Lue keskustelun säännöt.
Matkakorvausten maksaminen kuolinpesästä
19.09.2020 |
Meitä on viisi sisarusta joista kolme asuu Etelä-Suomessa, kaksi ”kotipaikkakunnalla” joka sijaitsee Etelä-Lapissa. Kuolinpesän asiainhoitajaksi valitsimme veljemme, joka asuu kauimpana kotipaikasta, hän itse halusi ja muista tuntui loogiselta koska hän on vanhin.
Olemme kokoontuneet laatimaan perunkirjan (samalla aloitimme kotitalon tyhjennyksen myyntiä varten) ja kaksi kertaa lisäksi jatkaen tyhjennystä ja tavaroitten jakoa.
Nyt asiainhoitajaksi valittu ilmoitti sähköpostilla osakkaille, että haluaa matkakorvauksen kaikista matkoista, joita tekee ”kotipaikkakunnalle”.
Jäin miettimään, että entäs muut osakkaat, jotka tulevat kaukaa?
Ja pitääkö kotipaikkakunnalla asuvien maksaa meidän bensakulumme?
Minä en ole bensarahoja vailla, en myöskään pidä oikeudenmukaisena, että kotitalon tyhjennyksestä saa yksi korvauksen. Eläkeläinen olisi voinut mielestäni varata aikaa niin, että asia olisi hoitunut kerralla.
Ja nämä jälkikäteen esitetyt korvausvaatimukset ovat mielestäni naurettavia.
Sen ymmärrän, että kun asioitten hoitaja tulee kirjoittamaan talon kauppakirjan sitten jos myynti toteutuu, se on sellainen homma, joka kuuluu hänelle korvata. Ja muut kulut, joita tulee kun hoitaa kuolinpesän asioita ja niin onkin sovittu kun hänet porukalla tehtävään valittiin.
Miten te olette tehneet vastaavissa tapauksissa?
Kommentit (16)
Perunkirjoitukseen osallistumisesta aiheutuneet matkakulut eivät ole perintöverotuksessa vähennyskelpoisia, eli niitä ei voi merkitä perukirjaan pesän velkoihin. Perunkirjoituskustannuksista vähennyskelpoisia ovat sen sijaan esimerkiksi tarpeellisten asiakirjojen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä oli kaksi. Minä ja kauempana asuva veljeni. Hoidin kaikki hommat perukirjasta asunnon tyhjennykseen. En pyytänyt korvauksia.
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjoitukseen osallistumisesta aiheutuneet matkakulut eivät ole perintöverotuksessa vähennyskelpoisia, eli niitä ei voi merkitä perukirjaan pesän velkoihin. Perunkirjoituskustannuksista vähennyskelpoisia ovat sen sijaan esimerkiksi tarpeellisten asiakirjojen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.
Kiitos, hyvä pointti.
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjoitukseen osallistumisesta aiheutuneet matkakulut eivät ole perintöverotuksessa vähennyskelpoisia, eli niitä ei voi merkitä perukirjaan pesän velkoihin. Perunkirjoituskustannuksista vähennyskelpoisia ovat sen sijaan esimerkiksi tarpeellisten asiakirjojen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.
Juuri näin, mielestäni myös jos menee kirjoittaman aikanaan kauppakirjan, on kulu joka syntyy pesän hyväksi tehdystä työstä. Muu on oman edun valvontaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ja sisarukseni maksettiin kuolinpesästä polttoainekustannukset jokaiselle pesän osakkaalle, joka joutui asioita hoitamaan. Kulut päivämäärien ja kilometrien sekä selosteen mukaan.
Jotkut siivosivat, yksi ajoi kuormia kaatopaikalle ja velotti ajokilometrien lisäksi kuittien perusteella jätteenkäsittelymaksut, yksi kävi päästämässä asunton maalarin tekemään pintaremonttia jne.
Kauempana asuvat sisarukset eivä osallistuneet, joten eivät saaneet myöskään kilometrikorvauksia.
Hautajaisiin ja testametinavaustilaisuuteen jokainen ajoi omalla kustannuksellaan, koska osallistuminen ei ollut välttämätöntä pesän asioiden hoitamiseksi.
Leila Koo kirjoitti:
Minä ja sisarukseni maksettiin kuolinpesästä polttoainekustannukset jokaiselle pesän osakkaalle, joka joutui asioita hoitamaan. Kulut päivämäärien ja kilometrien sekä selosteen mukaan.
Jotkut siivosivat, yksi ajoi kuormia kaatopaikalle ja velotti ajokilometrien lisäksi kuittien perusteella jätteenkäsittelymaksut, yksi kävi päästämässä asunton maalarin tekemään pintaremonttia jne.
Kauempana asuvat sisarukset eivä osallistuneet, joten eivät saaneet myöskään kilometrikorvauksia.
Hautajaisiin ja testametinavaustilaisuuteen jokainen ajoi omalla kustannuksellaan, koska osallistuminen ei ollut välttämätöntä pesän asioiden hoitamiseksi.
Mutta onko tavaroitten jakaminen asioitten hoitamista. Eikös se ole omien etujen hoitamista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä miettisin asiaa myös siltä kannalta, onko tässä kysymys niin isoista summista, että niistä kannattaa lähteä riitelemään. Jos matkakorvauksilla tarkoitetaan bensakulujen korvaamista (eikä verovapaita kilometrikorvauksia), niin kustannuksia tulee todennäköisesti alle satanen reissua kohti.
Vierailija kirjoitti:
Minä miettisin asiaa myös siltä kannalta, onko tässä kysymys niin isoista summista, että niistä kannattaa lähteä riitelemään. Jos matkakorvauksilla tarkoitetaan bensakulujen korvaamista (eikä verovapaita kilometrikorvauksia), niin kustannuksia tulee todennäköisesti alle satanen reissua kohti.
Hyvä pointti. Minua riepoo tässä se, että hän joka on korvausta vailla ei osallistunut lainkaan kun vanhempi sairasti ja kävimme joka pvä luonaan, siis meistä jotkut kävivät. Hänelläkin oli mahdollisuus järjestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä miettisin asiaa myös siltä kannalta, onko tässä kysymys niin isoista summista, että niistä kannattaa lähteä riitelemään. Jos matkakorvauksilla tarkoitetaan bensakulujen korvaamista (eikä verovapaita kilometrikorvauksia), niin kustannuksia tulee todennäköisesti alle satanen reissua kohti.
Minä osakkaana miettisin myös ajankäyttöä. Kävin katsomassa kuolevaa vanhempani 2 vuoden ajan joka pvä, sisarukset ”laistoivat”, eivät lomillaan viitsineet, vaikka tulivat joka vuosi kun ylläpito oli ”potilaan” harteilla.
Jos veli on kuolinpesän hoitaja, niin mielestäni hänelle kuuluu jonkinlainen korvaus.
Jos kuolinpesän hoitaja olisi joku ulkopuolinen henkilö, hänellekin täytyisi maksaa korvaus kaikesta työstä.
Usein on kuitenkin niin, että lähiomaiset hoitavat tuollaiset hommat, vaatimatta mitään korvauksia, edes puhelin tai matkakuluista.
Totuus on kuitenkin se, että kuolema on kallista puuhaa, niin irvokkaalta kuin se tuntuukin todeta.
Ja kuolinpesähän ne kulut pesänhoitajalle.
Onko ap:n pelkona vai se, että kulut kuolinpesästä vähentävät heidän saamaansa perintöä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä miettisin asiaa myös siltä kannalta, onko tässä kysymys niin isoista summista, että niistä kannattaa lähteä riitelemään. Jos matkakorvauksilla tarkoitetaan bensakulujen korvaamista (eikä verovapaita kilometrikorvauksia), niin kustannuksia tulee todennäköisesti alle satanen reissua kohti.
Meillä yksi osakas tuli reilun kuudensadan kilsan päästä ja oli varannut aikaa tavaroitten läpikäymiseen vajaan neljä tuntia, samalla reissulla lomaili ystävänsä luona, oli siis reissussa pitkän vkonlopun, oli vailla korvauksia perikunnasta. Sanoin ison ein, sotahan siitä tuli. Oli tietona, ettei vajaa neljä tuntia riitä, eikä etukäteen ilmoittanut, että on vain hetken. Jos olisin tiennyt olisin jumaliste torpannut koko homman.
Kuolinpesä maksaa korvauksia sille, joka on kuolinpesän hoitaja ja pesänilmoittaja perunkirjoituksessa, ei osakkaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä meni läpi pesänhoitajan kulut Lapista Etelä-Suomeen (pari junamatkaa maksettiin) ja jopa muistokakkukahvit vainajan vanhainkodin asukkaille. Nämä maksettiin kuolinpesän varoista kuitteja vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuolinpesä maksaa korvauksia sille, joka on kuolinpesän hoitaja ja pesänilmoittaja perunkirjoituksessa, ei osakkaat.
Kyllä, mutta pesän asiat ja muu on erikseen. Esim. vainajan asunnon tyhjennys ja siivous, tavaroitten keskinäinen jako, johon kaikki voivat osallistua ei ole pesän hoitoa. Jos olisi, niin silloinhan sen jolle maksetaan, pitäisi tehdä se yksin.
Meillä ei maksettu, se joka hoiti asiat asui kotipaikkakunnalla.