Lue keskustelun säännöt.
Rakastan introvertteja, ei-tunkeilevia ihmisiä.
14.11.2013 |
Sellaisia, joista kyllä näkee (ainakin minä itsekin kohtalaisen introverttinä ihmisenä näen ihan heti ja helposti, vaikka jotkut kohkaajat eivät taida tajuta sellaisia ihmisiä kaiken kohkaamisensa keskeltä ollenkaan...) että he ovat ihan ystävällisiä kyllä hiljaisemmalla ja rauhallisemmalla tavallaan, mutta he vain antavat jokaiselle oman tilan, he eivät tunkeile toisten iholle koskaan liikaa, he ovat hienotunteisia ja hyväitsetuntoisiakin, mikä näkyy mm. siinä, etteivät he juurikaan harrasta ikävää selän takana juoruilua muista yms. Kunpa kaikki ihmiset olisivat enemmän sen kaltaisia! Niin moni työpaikka olisi silloin mukavampi, niin moni naapurusto sopuisampi, niin moni suku miellyttävämpi jne. jne. jne.
Kommentit (36)
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 18:19"]
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 16:38"]
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 16:35"]
Elämän virrassa on toki monenlaista kulkijaa. En voi sanoa että inhoaisin jotakin ihmistyyppiä sinällään, kaikillahan meillä on oma elämänhistoriamme, ymmärryksemme ja kasvutarinamme, mutta kieltämättä kypsässä introverttiudessa on parhaimmillaan jotain vastaansanomatonta empatiaa ja syvällisyyttä, elämän ymmärrystä ajassa ja paikassa, syvällistä tietoisuutta kanssaihmisten olemisesta ja olemuksesta, tilan antamisesta, ikäänkuin kauniista sanattomasta käden ojennuksesta vierustoverille.
On siinä hyvää, sen minäkin miehenä rohkenen sanoa. Yhdyn ajatuksiisi!
[/quote]
Vau, aikamoisia helmiä miehiksi täällä, ja otamme nyt huomioon senkin, että tämä on sentään av... :) ap
[/quote] :-D Tuohan oli tyhjyyttään kumisevaa, tärkeilevää sanahelinää. Samaa osastoa kuin se "syvällinen" mies, jonka deitti-ilmoitusta joku täällä analysoi joskus tällä viikolla. Sokerina pohjalla tämä reppana mainitsi lopuksi olevansa mies :-D :-D kerätäkseen naisilta päänsilitykset kotiin. Aina näkyy löytyvän naisia joihin uppoaa järkky skeida. Olihan se nyt tosi hienosti sanottu!
Tunnen tällaisen surkulimiehen, joka ilmaisee itseään "hienosti" ja lypsää sillä naisilta kipeästi kaipaamiaan kehuja. Hänen vaimonsa voisi kivasti lisävalaista, millainen helmi on kyseessä :-). Tämän yksilön tunteminen on miltei yhtä hienoa kuin jos tuntisi vaikka Mengelen.
[/quote]
Mikä muuten saa naisen noinkin suuresti pettymään koko miessukupuoleen? Olihan se vähän koreillen kirjoitettu, mutta sehän siinä just pistikin silmään, positiivisesti, kirjoitustyylillään hetken hauskuuttaen. Siispä kyllä mä sen noteerasin, ja tiedätkö kun se mieskin netissä voi olla jopa nainen irl, joten... Melkoisen hyökkäävä ja kastroiva ote sulla miehiin jo heti kättelyssä, etkä ole edes ainoa tässä ketjussa. Niin ja vielä se, että ei tuo ollut minuun uppoamista, ehei, se oli vain yksi kohtelias heitto takaisin hauskaan tekstiin. Minuun uppoaminen vaatii jotain ihan muuta, eikä välttämättä mitään sanoja ollenkaan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen varmaan ap:n kuvailema ihminen, ja minä tykkään kovasti ekstroverteistä, avoimista, puheliaista, väittömistä ihmisistä. (Toki rajansa kaikella, ja ehtona tietysti että ihminen osaa myös tarvittaessa olla hiljaa ja kuunnella). Mutta siis...minusta on aika tylsää ja työlästäkin olla kaltaiseni ihmisen seurassa. Siinä kaksi ihmistä möllöttää hiljaa ja "antaa tilaa" toisilleen :D
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 19:12"]14, ratkaisu on ilmeinen: erittäin introvertti mies.
[/quote]
Mistä niitä löytää? Kaikki mun miehet on olleet sellaisia ripustautujia. Olen luopunut toivosta. 14
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 19:12"]
14, ratkaisu on ilmeinen: erittäin introvertti mies.
[/quote]Mistä niitä löytää taitaa olla sukupuuttoon kuolleeet jo
Minä taas pidän ihmisistä, joista löytyy tarvittaessa molemmat puolet, ja empatiakykyä riippumatta vertteydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta taas introvertit ovat energiaimureita. Ne uuvuttavat toisen. Eniten pidän iloisista, energisistä ja välittömistä ihmisistä. Sellaisen kun tapaa, on hyvällä tuulella pitkään ja itsekin tuntee itsensä energisemmäksi.
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 20:27"]
Minusta taas introvertit ovat energiaimureita. Ne uuvuttavat toisen. Eniten pidän iloisista, energisistä ja välittömistä ihmisistä. Sellaisen kun tapaa, on hyvällä tuulella pitkään ja itsekin tuntee itsensä energisemmäksi.
[/quote]
Itse uuvun ekstroverttien seurassa, kun ei ehdi ajattelemaan ajatuksia loppuun saati saamaan puheenvuoroa. Taukoamaton puhetulva on rasittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 19:14"]
Mikä muuten saa naisen noinkin suuresti pettymään koko miessukupuoleen? Olihan se vähän koreillen kirjoitettu, mutta sehän siinä just pistikin silmään, positiivisesti, kirjoitustyylillään hetken hauskuuttaen. Siispä kyllä mä sen noteerasin, ja tiedätkö kun se mieskin netissä voi olla jopa nainen irl, joten... Melkoisen hyökkäävä ja kastroiva ote sulla miehiin jo heti kättelyssä, etkä ole edes ainoa tässä ketjussa. Niin ja vielä se, että ei tuo ollut minuun uppoamista, ehei, se oli vain yksi kohtelias heitto takaisin hauskaan tekstiin. Minuun uppoaminen vaatii jotain ihan muuta, eikä välttämättä mitään sanoja ollenkaan. ap
[/quote]En ole suinkaan pettynyt koko miessukupuoleen; sekoitatkohan nyt eri vastaajia keskenään. Mitään hauskaa ko. kirjoituksessa ei myöskään ollut mielestäni.
Helmi itsessään on sinänsä vain helmi, mutta se voi olla löytäjälleen ainutlaatuinen ja arvokas kaikessa vaatimattomuudessaankin.
Ei introvertti- vs ekstroverttijaossa sinällään liene mitään kovin erityisen oivaltavaa, se on vain eräs tapa luokitella ihmisen tiettyjä luonteenpiirteitä. Tiivistäen: kun ihminen on harmoniassa itsensä, läheistensä ja ympäröivän maailman kanssa, niin hän voi katsella maailmaa kaikkien raja-aitojen yläpuolelta. Siis veljet ja sisaret: hymyä huuliin huomisen huokauksiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei introvertteys sinällään ole mikään ihmisluontoa jalostava piirre.
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 20:27"]
Minusta taas introvertit ovat energiaimureita. Ne uuvuttavat toisen. Eniten pidän iloisista, energisistä ja välittömistä ihmisistä. Sellaisen kun tapaa, on hyvällä tuulella pitkään ja itsekin tuntee itsensä energisemmäksi.
[/quote]
Introvertit eivät vie kenenkään energiaa. Mutta jos et kestä hiljaisuutta ja uuvutat itsesi ns tyhjän puhumisella, se on oma vikasi, ei introvertin. Muuten, introverttikin voi olla iloinen, energinen ja välitön..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukavaa kuulla. Itse saan kuulla vain pahaa siitä että olen introvertti. Minua haukutaan usein ylimieliseksi ja itserakkaaksi. Olen kuulemma itseäni täynnä kun "en koskaan alennu juttelemaan muille vanhemmille päiväkodin pihassa", tämä siis tuli erään pk:n äidin suusta. En voi sille mitään etten oikein saa sanaa suustani isossa porukassa ja etten tunne oloani mukavaksi siinä. Kun sitten taas tunnen oloni vähän mukavammaksi, alan puhumaan melkein mitä tahansa mitä sylki suuhun tuo ja ihmiset saavat sellaisen kuvan että olen turhanpuhuja ja tyhmä. Vaikutusta lisää änkyttäminen.
Vastaaja 21, tuntuu olevan sitä mieltä että introvertit eivät voi olla iloisia ja energisiä. Minä olen kyllä, mutta usein ekstroverttien seurassa tunnen oloni suhteellisen ahdistuneeksi, nurkaan ajetuksi, enkä siksi osaa heidän seurassaan olla. Tiedän että te vain yritätte nujertaa omaa kiusaantuneisuuttanne seurassani sillä puhumisella ja kyselyllä, mutta ihan oikeasti se on minulle ahdistavaa. Tuntuu kuin en saisi henkeä siltä kyselyltä ja menen lukkoon. Tämä tapahtuu tuttujenkin kanssa, mutta vieraiden kanssa vielä enemmän. Ja tiedän että te vain yritätte saada keskustelua aikaan jne. mutta voisitte ymmärtää että kaikki eivät ole samanlaisia. Jotkut meistä tarvitsevat tilaa etenkin uusien ihmisten seurassa, eikä loputon kysymystulva helpota sitä oloa.
Minulle ainakin noissa tilanteissa tulee aivan valtavat paineet siitä että pitäisi vastata jotain fiksua, pitäisi osata nauraa oikeassa kohdassa ja vastata oikein niihin kysymyksiin. Kaikki tuo yhdessä tekee sen että tuijottelen maata ja vastaan monisanaisiin kysymyksiin yksi sanaisilla lauseilla.
Antakaa tilaa meille, jooko.
" Minua haukutaan usein ylimieliseksi ja itserakkaaksi. "
Miten voi olla mahdollista...usein? Itse introverttinä en ole koskaan saanut haukkuja tästä ominaisuudestani. Jotenkin uskoen, että tuot asiasi huonosti esille, et puhu sitä loppuun saakka tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 18:19"]
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 16:38"]
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 16:35"]
Elämän virrassa on toki monenlaista kulkijaa. En voi sanoa että inhoaisin jotakin ihmistyyppiä sinällään, kaikillahan meillä on oma elämänhistoriamme, ymmärryksemme ja kasvutarinamme, mutta kieltämättä kypsässä introverttiudessa on parhaimmillaan jotain vastaansanomatonta empatiaa ja syvällisyyttä, elämän ymmärrystä ajassa ja paikassa, syvällistä tietoisuutta kanssaihmisten olemisesta ja olemuksesta, tilan antamisesta, ikäänkuin kauniista sanattomasta käden ojennuksesta vierustoverille.
On siinä hyvää, sen minäkin miehenä rohkenen sanoa. Yhdyn ajatuksiisi!
[/quote]
Vau, aikamoisia helmiä miehiksi täällä, ja otamme nyt huomioon senkin, että tämä on sentään av... :) ap
[/quote] :-D Tuohan oli tyhjyyttään kumisevaa, tärkeilevää sanahelinää. Samaa osastoa kuin se "syvällinen" mies, jonka deitti-ilmoitusta joku täällä analysoi joskus tällä viikolla. Sokerina pohjalla tämä reppana mainitsi lopuksi olevansa mies :-D :-D kerätäkseen naisilta päänsilitykset kotiin. Aina näkyy löytyvän naisia joihin uppoaa järkky skeida. Olihan se nyt tosi hienosti sanottu!
Tunnen tällaisen surkulimiehen, joka ilmaisee itseään "hienosti" ja lypsää sillä naisilta kipeästi kaipaamiaan kehuja. Hänen vaimonsa voisi kivasti lisävalaista, millainen helmi on kyseessä :-). Tämän yksilön tunteminen on miltei yhtä hienoa kuin jos tuntisi vaikka Mengelen.
[/quote]
Vaude, mikä analyyttinen helmi!
Et hekumoi tyhjänpäiväisellä objektiivisuudella vaan annat subjektiivisen sanan säilän heilua oikein topakasti ja vältät takertumista itse asiaan. Tottapa turiset, kaiken maailman surkulimiehet ne tänne kirjoitteleekin korulauseitaan. Onneksi sinä et moiseen sorru, vaan luotaat kirjoittajia luonneanalyysillasi viiltävän syvällisesti. Hienoa, että et kannusta kaiken maailman hihhuleita latelemaan tänne tyhjänpäiväisyyksiään. Osaat hakea myös hienosti tukea analyysillesi kanssasisariltasi ihan mengelejä myöten.
Lisää ihanaa kritiikkiä, kiitos!
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 09:44"]
" Minua haukutaan usein ylimieliseksi ja itserakkaaksi. "
Miten voi olla mahdollista...usein? Itse introverttinä en ole koskaan saanut haukkuja tästä ominaisuudestani. Jotenkin uskoen, että tuot asiasi huonosti esille, et puhu sitä loppuun saakka tms.
[/quote]
Minä en ole tuo kirjoittaja, mutta olen myös hyvin introvertti, ja kuullut että minua pidetään erittäin ylimielisenä ja tylynä. Syy ehkä se, että olen hankala yhdistelmä toisaalta aitoa sulkeutunutta introverttia, mutta sitten (harvoin) kun kommunikoin ihmisten kanssa, olen erittäin äänekäs, elehtivä, vilkas ja jopa taipumusta päällepuhumiseen.
Koska ihmiset tietää että olen sellainen hölöttäjä ja suoraan sanoja, kukaan ei arvele minua introvertiksi, vaan vetäytymiseni ja se etten osallistu aina small talkiin tms tulkitaan että istun siellä nokka pystyssä koska jotenkin olen liian ylimielinen alentumaan puhumaan kyseisen seuran kanssa. Tosiasiassa kyse on introverttiydestä, eli tarvitsen omaa tilaa, ja lisäksi vaikka puhun kiivaasti ja innolla oikeasti kiinnostavasta asiasta, small talk on minulle ihan hepreaa.
Minusta ihmisten luonteiden erilaisuus on osa inhimillistä rikkautta! Minkälainen maailma sosiaalisine ympäristöineen olisikaan, jos kaikki massakulttuurissa olisi onnistuttu tasapäistämään tasan samaan muottiin. Onneksi se ei edes ole mahdollista, olkoonkin että sellaisia odotusarvoja käytännön elämässä tapaa. Olkaamme ylpeitä itsestämme juuri sellaisina kuin olemme. Tilanteen taju, inhimillinen lämpö ja empatia, niin maailma pelastuu:)
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 10:36"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 09:44"]
" Minua haukutaan usein ylimieliseksi ja itserakkaaksi. "
Miten voi olla mahdollista...usein? Itse introverttinä en ole koskaan saanut haukkuja tästä ominaisuudestani. Jotenkin uskoen, että tuot asiasi huonosti esille, et puhu sitä loppuun saakka tms.
[/quote]
Minä en ole tuo kirjoittaja, mutta olen myös hyvin introvertti, ja kuullut että minua pidetään erittäin ylimielisenä ja tylynä. Syy ehkä se, että olen hankala yhdistelmä toisaalta aitoa sulkeutunutta introverttia, mutta sitten (harvoin) kun kommunikoin ihmisten kanssa, olen erittäin äänekäs, elehtivä, vilkas ja jopa taipumusta päällepuhumiseen.
Koska ihmiset tietää että olen sellainen hölöttäjä ja suoraan sanoja, kukaan ei arvele minua introvertiksi, vaan vetäytymiseni ja se etten osallistu aina small talkiin tms tulkitaan että istun siellä nokka pystyssä koska jotenkin olen liian ylimielinen alentumaan puhumaan kyseisen seuran kanssa. Tosiasiassa kyse on introverttiydestä, eli tarvitsen omaa tilaa, ja lisäksi vaikka puhun kiivaasti ja innolla oikeasti kiinnostavasta asiasta, small talk on minulle ihan hepreaa.
[/quote]
Ensimmäiselle lainaukselle; Kyllä, usein. Miehen kaverit tutustumisvaiheessa avautuivat minulle humalassa että olen ylimielinen ja itserakas. Saman sanoivat taas pari kuukautta sitten selvinpäin (tuosta humalaisesta avautumisesta oli kulunut jo 2 vuotta). Työpaikallani on ollut ns. ryhmäytymispäiviä, joissa olen jokaisessa kuullut että minua pidetään ylimielisenä koska en osallistu aina keskusteluihin. Pk:ssa muutamat äidit ottivat asiakseen kertoa tämän kun esikoiseni oli ollut hoidossa vuoden. Isäni avokki jaksaa kertoa ylimielisyydestäni joka ikinen kerta kun tapaan hänet. Olen myös kuullut puskaradioita pitkin näistä mielipiteistä. Se, että sinä et ole henkilökohtaisesti kokenut haukkuja, ei tarkoita sitä, etteikö kukaan muu olisi. Puhumiseni suhteen olen tarkka jo tuon änkytyksenikin takia. En tiedä sitten että tuleeko ylimielinen kuva siitä, että pyrin artikuloimaan selkeästi ja puhun, en nyt hitaasti, mutta harkiten, etten alkaisi änkyttämään. Ehkä se artikulointi on asia jonka ihmiset kokevat alentumisena. En kuitenkaan lopeta puhumista ellei minua keskeytytetä, se yleensä saa minut taas sulkeutumaan.
Toisen lainaajan kanssa minulla on muutamia samoja piirteitä. Kun puhun rakastamastani asiasta, tai minulle muutoin tärkeästä/kiinnostavasta aiheesta, innostun puhumaan ja voin paasata aiheesta pitkäänkin. Silloin yleensä kuitenkin unohdan jossain vaiheessa että paikalla on muita ihmisiä ja kun olen lopettanut alan häpeämään purkaustani ja olenkin loppuillan hiljaa.
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 20:27"]
Minusta taas introvertit ovat energiaimureita. Ne uuvuttavat toisen. Eniten pidän iloisista, energisistä ja välittömistä ihmisistä. Sellaisen kun tapaa, on hyvällä tuulella pitkään ja itsekin tuntee itsensä energisemmäksi.
[/quote]
Hassua. Itse taas koen, että he ovat kaikkea muuta. He eivät tunge iholle ja pärjäävät yksin ja eivät ime koko ajan energiaa toisilta, koska eivät tarvitse toisia.
Itse viihdyn juuri helppouden takia introverttien seurassa. He eivät ripustaudu, eivät ime energiaa, eivätkä vaadi. Voi olla vierekkäin ihan hiljaaki vain ja se ei ole vaivaannuttavaa.
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 16:15"]
Niin samaa mieltä ap:n kanssa. Hienotunteiset ihmiset ovat parasta mitä tiedän, inhoan myös tunkeilevia ja kohkaavia ihmisiä.
[/quote]
Tuota, hienotunteisuudellahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko joku luonteeltaan extro- vai introvertti. Terv. Möläyttelevä intro...
14, ratkaisu on ilmeinen: erittäin introvertti mies.