asenteet ovat hyvin negatiiviset. Kaiken he ovat tietävinään mm. maahanmuuttajista, mutta eivät tiedä mitään, koska eivät osaa eivätkä halua ottaa selvää asioista. Asiaa tuntemattoman varmuudella on nin hyvä kirjoitela sitten vaikka erilaisille keskustelupalstoille ja äänestä vaaleissa persuja, jos nyt yleensä vaivautuu vaaliuurnille. Tätä menoa yhteiskuntamme rapautuu huimaa vauhtia. Pian olemme samassa jamassa kuin Kreikka ym. apua anelevat maat.

Kyse on siitä, nykyään peruskoulussa vaaditaan vähemmän kuin aiemmin. Taitovaatimukset ovat heikentyneet, nykyisin myös korkeakouluista ja yliopistoista pääsee helpommalla läpi kuin aiemmin. Se mitä vaaditaan määrittää miten ja paljonko opitaan. Se ei ole kiinni tyhmyydestä tai älykkyydestä, vaan tavoitteista. Tavoitteita on pitänyt alentaa, että saadaan jokainen läpi putkesta mahdollisimman vähin kustannuksin. 

Nuoret ovat veltompia, koska heiltä ei vaadita paljon mitään. Osa vanhemmista on niin puhki työn tai omien ongelmien vuoksi -tai sitten ei ole aikaa vaatia lapsilta mitään kun oma elämä kuluu facebookin ja internetin ääressä - että lapset kasvavat itsekseen koneiden ääressä. Lapsilta ja nuorilta ei vaadita ikätason mukaista osallistumista ja vastuuta kodinhoidosta ja muista arkiaskareista. Osa vanhemmista kun ei vaadi niitä itseltäkään.  Joillakin lapsilla taas on niin autoritaarinen tai välinpitämätön kasvatus, etteivät he opi aloitteellisiksi ja vastuuntuntoisiksi. Kouluissa taas ryhmät voivat olla niin suuret, että tätä vastuukasvatusta ei opettaja pysty toteuttamaan kaikkien kanssa, etenkään kun kotoa ei tule siihen tukea. Osa lapsista kasvaa ilman aikuisten tukea ja ohjausta, liian yksin, ja he eivät opi kantamaan vastuuta itsestään eikä oppimisestaan. Lisäksi kun 20-25% lapsista ja nuorista omaa mielenterveyshäiriöitä, niin eipä heillä ole paljon resursseja keskittyä oppimiseen ja opiskeluun.

Jos miettii omaa lapsuuttani 80-luvulla, niin vanhemmat eivät ainakaan omassa kaveripiirissäni kiinnittäneet juurikaan huomiota lasten läksyihin tms. Läksyt oli lasten työtä, ei aikusiten.

Mutta 80-luvulla opetussuunnitelmien sisällöt olivatkin jotenkin järjellisiä. Oli aikaa oppia perusteet kunnolla. Nykyään tavoitteet ovat aivan älyttömiä, ja on selvää että jossain vaiheessa lasten kapasiteetti tulee vaan vastaan, ja jos pitää oppia liian paljon, niin väistämättä se oppiminen on pinnallista ja pirstaleista.

Ennen ei ollut kuin tv viemässä lasten aikaa ja keskittymiskykyä, nyt on jos jonkinlaista härpäkettä ja kaiken pitää olla viihdyttävää ja hauskaa. Osa lapsista ja nuorista ei pysty nykyiseen toimintakulttuuriin kouluissa, itseohjautuvuuteen ja ehkä vähän liian virikkeiseen oppimisympäristöön, se kuormittaa liikaa jos ei ole kykyä keskittyä ja olla sinnikäs, kestää oppimiseen kuuluvia hankaliakin tunteita ja stressiä.