Koulukiusaaja ihmissuhdeammattiin aikuisena?
Tunnetko ketään ex-koulukiusaajaa joka olisi aikuisena opiskellut ammattiin jossa tehdään läheisesti töitä ihmisten (mahdollisesti vaiketa asioita kokeneiden) kanssa? Esim. psykologi, sosiaalityöntekijä, opettaja, lääkäri?
Mitä ajattelet tästä? Millaiset seikat saavat kiusaajan valitsemaan ihmisläheisen ammatin? Voiko koulukiusaaja muuttua, vai onko siellä pohjalla aina loppujen lopuksi sama ihminen?
Kommentit (64)
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 21:27"]
Kiusaaja ei tosiaankaan ole välttämättä empatiakyvytön!!! Hirveetä mustavalkoisuutta.
[/quote]
Älä muuta sano. Mutta tavallaan ymmärrän, jos ovat joutuneet kokemaan kovia aikanaan.
Näitähän juuri hakeutuu aloille, jossa saa käyttää valtaa, kuten mainitsemasi lääkäri, sairaanhoitaja, opettaja, poliitikko, poliisi, jne. Valitettavasti. En usko, että todellinen kiusaaja voi muuttua, toki ne myötäilijät voivat valita jatkossa paremmin puolensa. Kun lapsena ei ole opetettu oikeaa ja väärää, niin ei sitä opi vanhempanakaan. Kiusaaja löytää aina uuden uhrinsa, siksi heidät tulisi pysäyttää jo varhaisessa vaiheessa.
Jos katsoo työhyvinvointitilastoja Suomessa, niin kyllähän tämä on laajempi ilmiö, kuin ala-asteella tapahtuvat tyhmyyten vedotut tilanteet. Johdamme Euroopan tilastoja työpaikkakiusaamisesta ja esimerkiksi korkeakouluopiskelijoista yli 50 % on kokenut laajan kyselyn perusteella kiusaamista elämänsä aikana. Ei hyvältä näytä. Etenkin talouden ollessa heikko huono-osaisuus lisääntyy, kilpailuhenkisyys nousee ja pahoinvointi lisääntyy. Siitä saavat varmasti osansa kaikki. Itsekkyys kasvaa.
Joo tiedän, feministi-opettaja. Kova passaamaan kiusaamisesta, vaikka oli itse niitä luokan perkeleitä.
Kymppi jatkaa vielä. Ymmärrän hänen uravalintansa sinällään, tyypeillä ei tuntunut olevan oikein moraalia eikä itsekritiikkiä. Mitä aikuisena olen nähnyt, niin tilanne ei ole siitä mitenkään kohentunut. Ehkä piirteet olivat niin perusluonnetta, että ne vain vanhemmiten vahvistuvat.
ihmissuhdeammatti lähihoitajakin kai on...
Tiedän yhden kätilön. :D Ja jos sittenkin päätän joskus haluta lapsia, varmistan kyllä tarkkaan ettei kyseinen henkilö satu silloin samaan huoneeseen, muuten voisi laitokselta kodin sijaan joutua putkaan.
Mihin ammattiin kiusaajien teidän mielestänne sitten pitäisi kouluttautua?
Ihan mielenkiinnosta. Itse olen aikoinani ollut kiusattu, eli en kysele sillä...
Kouluaikojeni painajainen on
nykyään erityisopettajana
Turun liepeillä.
Ehkä nämä voisivat päätyä sellaiseen työhön, jossa työskennellään yksin ja jossa on mahdollisimman vähän ihmiskontakteja. Jolleivat päädy itse vankilaan, niin sehän voisi olla hyvä paikka heille myös työskennellä. ;)
koulukiusaajat ovatkin usein narsisteja tai antisosiaalisia piirteitä omaavia ja haluavat ihmisläheisiin ammatteihin, joissa saavat "pomottaa" muita. esim opettaja jne
Hehän ovat yleensä sosiaalisia eli tuollaisiin ammatteihin päätyvät
Mä en usko että lähellekään kaikki koulukiusaajat mieltävät itse itseään koulukiusaajiksi. Hehän olivat mielestään vain suosittuja ja huumorintajuisia keppostelijoita. Miksipäs semmoinen ei hyvillä mielin lähtisi ihmisläheiseen amattiin...
Meidän luokalta on tullut ainakin erityisopettaja ja sairaanhoitaja. Tosin nämä eivät niitä pahimpia olleet. Hoitsu rauhoittui yläasteella. Erityisopettaja oli lukion ainoa kiusaaja.
Hei ihmiset!!! Yrittäkää nyt päästä niistä traumoistanne! Vähän jokaista on kiusattu ja vähän jokainen on kiusannut lapsena. Se on ihan normaalia kokeilua. Mua kiusattiin kolmenanella luokalla niin paljon, että maha oli kipeä ja piti olla koulusta poiskin. Itse kiusasin ehkä kahtena päivänä "parasta" ystävääni siitä, että matki minua joka asiassa: osti samanlaiset farkut tms. Tämmönen on kuulkaas lapsille ihan normaalia.
Jos kiusaa systemaattisesti vuositolkulla on varmaan vähän rassukka ja huonosti kohdeltu lapsi. Mutta jos murrosiässäkään ei tajua, miten toisi akohdellaan ja lukiossa/amiksessa ja työpaikoilla kiusaa edelleen, voidaan ajatella, että ihminen ei ehkä ole sopiva ihan kaikkiin ammatteihin.
Mutta antakaa lapsille armoa. Ei 10-vuotiaana tehnyt asiat saa leimata ihmistä loppuelämäksi. Osa tulee tolkkuihinsa heti, suuri osa murrosiässä ja pieni murto-osa ihmisistä on kusipäitä aina.
Minä olin kiusaaja ja hupsista vain, nyt psykologi. Ja voisinpa väittää, että ammatinvalintani on kummunnut pitkälti omista kokemuksistani. Kiusaajan osa ei ole mustavalkoisesti helppo, ei todellakaan.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 10:46"]
Hei ihmiset!!! Yrittäkää nyt päästä niistä traumoistanne! Vähän jokaista on kiusattu ja vähän jokainen on kiusannut lapsena. Se on ihan normaalia kokeilua. Mua kiusattiin kolmenanella luokalla niin paljon, että maha oli kipeä ja piti olla koulusta poiskin. Itse kiusasin ehkä kahtena päivänä "parasta" ystävääni siitä, että matki minua joka asiassa: osti samanlaiset farkut tms. Tämmönen on kuulkaas lapsille ihan normaalia.
Jos kiusaa systemaattisesti vuositolkulla on varmaan vähän rassukka ja huonosti kohdeltu lapsi. Mutta jos murrosiässäkään ei tajua, miten toisi akohdellaan ja lukiossa/amiksessa ja työpaikoilla kiusaa edelleen, voidaan ajatella, että ihminen ei ehkä ole sopiva ihan kaikkiin ammatteihin.
Mutta antakaa lapsille armoa. Ei 10-vuotiaana tehnyt asiat saa leimata ihmistä loppuelämäksi. Osa tulee tolkkuihinsa heti, suuri osa murrosiässä ja pieni murto-osa ihmisistä on kusipäitä aina.
[/quote]
Täysin samaa mieltä. En näe mitään ihmettelemisen arvoista siinä, että joku joka joskus on kiusannut ryhtyisi opettajaksi, psykologiksi, lääkäriksi tai sairaanhoitajaksi. Muussa tapauksessa olisi aika kova pula näiden ammattien harjoittajista.
Monesta koulukiusaajasta tulee isona työpaikkakiusaaja. Kiusaamisen tavoista tulee hienostuneempia, mutta pohjavire on sama. Ja millä aloilla olikaan eniten ongemia työilmapiirissä... Kyllä, juuri niillä ihmissuhdealoilla!
miksiköhän monet koulukiusaajatytöt on lääkäreitä? onko koulukiusaajat sitten jotenkin älykkäitä
Kiusaaja ei tosiaankaan ole välttämättä empatiakyvytön!!! Hirveetä mustavalkoisuutta.