Tyttöni lapsuus päättyi eskariin

Paljon riippuu siitä minkälaisia lapsia (oikeastaan vanhempia) sattuu lähipiiriin. Jos vanhempina sattuu olemaaan yli-ikäisiä pissiksiä tai merkki-markkuja, niin niiden esimerkkiä lapset seuraa. Niin junttia kuin se onkin, jotenkin he katsovat kalliin merkkien käyttämisen nostavan heidät jotenkin muiden yläpuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Paljon riippuu siitä minkälaisia lapsia (oikeastaan vanhempia) sattuu lähipiiriin. Jos vanhempina sattuu olemaaan yli-ikäisiä pissiksiä tai merkki-markkuja, niin niiden esimerkkiä lapset seuraa. Niin junttia kuin se onkin, jotenkin he katsovat kalliin merkkien käyttämisen nostavan heidät jotenkin muiden yläpuolelle.

Jos niillä on isosisaruksia niin ottavat mallia..

Meidän painotetussa eskarissa Helsingissä tällaista ei onneksi ole lainkaan. Kaikki lapset käyttävät tavallisia vaatteita tyyliin hm, lindex jne. Ulkovaatteet Reimaa, didriksonsia ym keskihintaisia.

Käytännössä kaikilla ryhmän lasten vanhemmilla yliopistokoulutus. En tiedä vaikuttaako tämä sitten arvomaailmaan jotenkin niin ettei ole kiinnostusta maksaa brändeistä. Tai ehkä se raha menee meillä/heillä asumiseen, autoihin ja matkailuun eikä ole varaa ostaa kalliita merkkivaatteita. 🙈 Itsellä kyse on ihan siitä ettei ne kiinnosta, kavereilla ei ole eikä kyllä huvittaisi maksaakaan hetkessä pieneksi jäävistä vaatteista maltaita.

Jos nämä nyt sitten jossain vaiheessa tulee tärkeiksi ettei jää porukasta pihalle, silloin varmaan hankitaan.

Mun 2. lk:n oppilaat katsovat edelleen pipsa possua😄😄 ovat muutenki tosi hyviä tyyppejä. Ketään ei kiinnosta kenenkään vaatteet, puhelimet tai pelit vaan yhdessä mennään ja rymytään kuralammikossa. Vanhemmat tehneet jotakin oikein.

Vierailija kirjoitti:

Mun 2. lk:n oppilaat katsovat edelleen pipsa possua😄😄 ovat muutenki tosi hyviä tyyppejä. Ketään ei kiinnosta kenenkään vaatteet, puhelimet tai pelit vaan yhdessä mennään ja rymytään kuralammikossa. Vanhemmat tehneet jotakin oikein.

Sun luokan oppilaat kuulostavat ihanilta! Mun 2.luokkalaiselle oli ikätoverinsa sanonut, että baletti on pikkulasten harrastus ja että pitäisi harrastaa jotakin coolimpaa kuten cheerleadingia. Sama ikätoveri kertoi lopettaneensa käsityökerhon, koska se ei ole harrastuksena ”cool” ja sama lapsi arvosteli lapseni tavallisia vaatteita, kun pitäisi käyttää napapaitoja ja tärkeää olisi korostaa urheilulegginseillä takapuolta. Kyseisellä lapsella ei ole isompia sisaruksia.. joten mistä lie oppinut..

Kävimme lapseni kanssa keskustelun siitä, että kannattaa olla ystävä sellaisten kanssa jotka ei arvostele sun pukeutumista tai harrastuksia. Järkyttävän huono itsetunto, jos 8-vuotias jo miettii kaikesta mikä on ”cool” ja mikä ei ole. Kyllä on raskas elämä edessä, kun ei saa olla lapsi eikä koe olevansa rakastettu ja hyväksytty omana itsenään vaan pitää kaikessa miettiä ”suosiota”. Ei ole ihme, jos sitten teini-iässä tulee mt-ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

2000-luvun kulttuuri pyrkii hävittämään varsinkin tyttölasten lapsuuden. Alle kouluikäinen lapsi kokee, ettei enää voi edes leikkiä. Monet nykylapset joutuvat siirtymään taaparosta teiniksi ilman mitään välivaihetta, mikä ei tietenkäään todellisuudessa onnistu koska minkään kehitysvaiheen yli ei voi hypätä. Lastenkulttuuri on käytännössä häviämässä, lapsille markkinoitava viihde on sitä samaa mitä nuoriso kuluttaa.

Ei ihme, että lapset ja nuoret aikuiset voivat niin huonosti. Jos lapsi ei saa olla lapsi, ei hänestä voi myöskään kasvaa tasapainoista aikuista.

Asumme Helsingin kantakaupungissa ja onneksi ainakaan näillä kulmilla ei ole tullut painetta hypätä teiniksi. Nelos- ja vitosluokkalaiset leikkivät edelleen ihania, rikkaita mielikuvitusleikkejä. Tubettajat ja instatyypit tunnetaan ja niitä seurataankin, välillä pelataan mobiili- ja pleikkapelejä, mutta ajankäytössä kavereiden kanssa leikkiminen vie silti voiton. Pukeutumiseen toiset kiinnittävät enemmän huomiota kuin toiset, mutta kirppisvaatteet ja perushenkkamaukat kelpaavat oikein hyvin.