Entäpä jos ei ole varaa maksaa sukulaisen hautajaiskuluja?

Vierailija kirjoitti:

Oikeusaputoimistola saa siis MAKSUTONTA apua perunkirjoituksen laatimiseen vain silloin, jos sekä vainaja että asioita hoitava omainen sekä tämän puoliso ovat täysin varattomia. 

Korjasin vähän tekstiä... Apua saa myös maksullista tai alennetulla hinnalla, jos omainen on vähävarainen. Meillä maksoi oikeusaputoimistossa perunkirjoitus lähes varattomalle kuolinpesälle noin 500 euroa, koska hakija oli köyhä mutta kuitenkin työssäkäyvä. Kulu otettiin sitten vainajan vähistä varoista, eli lasku vietiin pankkiin ja saatiin takaisin. Sittenpä ei vainajalta jäänytkään kuin velkaa. Hinta taisi kuitenkin olla halvempi kuin jos olisi otettu vapailta markkinoilta. Hintaan kuului myös perunkirjoitustilaisuus.

 

Se on jännä kun omaisen puolison tulot vaikuttavat tuohon oikeusapurahan saamiseen. Jos miehellä on vaikka 10 000e säästöjä tilillä, niin hän tavallaan joutuu maksamaan köyhän vaimonsa ja tämän vielä köyhemmän "isosedän" (jota ei ole koskaan nähnytään) perunkirjat. Tai ainakin vaikuttaa siihen, ettei sitä saada oikeusavun kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Sossu ei siis katso omaisen tuloja, pelkästään vainajan tilillä on merkitystä. Mutta onko se niin, ettei oikeusaputoimisto voi tehdä perunkirjaa, jos vainajan omaisella (sekä tämän puolisolla), on tuloja? Että on pakko käyttää jotain lakimiestoimistoa ja ihmetellä sit kuka hoitaa sen 1500e laskun? 

T. 10

Puolison tuloilla ei ole mitään merkitystä, kun hän ei ole kuolinpesän osakas edes. Mutta mihin sä oikeusaputoimistoa tarviit? Perunkirjan voi tehdä kuka vaan, joka on nimetty pesänhoitajaksi. Voi olla kuolinpesän osakas, voi olla olematta. 

Vähävaraisen vainajan perunkirjoitus ei paljoa vaadi ja perunkirjoituksesta on oppaita, pankkineuvojat ja ainakin Nordean lakiosasto auttaa maksutta, ja kaavakekin on olemassa.

Mionet köyhätkin omistavat asuntonsa ja sen myynnissä on tietysti oma vaivansa. Kulujen ja velkojen jälkeen jäävä osuus on perintoa, joka jaetaan perintökaaren mukaan.  

Vainajan irtaimiston voi myydä tai jakaa omaisten ja ystävien kesken. Jos on arvotavaraa (taidetta, astiastoja, huonekaluja), kannattaa vähän miettiä millaiseen huutokauppaan ne antaa myytäviksi. Ne voi myös luovuttaa hyväntekeväisyyteen ja kys. järjestö sitten päättää mitä niillä tekee. 

Irtaimiston myyntihintakin on perintöä. 

Ellei ole omaa pakua (kellä on?), sellaisen voi vuokrata tai sopia kuljetuksesta kuljetusfirman tai tavaran vastaanottajan kanssa. Ymmärtääkseni tällaisetkin kustannukset voi hoitaa kuolinpesästä, mutta en ole varma. 

Usein kuoleva "järjestää asiansa", tärkeät paperinsa ja raha-asiansa (ne pienetkin) niin, ettei jälkeenjääville tule asioiden selvittämisessä liikaa vaivaa. Monet myös esittävät hautaustoiveensa. Voi olla joku tuttu pappi, jonka haluaa siunaamaan, toivemusiikkia yms. Kannattaa pysyä yhteydessä läheisiinsä. 

Mitään toiveita ei tietenkään tarvitse toteuttaa, mutta eihän se ystävällistä eikä tyylikästäkään ole. 

jos kuoleella ei ole tilillä rahaa, mutta omaisuutta perinnöksi esim talo ja mökki, niin maksaako kunta silti kaiken? mietin tätä kun isällä ei ole juuri rahaa ja kaikki rahat menee nyt hoitokotiin eläkkeestä ja talon vastikkeeseen

Vierailija kirjoitti:

Eikö ne edellytä että joku sukulainen maksaa ne kulut?ja jotenkin "tutki" että onko kellään sukulaisella rahaa siihen?

 

[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 12:51"]

Sosiaalitoimisto maksaa peruskulut jos vainajalta ei jää rahaa mutta jos vainajalla on rahaa niin se käytetään ensisijaisesti hautauskuluihin. Mihinkään ylimääräiseen rahaa ei tipu. 

Ei edellytä eikä tutki. Kuolinpesä on se jonka varat tutkitaan, ei sukulaiset. Jos pesä on varaton jne, se voi anoa hautausavustusta.