12 totesi muuttavans ajohonkin toiseen perheeseen
Koska kukaan toinen äiti ei olisi tällainen tiukkis ja huono vahempi.
Älkää kysykö mistä homma lähti, taisi olla TAAS kerran siitä kun ei lopettanut minen pelaamista edes pyynnöllä nro4.
Ja kun papatin siitä että kun toinen tekee ruoan valmiiksi perheelle niinoletusarvona on että perheenjäsenet arvostavat asiaa sen verran että tulevat pöytään kun pyydetään.
Välillä vaan kirpaisee kuulla noita solvauksia ja haukkumisia miten olen sitä ja tätä ja nyt näköjään huono äitikin. Pala kurkussa tässä istun, urpo.
:´(
Kommentit (6)
Ap, älä välitä! Sinä teit kasvatustyösi, lapsi kapinoi. Mitä sitten, anna kapinoida. Toimit oikein ja jatkossa toimit samoin. Kaikki on hyvin.
Jooo, kiitos teille!
Poika on ihan uskomaton kun on "sillä päällä", nyttenkin tätä kiukkukritisoimissolvaus-showta on kestänyt n.3h, ei toki koko ajan äänessä mutta säännöllisesti kuitenkin ja siinäkin välissä tekee selväksi miten on kyrsiintynyt ja pahalla päällä.
Raskasta.
ap
Sellaista se on. Meidän 15v on joskus raivopäissään kiljunut, että haluaa asua meluummin vaikka lastenkodissakin kuin täällä, missä on kytätään kokoajan, säännöt on p**seestä ja vanhemmat hitlereitä.
Tämä tietysti syystä, ettei likan anneta
heiluskella hyvänsä bileissä vaan otetaan selvää mihin hän on menossa, haetaan kotiin ajoissa mikäli kyläpaikassa ei ole kaverin vanhemmat kotona, on kotiintuloajat ynnä muuta :D
Mineacraft on paholaisen riivaama peli. Koukuttaa pahasti ja kun käsket lapsen lopettamaan pelin niin usein se raivoaa. Kaikki muut pelit ok. Meillä poika täyttää vasta 10v. Sitten vielä noi skypekaverit. Yksi lapsi suuttui lopullisesti pojalleni, kun lapseni piti sentään käydä treeneissä ja elää muutakin elämää.
Meillä kanssa 12-v. minekoukussa oleva lapsi ja vanhemmat, jotka ovat niuhoja ja epäreiluja. Kaikki muut saavat pelata mielin määrin eikä kenelläkään ole niin kamalia vanhempia kuin hänellä. Mutsi ragee vaan eikä tajua mistään mitään.
Noh, onneksi muistan millaista oli olla lapsi ja nuori. Mulla oli tosi tiukat kotiintuloajat ja niistä sain yhden jos toisenkin riidan aikaiseksi. Mutta näin jälkikäteen ajatellen olen todella kiitollinen äidilleni. Olin vaikutuksille altis ja ties mihin porukoihin olisin ajautunut, jos olisin saanut luuhata kylillä vapaasti.
Jostain syystä muhun ei kolahda lapsen solvaukset. Kyllä minäkin jaksan paasata kiittämättömyydestä ja laiskuudesta päivät pitkät mutta koen sen olevan tehtäväni. Uskon ja luotan, että joku päivä lapsi älyää kiittää kaikista näistä vuosista :) Ja toisaalta, itsehän hänet olen tänne halunnut, joten kasvatan hänet kuten parhaaksi näen. Lopputuloksesta ei voi kukaan tietää :)