Jäerkyttävää puhetta miehen exältä!!

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 10:33"]

Ap, olet siis tavannut miehesi MUUTAMA VUOSI HÄNEN ERONSA JÄLKEEN ja sen lisäksi olette seurustelleet jo varmaankin yli vuoden ja olet myös raskaana. Miten siis on käytännössä mahdollista että miehesi nuorin lapsi hänen ex-vaimolleen on 3 vuotta????? 

[/quote]

:D nauroin tälle myös. 

Aika monen mamman provo on kaatunut virheellisiin laskutoimituksiin...

Ehkä ap korjaa nyt että miehensä on eronnut siinä vaiheessa kun exänsä on ollut vasta raskauden alussa ja raskaus on tullut miehen tietoon vasta kun he ovat jo seurustelleet, tai muuta perheenrikkojapaskaa.

Voi hyvää päivää.. Lainatkaa mulle teksti missä lukee että olen tavannut miehen muutama vuosi eron jälkeen?? Mielestäni tuolla lukee että miehellä oli MINUT vuosi eron jälkeen ja kyllä, he erosivat lapsen ollessa vastasyntynyt, mies on aina pitänyt huolen lapsista ja parhaansa mukaan lasten äidistä ja tekee niin jatkossakin, miksi ei tekisi. He eivät ole eronneet riidoissa eivätkä riitele tästäkään aiheesta. Kyllä on taas ymmärtämisen laatu huonoa tällä palstalla.

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 10:28"]

Ensinnäkin ero oli ihan tuon eksän oma idea ja on hyvinkin sujut asian kanssa että on mihen kanssa eronnut. Miehelle on joskus sanonut että häntä harmittaa että meidän juttu toimii kun hänen oma juttunsa uuden miehensä kanssa on hieman myrskyisä. Se että heidän perhe on hajonnut ja että kummallakin osapuolella on uusi puoliso (naisella 2kk eron jälkeen, miehellä minut vuosi eron jälkeen) ei varmaan vie siltä eksältä yhtään sen enempää voimia kuin mieheltänikään? Ihme oletuksia täällä. Jos te olette itse katkeria eksiä jotka jätetty uuden takia niin se ei viellä sano että kaikilla asiat niin olisi? Joskus ihmiset eroavat siksi etteivät enää halua olla yhdessä, uskomatonta mutta totta. Kaikkiin eroihin ei liity kolmatta osapuolta eikä tässäkään aloituksessa ollut kyse riidasta vaan siitä järkytyksestä että voisiko oikeasti joku noin sanoa?

[/quote]

Miksi ap tarinasi muuttuu sitä mukaa kun ketjuun tulee vastauksia...? Kirjoitit aiemmin että tapasitte "muutama vuosi miehen eron jälkeen" ja nyt yllättäen tapasittekin vain "vuosi miehen eron jälkeen"...?

Provolta haiskahtaa.

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 10:36"]

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 10:33"]

Ap, olet siis tavannut miehesi MUUTAMA VUOSI HÄNEN ERONSA JÄLKEEN ja sen lisäksi olette seurustelleet jo varmaankin yli vuoden ja olet myös raskaana. Miten siis on käytännössä mahdollista että miehesi nuorin lapsi hänen ex-vaimolleen on 3 vuotta????? 

[/quote]

:D nauroin tälle myös. 

Aika monen mamman provo on kaatunut virheellisiin laskutoimituksiin...

Ehkä ap korjaa nyt että miehensä on eronnut siinä vaiheessa kun exänsä on ollut vasta raskauden alussa ja raskaus on tullut miehen tietoon vasta kun he ovat jo seurustelleet, tai muuta perheenrikkojapaskaa.

[/quote]

Ja 3 vuotiaskin on jo melkeen neljä.

Missä tuolla AP:n teksteissä lukee että MUUTAMA vuosi, Minun silmääni ei kyllä tuota sanaa MUUTAMA satu missään ap:n tekstissä :D :D AV:mammat taas osoittaa hyvän lukutaitonsa :D Jokaisessa tekstissä ap kertoo tavanneensa miehensä vuosi eron jälkeen..

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 07:52"]

Olen niin järkyttynyt etten oikein pysty enää edes ajattelemaan. Minulle ja miehelleni on tulossa lapsi (rv 27), miehellä 2 aikaisempaa lasta jotka tulivat eilen luoksemme. Katselimme telkkaria kun miehen poika käpertyi kainalooni ja silitteli vatsaani ja sanoi " äiti sanoi että kannattaa hypätä aina sinun mahan päälle, mutta eikös vauvaan sillon tule mustelma". Siis oikeasti, onko lasten äiti käskenyt lapsia hyppäämään minun mahani päälle niin että vauva vahingoittuisi tai kuolisi??? Voiko oikeasti olla totta?? Miehen lapset ovat hellyyttäviä ja ihania ja todella ajattelevaisia joten en voi kuvitellakkaan että omasta päästään tuollaista keksisi. Mutta miten joku voi sanoa LAPSELLE jotain tuollaista?? Jostain syystä olen nyt lasten lähellä varuillani, selitimme kuitenkin lapsille että vauvaa pitää vähän varoa ettei vauvaan satu ja lapset tämän oli ymmärtänyt itsekin.

[/quote]

Hehheeeeeeee, jopa provon keksit :DDDDDDDDDD

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 10:40"]

Voi hyvää päivää.. Lainatkaa mulle teksti missä lukee että olen tavannut miehen muutama vuosi eron jälkeen?? Mielestäni tuolla lukee että miehellä oli MINUT vuosi eron jälkeen ja kyllä, he erosivat lapsen ollessa vastasyntynyt, mies on aina pitänyt huolen lapsista ja parhaansa mukaan lasten äidistä ja tekee niin jatkossakin, miksi ei tekisi. He eivät ole eronneet riidoissa eivätkä riitele tästäkään aiheesta. Kyllä on taas ymmärtämisen laatu huonoa tällä palstalla.

[/quote]

Miehenä sanon että olet ap ottanut suuren riskin. En olisi voinut kuvitella jättäväni vaimoani milloinkaan siinä vaiheessa kun meillä oli pieni vauva. En tunne tuttavapiiristäni ketään miestä, joka voisi toimia noin ja rynnätä uuteen suhteeseen kesken nuorimman lapsen vauvavaiheen. Oma vaimoni on ollut raskausajan jälkeen jonkin aikaa kuin ihan eri ihminen, hormonimyrskyn vuoksi. Se aika menee kuitenkin nopeasti ohi, ei ero ole siinä mikään järkiratkaisu. Jos tilanne menee mahdottomaksi niin pitää hakea apua vaikka perheterapiasta. Voisi sanoa että miehesi on hyvin omalaatuinen, entinen liitto hylätään kesken pikkuvauva-ajan ja pian siitetään uuden naisen kanssa uusia lapsia maailmaan.

Se, jolle olisi ihan ok, että lapsi tulisi sanomaan että äiti käski hyppimään sun raskausmahan päällä, huutaa hep!

Ihan uskomatonta, miten paljon pahuutta tällä palstalla on.

Onko se ihan mahdotonta laittaa itsensä toisen ihmisen asemaan, ja miettiä miltä tuntuisi jos itselle kävisi samalla tavalla? Ja sitten pitää vetää se ainainen provo-kortti.

Aina pitää tehdä olettamuksia, ja tiedetään toisten perhe-elämästä enemmän kuin ap itse. Jo yhden kirjoituksen perusteella toinen ihminen tuomitaan ja haukutaan vaikka tilanteesta ei tiedettäisi yhtään mitään.

Ihme oletuksia tosiaankin. Vastaajat ovat katkeria ja mitä milloinkin, jos ei myötäile aloittajaa.

Minusta sinä järkytyit ihan turhasta. Lasten kanssa on asiasta puhuttu ja nyt isä vielä puhuu lasten äidin kanssa ja äiti lasten. Ja se siitä! Sinä voit huolettaa jatkaa onnellista raskauttasi.

Ja otat tietenkin myös opiksi, että lasten kanssa kaikki ei ole ikuista sunnuntaita ja lapsen suusta saattaa livahtaa järkyttäviäkin sammakoita, mutta niistä selviää puhumalla.

Ihana mies sulla, oikein kunnon siitosorhi <3  Mammat ovat vain kateellisia kun oma miehensä ei onnistu tuikkaamaan useampia naisia paksuksi noin lyhyessä ajassa! Jaksuhaleja!

Ota yhteys exään ja kysy suoraan onko sanonut lapselleen noin! Anna hänelle mahdollisuus selittää asia ennenkuin spekuloitte enempää ja alatte käyttämään lapsia tuolleen riitakapuloina.

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 10:50"]

Se, jolle olisi ihan ok, että lapsi tulisi sanomaan että äiti käski hyppimään sun raskausmahan päällä, huutaa hep!

Ihan uskomatonta, miten paljon pahuutta tällä palstalla on.

Onko se ihan mahdotonta laittaa itsensä toisen ihmisen asemaan, ja miettiä miltä tuntuisi jos itselle kävisi samalla tavalla? Ja sitten pitää vetää se ainainen provo-kortti.

Aina pitää tehdä olettamuksia, ja tiedetään toisten perhe-elämästä enemmän kuin ap itse. Jo yhden kirjoituksen perusteella toinen ihminen tuomitaan ja haukutaan vaikka tilanteesta ei tiedettäisi yhtään mitään.

[/quote]

Lässyn lässyn ja hyvää päivää! Vähän jäi epäselväksi sinun mielipiteesi ap. tilanteeseen. Mutta olet sinä parempi ihminen muihin verrattuna.

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 10:50"]

Se, jolle olisi ihan ok, että lapsi tulisi sanomaan että äiti käski hyppimään sun raskausmahan päällä, huutaa hep!

Ihan uskomatonta, miten paljon pahuutta tällä palstalla on.

Onko se ihan mahdotonta laittaa itsensä toisen ihmisen asemaan, ja miettiä miltä tuntuisi jos itselle kävisi samalla tavalla? Ja sitten pitää vetää se ainainen provo-kortti.

Aina pitää tehdä olettamuksia, ja tiedetään toisten perhe-elämästä enemmän kuin ap itse. Jo yhden kirjoituksen perusteella toinen ihminen tuomitaan ja haukutaan vaikka tilanteesta ei tiedettäisi yhtään mitään.

[/quote]

Menee aina jotekin maku aiheesta, kun lukee tälläisiä analyysejä. Miksei voi vain sanoa omaa mielipidettään itse asiaan ja jättää muiden sanomiset ihan omaan arvoonsa. Ei minua ainakaa vakuuta, että sinä olet sen kypsempi keskustelija, kuin muutkaan.

Ap sulla on varmaan vain miehen selitys erosta? En mitenkään pysty käsittämään että joku äiti oikeasti haluaisi jäädä yksin vastasyntyneen ja 3-vuotiaan kanssa.... Sulla ei ole vielä sitä vauvaa joten et tajua siitä tilanteesta  äidin kannalta vielä yhtään mitään. Joo ja aika erikoinen täytyy olla isukinkin että mieluummin sitten jäisi yksin valvomaan öitään tuossa kombinaatiossa kuin ottaisi isän tune ja läsnäolon vastaan. Kokemuksesta vielä sellainen, että kun itse tein eroa ja miehellä oli tietenkin jo varalla seuraava- onneksi lapsemme eivät olleet noin pieniä- niin hän valehteli tälle uudelleen kaiken mahdollisen. Kunnollinen mies ja hyvä isä. Ainakin tän uuden silmissä. Uusi kun sai sellaisen kermakakkuversion tästä meidän syhteesta ja erosta, ja jos jotain ristiriitoja oli, ne johtuivat tietysti minusta- tottakai. Miehen valheilla ei ollut mitään telemistä niiden kanssa. Hassua muuten että tämäkin uusi sanoi, että kaikki on mun ja miehen välistä. Eli hän ei ollut yhtään kiinnostunut kokonaisuudesta tai totuudesta, vain omasta kotileikistään. Mikä on erittäin huono vaihtoehto silloin kun näiden kotileikkien välillä pyörii lapsia, jotka tietysti ainoina raukkoina näkevät sitten sen koko totuuden kun aikuiset näkevät vain mitä haluavat. Silloin kaikkien osapuolten pitäisi selvittää asiat keskenään. Että ehkä sinäkin hyvänä ihmisenä kuuntelet myös exän version? 

Anteeksi, että puutun keskusteluun, jossa te muut olette selvästi asiantuntijoita. ;) Kuitenkin mua rupesi kiinnostamaan tämä asetelma:

1) ap ja hänen miehensä ovat hyvässä suhteessa, ap on raskaana, miehen lapset ovat täysivertaisesti mukana heidän elämässään ja miehen ex:kin on ollut tähän saakka hyvissä väleissä heidän kanssaan

2) nyt yhtäkkkä pienempi miehen lapsista on viattomasti kertonut, että äiti - siis miehen ex - on usuttanut tekemään väkivaltaa ap:n vauvaa kohtaan; lapsi ei tietenkään itse tajua, miten hirveitä puhuu, ja varmaan hän on jotakin voinut ymmärtää väärinkin, lapsi kun on - silti "hyppiä mahan päällä" kuulostaa uskottavalta, sellaiselta, jonka lapsi muistaisi: "äiti käski hyppiä uuden äidin vauvamahan päällä, jotta vauvaa sattuisi"

3) ap kertoo tästä täällä, ja yhtäkkiä moni teistä alkaa mouhota, että

 - ap on niin hormoneissa, että ylitulkitsee (vaikka mieskin kuuli saman)

 - ap:n vauvaa saakin vahingoittaa, koska ap on perheenrikkoja (vaikka perhe oli jo valmiiksi rikki, exän rikkoma)

 - ex on vielä hormoneissa ja puhuu siksi tuollaisia (vaikka exän nuorin lapsi on jo kolme ja uusi suhde samoin kolme vuotta kestänyt - mitään syyntakeettomaksi tekeviä hormoneja ei todellakaan enää erity, ja vaikka erittyisikin, lapselle EI TODELLAKAAN SANOTA, ETTÄ TÄMÄN PITÄISI ÄITINSÄ PUOLESTA VAHINGOITTAA ÄITIPUOLEN VAUVAA, tuollaiset puheet ovat mielisairaita, oli kuinka katkera tahansa).

Ikävää, jos teiltä joiltakuilta on toinen nainen "vienyt" perheen. Suomeksi sanottuna siinä kävi niin, että miehenne jätti teidät. Ei miestä "viedä" - hän lähtee. Sori vain. Muistakaa myös, että miten hyväksi miehen elämä eronne jälkeen muuttuukaan, te ETTE saa tilittää kateuttanne pienille lapsille. Kuten ap:n miehen ex on tainnut tehdä.

Olisipa mielenkiintoista saada tämä tieto sen exän nyxälle. Tuskin mies tietää, että ämmällä on ruvennut vanha suola janottamaan. Katkera akka, joka kateuspäissään fantisoi uusperheen vauvan kuolemalla, sopottaa näitä lapsillekin - kauan ei se mies tällaista kestäisi, menettäisi muija perheen jo toista kertaa. (Käytin tietoisesti samoja vähätteleviä sanoja kuin mitä te käytitte ap:stä: akka, muija... Melko hirveä sävy, vai mitä?)

Mulla on lähipiirissä pari, joka erosi kuopuksen synnyttyä. Ovat hyvissä väleissä, ja uusperheet toimivat loistavasti. Tunnen myös toisen ääripään, nelikymppisen ihmisen, joka vieläkin terapiassa käsittelee sitä, miten häntä lapsena käytettiin riitojen välikappaleena. Hänen äitinsä ajoi isän pois ja oli sitten kateellinen, kun isä ei luhistunutkaan vaan löysi lopulta rakkauden. Vasta aikuisena terapeutin avulla tämä ihminen on täysin ymmärtänyt, että ei, hänen isänsä ei kylmästi jättänyt äitiä, ja ei, hänen äitinsä ei ollut traaginen hormonimöyhyissään huuteleva ressukka - vaan tietoisesti lasta manipuloiva ääliö.

Tsemppiä, ap!

Huomaa, että yh:t lukevat tätä palstaa, kun takertuvat kaikenlaisiin pikkuseikkoihin. Yrittäkää painaa se päähänne, että eroon tarvitaan aina kaksi osapuolta. Kukaan ei teiltä miehiä ole viennyt, katsokaa peiliin ja menkää itseenne. Kyllä miehet saa mennä naimisiin ja tehdä uusia lapsia, vaikka erosta olisi kulunut vain vuosi tai kaksi.

Ihan sama mitä mieltä keskustelijat kaikista muista asioista ovat niin se ex on ilmeisesti tosiaan sanonut 3-vuotiaalle lapselle että pitäisi hyppiä isin raskaana olevan rakastetun vatsan päällä.Morjes mikä alennustila.

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 11:22"]

Anteeksi, että puutun keskusteluun, jossa te muut olette selvästi asiantuntijoita. ;) Kuitenkin mua rupesi kiinnostamaan tämä asetelma:

1) ap ja hänen miehensä ovat hyvässä suhteessa, ap on raskaana, miehen lapset ovat täysivertaisesti mukana heidän elämässään ja miehen ex:kin on ollut tähän saakka hyvissä väleissä heidän kanssaan

2) nyt yhtäkkkä pienempi miehen lapsista on viattomasti kertonut, että äiti - siis miehen ex - on usuttanut tekemään väkivaltaa ap:n vauvaa kohtaan; lapsi ei tietenkään itse tajua, miten hirveitä puhuu, ja varmaan hän on jotakin voinut ymmärtää väärinkin, lapsi kun on - silti "hyppiä mahan päällä" kuulostaa uskottavalta, sellaiselta, jonka lapsi muistaisi: "äiti käski hyppiä uuden äidin vauvamahan päällä, jotta vauvaa sattuisi"

3) ap kertoo tästä täällä, ja yhtäkkiä moni teistä alkaa mouhota, että

 - ap on niin hormoneissa, että ylitulkitsee (vaikka mieskin kuuli saman)

 - ap:n vauvaa saakin vahingoittaa, koska ap on perheenrikkoja (vaikka perhe oli jo valmiiksi rikki, exän rikkoma)

 - ex on vielä hormoneissa ja puhuu siksi tuollaisia (vaikka exän nuorin lapsi on jo kolme ja uusi suhde samoin kolme vuotta kestänyt - mitään syyntakeettomaksi tekeviä hormoneja ei todellakaan enää erity, ja vaikka erittyisikin, lapselle EI TODELLAKAAN SANOTA, ETTÄ TÄMÄN PITÄISI ÄITINSÄ PUOLESTA VAHINGOITTAA ÄITIPUOLEN VAUVAA, tuollaiset puheet ovat mielisairaita, oli kuinka katkera tahansa).

Ikävää, jos teiltä joiltakuilta on toinen nainen "vienyt" perheen. Suomeksi sanottuna siinä kävi niin, että miehenne jätti teidät. Ei miestä "viedä" - hän lähtee. Sori vain. Muistakaa myös, että miten hyväksi miehen elämä eronne jälkeen muuttuukaan, te ETTE saa tilittää kateuttanne pienille lapsille. Kuten ap:n miehen ex on tainnut tehdä.

Olisipa mielenkiintoista saada tämä tieto sen exän nyxälle. Tuskin mies tietää, että ämmällä on ruvennut vanha suola janottamaan. Katkera akka, joka kateuspäissään fantisoi uusperheen vauvan kuolemalla, sopottaa näitä lapsillekin - kauan ei se mies tällaista kestäisi, menettäisi muija perheen jo toista kertaa. (Käytin tietoisesti samoja vähätteleviä sanoja kuin mitä te käytitte ap:stä: akka, muija... Melko hirveä sävy, vai mitä?)

Mulla on lähipiirissä pari, joka erosi kuopuksen synnyttyä. Ovat hyvissä väleissä, ja uusperheet toimivat loistavasti. Tunnen myös toisen ääripään, nelikymppisen ihmisen, joka vieläkin terapiassa käsittelee sitä, miten häntä lapsena käytettiin riitojen välikappaleena. Hänen äitinsä ajoi isän pois ja oli sitten kateellinen, kun isä ei luhistunutkaan vaan löysi lopulta rakkauden. Vasta aikuisena terapeutin avulla tämä ihminen on täysin ymmärtänyt, että ei, hänen isänsä ei kylmästi jättänyt äitiä, ja ei, hänen äitinsä ei ollut traaginen hormonimöyhyissään huuteleva ressukka - vaan tietoisesti lasta manipuloiva ääliö.

Tsemppiä, ap!

[/quote]

No ni. Kukas tässä se asiantuntija onkaan? Vai oletkos jutellut exän kanssa kunnoin hyvin tiedät? Oletkos itse eronnut kun annat neuvoja mitä eron jälkeen saa tehdä ja mitä ei? Itse eronneena tiedän kuinka vaikeaa on toteuttaa tunnekuohuissa kaikkia ihania idealistisia tapoja hoitaa asioita.Jos eroamassa olisi kaksi fiksua ihmistä, eroa harvoin olisi edes tullutkaan. Ero on hyvin erilainen sivusta seurattuna, ero-oppaassa ja itse koettuna.  Suurin osa vahemmista haluaa suojella lapsia eron tuskalta, mutta käytännön tilanteissa ei aina ole kovinkaan selvää miten lapsia suojellaan.

Ja mitä tulee sihhen että mies jättä ja usein lähtee smanatien- tai jo etukäteen toisen matkaan; se on valtava shokki ja kriisi- jossa toinen osapuoli yleensä pakenee ongelmia uuden suhteen suojiin ja toinen oasapuoli jää yksin rakentamaan uutta elämää ja käsittelemään tunteitaan. ja niiden tunteiden käsittely vie kauan ja on vaikeaa- harva edes siitä yksin selviää.

[/quote]

Menee aina jotekin maku aiheesta, kun lukee tälläisiä analyysejä. Miksei voi vain sanoa omaa mielipidettään itse asiaan ja jättää muiden sanomiset ihan omaan arvoonsa. Ei minua ainakaa vakuuta, että sinä olet sen kypsempi keskustelija, kuin muutkaan.

[/quote]

Nyt sorruit aivan samaan analysointiin, josta valitat. Kannattaako jakaa sellaisia elämänohjeita, joita et itse noudata?

Mielipiteeni ap:n tilanteeseen olen kertonut jo aiemmassa viestissä. Mielestäni ap:n pitäisi keskustella tilanteesta exän kanssa, jotta tilanne/ mahdollinen väärinkäsitys saadaan korjattua.

Miten se miehen lapsi muka tunkisi tän ap: n kainaloon, kuitenkin ovat yhdessä olleet vasta lyhyen aikaa?... eihän se sua miksikään uudeksi sädekehälliseksi äitihahmoksi ole varmastikaan kyllä heti kruunaamassa? Kuulostaa todella oudolta. Niinkuin koko tämä juttu.

Sääliksi käy noita lapsia ja syntyvää pientä.... Missä jamassa mahtavatkaan raukat olla kymmenen vuoden kuluttua. Kuka välittää enää niistä silloin?