Jäerkyttävää puhetta miehen exältä!!

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 11:31"]

Huomaa, että yh:t lukevat tätä palstaa, kun takertuvat kaikenlaisiin pikkuseikkoihin. Yrittäkää painaa se päähänne, että eroon tarvitaan aina kaksi osapuolta. Kukaan ei teiltä miehiä ole viennyt, katsokaa peiliin ja menkää itseenne. Kyllä miehet saa mennä naimisiin ja tehdä uusia lapsia, vaikka erosta olisi kulunut vain vuosi tai kaksi.

[/quote]

Tietenkin saa, kuka sitä kieltää. Mutta kyllä myös näiden miesten pitäisi pystyä menemään myös itseensä ja katsomaan välillä myös itse siihen peiliin, ei se mene niin että kaikki vika on aina naisissa, elämä ei ole niin yksinkertaista.

Se on sitäpaitsi ihan tutkittua tietoa että jos parisuhteeseen menee liian nopeasti aiemman suhteen jälkeen, niin se kaikki edellisen suhteen käsittelemätön paska siirtyy suoraan siihen seuraavaan suhteeseen.

Tämä palsta on mieletön esimerkki siitä kuinka kaikki kääntyy aina naisen viaksi: jos mies pettää niin vika on tietysti siinä petetyssä naisessa, ei siinä miehessä, koska miehellä on pettämiseen aina looginen syy. Ja jos mies lähtee toisen naisen mukaan, niin vika on sekä siinä itsekkäässä "perheenrikkojanaisessa" että "vaimossa joka ei enää kelvannut miehelle", mutta ei taaskaan siinä miehessä.

On se vaan helppoa olla mies av-mammojen joukossa!

Mikään ei ole niin helppo nakki kuin yh-mamma.

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 09:51"]

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 09:44"]

Isukilla on jo siis uusi perhe vaikka pienin lapsi vasta 3v? Sanaton!

[/quote]

Jo olemassa olevat lapset pitäisi osata ottaa myös huomioon, että he ovat henkisesti valmiita pikkusisaruksiin. Eihän ydinperheesäkään tälläistä vaan heitetä lasten silmille, vaan heti alusta asti otetaan mukaan odotukseen jne.

[/quote] No eivät meidän lapset vieressä olleet katsomassa kun nuorempia tehtiin vai mitä tarkoitat? Kyllä se vauvauutinen heidänkin silmilleen heitettiin eikä kysytty edes lupaa vauvan tekemiseen. Puolet täällä kirjoittelevista näyttää olevan päästänsä sekaisin, ei ihme että lapsilla on mielenterveysongelmat lisääntyneet. Ei sisarus ole uhka lapsille, pöntöt.

Ap:lle vinkiksi: tuollaisten miesten kanssa ei olisi kannattanut lisääntyä. Ala keräämään vararahastoa ja tukiverkostoa tulevaa yksinhuoltajuutta silmällä pitäen. Mistä tiedät, ettei miehellä ole jo uusi? Noi tyypit usein bongaa seuraavan, kun nainen on raskaana tai imettää. So baby, go baby, go...

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 11:45"]

Miten se miehen lapsi muka tunkisi tän ap: n kainaloon, kuitenkin ovat yhdessä olleet vasta lyhyen aikaa?

[/quote]

Jos ovat olleet yhdessä siitä asti, kun lapsi oli yksivuotias, onko se kolmevuotiaan mielestä lyhyt aika?

Kylläpä on idioottimaisia kommentteja taas. Ap olet loistava! Puhut kauniisti miehesi lapsista, vaikutat asialliselta ja kypsältä. Onnea loppuraskauteen, sinusta tulee hyvä äiti!

Joskus käy niin, että ollaan yhdessä ja pidetään lemmikkinä koiraa, mutta kun sitten erotaan, koira kiintyykin entisen puolison uuteen kumppaniin. Silloin voi tietysti helpottaa oloaan niin, että pelottelee koiraa sillä uudella, ehdollistaa sen niin, ettei se enää luota häneen vaan saattaa jopa näykkäistä.

Lapsille ei kuitenkaan tehdä niin.

Olen tosi tosi pahoillani teidän jätettyjen naisten puolesta. Ehkä teistä joku on ap:n miehen ex? On siinä tapauksessa saanut ehkä vähän tuuleteltua. Näkökulmaakin. Kuitenkin: pieniä lapsia EI yllytetä sitä toista naista vastaan.

Minultakin onnea ap:lle!

Onhan casan blggaaja suvisvillakin raskaana. Esikoinen on 2,5 v ja uuden miehen kanssa uusi lapsi syntyy hetkellä minä hyvänsä.

Niin, miehelläni on 1lapsi edellisestä liitosta, perinteinen mun sun ja meidän lapsi. Ikäeroa on alle 3 v, kyllä ne muutkin osaa.

Joo, ne osaa ja ne on samat miehet, jotka ei kasva koskaan aikuiseksi. Juuri lueskelin niitä profiileja tuolta nettipalstalta, etsivät taas seuraa.

Ihme, että tyypit jaksaa lisääntyä noiden kanssa.

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 13:17"]

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 13:08"]

Ei sen vian tartte iso olla jos se on päässä. Terve ihminen ei noin puhu, ei kellekään. Hullu nainen.

[/quote]

Taas yksi ihan pihalla. MIksi suomalaisilla ei ole yhtään tunnetaitoja? Puhe ei ole sama kuin teko. Se että on täynnä vihaa ei ole mikään hulluus vaan normaali reaktio loukkaavaan kohteluun. Jos on lapsuudessaan tullut hyätyksi, voi ola lähes ylivoimaista sietää aikuisena hylkäämistä. Tervettä ihmistä ei olekaan, sinäkin olet kaukana siitä, ennakkoluulojesi ja pelkojesi vanki. Kysymys on useimmiten siitä ettei osaa yksin käsitellä vaikeita tunteitaan eikä mistään viasta päässä. Sinun kaltaisesi ihminen on vähintään yhtä vaarallinen kuin vihansa kanssa näkyvästi kamppaileva. Erona se, että se joka on niin pulassa että se näkyy, voi saada apua ja tilanne korjaantuu, piiloaggressiivinen ihminen usein tuoaa pikkuhiljaa, eikä jääsiitä koskaan kiinni, ihmiset ympärillä vain voivat huonosti. Ja itselleenhän tällaista vajaavuutta on lähes mahdotonta myöntää. Enemmän tai vähemmän vajakkeina täällä kaikki kuljetaan, ihan riipuu siitä kuinka vaikeita asoiita vastaantulee, miten se elämä menee. Suurin vajakki on se joka luulee olevansa terve ja muiden yläpuolella.

[/quote]

Puhe ei ole sama kuin teko. Mutta tässä onkin kyse siitä että on kehoitettu lasta tekoihin jotka voisivat vahingoittaa vauvaa. Kehoitettu täysin siinä ymmärryksessä että lapsi voi asiasta tajuamattomana tehdä näin ihan vaan koska äiti käskee. No onneks ei tehnyt.

Miten voitte olla noin katkeria ja vihaa täynnä että teidän mielestä teko on aiheellinen? Minusta aiheellista on lukemani perusteella korkeintaan miehen ja exän ero, kyllä olisin itsekin lähtenyt, exä vaikuttaa aivan psykopaatilta, oli hormoonihuuruissa tahi ei.

Kuules ap! Varmaan ymmärrät ettei täällä sinua arvostella etenkään kun miehen lapsi kainaloosi vääntäytyy:) se nimittäin kertoo jotain sinusta. Koska nyt otit mieheksesi isän niin kyllä se tulee vaatimaan sinultakin extraa. Et ehkä arvaakaan kuinka paljon. Niin monissa tapauksissa lapset maksavat karsean hinnan aikuisten ajattelemattomuudesta.

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 10:21"]

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 08:02"]

Miehen lapset on 3 ja 6 vuotiaita. Ei ex aikaisemmin ole ollut mitenkään vee mäinen, tosin ei kylläkään siedä minua mutta on ollut aina hyvin asiallinen. On toivonut että minä ja mieheni erottaisiin.

[/quote]

No kuules, tyhmempikin pystyy laskemaan kuinka tuossa kuviossa on käynyt. Exällä todella pienet lapset, hyvä että hormonimylläkät synnytysten jälkeen ovat asettuneet kun miehellä uusi akka paksuna. Syntyvä lapsesi on viaton, mutta vaikka asetelmaa miten katsoisi, raskautesi on törkeä teko sekä lapsia että heidän äitiään kohtaan.  Miehen vikahan se on että tekee perheelleen noin, mutta en yhtään ihmettele että äiti tuntee niin suuria vihantunteita että toivoisi sinun ja lapsen kuolevan. SEhän ei ole sama asia kuin että hän tulisi teidän tappamaan. Se viha mikä syntyy kun tulee hylätyksi noin pienten lasten kanssa ja siihen päälle vielä uusi akka ja samantien paksuksi niin kyllä on kuule äidillä tekemistä tunteidensa kanssa.  NOin pinten lasten kanssa on  vaikeaa niitä tunteita edes käsitellä. oletkos koskaan miettinyt kuinka paljon voimia tuo teidän perheviritelmänne vie tältä exältä? Erosta toipumiseen menee vuosi, kaksi vähintään ihan ilman kolmansia osapuoliakin. Kannattaisis unkin katsoa peiliin ja nähdä vähän suurempi kokonaisuus kuin oma napasi. Toiviottavasti ex saa jostain edes hyvää tukea.

[/quote]

Wtf?? Minun nuorimmaiseni on 2v 10kk ja olen päässyt kyllä aikapäiviä sitten irti kaikista tunteista lasteni isää kohtaan. Ja hänen jälkeensä ollutta poikaystävää kohtaan. Mitkä helkkarin hormonimylläkät kun muksu on 3v? Jos sinä jäät märehtimään vanhoja asioita niin älä kuvittele että me kaikki niin tekisimme. Toiset kun osaa mennä elämässään eteenpäin eikä jäädä itkemään paskojen miesten perään. Miten vastenmielinen ajatuskin että joku kuvittelisi minun vielä nyyhkivän hormonimylläköissä jotain vuosia sitten päättynyttä suhdetta. 10v oltiin yhdessä, muttei olla enää, seuraavan kanssa 3v yhdessä mutta ei olla enää. Elämä jatkuu.

Huh. Johan on ajauduttu aiheesta. :) 

Kysymykseen: asia on selvitetty ("mahan päällä ei raskausaikana hypitä siksi-ja-koska"), joten lasta tuskin kannattaa tentata enempää. Katsoisin itse ja odottaisin, tuleeko eksän suunnalta jotakin muuta kummallista, ja puuttuisin sitten asiaan ihan eksälle itselleen. Lapset kannattaa jättää kokonaan pois, ettei heistä tule vanhempien välisiä viestikapuloita. 

Ja sitten ne off topicit:

Aika vähäisillä tiedoilla olette maalanneet isän perheensä hylänneeksi retkuksi, nykyisen miestennielijäperheenrikkojaksi ja lapset surkeiksi vanhempien kynnysmatoiksi. Ja eksän tietenkin hormonihuuruiseksi petetty paraksi. Lahjakasta! :) 

Pari kysymystä: 
Onko eronneille vanhemmille jotenkin tabu jatkaa elämäänsä? Pitääkö odottaa lapsen täysi-ikäisyyteen että saa tapailla muita, tuoda kenties kotiinsa ja kosia, saada lapsia toisen puolison kanssa? En näe itse mitään pahaa, jos kertaalleen eronneet jatkavat elämäänsä, solmivat uusia liittoja ja saavat niissä lapsia. Jos kerran aikaisemmat lapset pysyvät hyvin perhekuvioissa mukana. Kenenkään ei tarvitse taskunauriin kanssa ottaa aikaa. 

Sitten noihin "ymmärtäkää kärsivää eksää" juttuihin: 
Ymmärrys on hieno juttu, mutta tuskin eksän ja nykyisen kumppanin tarvitsee ottaa harteilleen entisen hyvinvointia, saati suunnittelemaan omia perhekuvioitaan sen mukaan närkästyykö eksä. Jos pariskunta haluaa lapsen ja eksälle se on tuomiopäivä, niin sitten hänen on haettava se apu omista tukiverkostoistaan tai hakeuduttava ammattiauttajalle. Hienotunteisuus on pop, mutta aina ei voi hissutella elämäänsä peläten, suuttuuko tai masentuuko joku. 

Ja vielä pisteenä iin päälle: eipä ole kokemusta näistä maagisista raskausajan hormoneista, mutta niiden täytyy olla jotakin beyond massiivista? Tai kun näissä keskusteluissa saa kuvan, että naisella on oikeus lähes heittäytyä syyntakeettomaksi näiden hormonihuurujen vaikutuksen alaisena. Kai nyt raskaana olevalla hormonihirviölläkin on oma vastuunsa siitä, mitä tekee ja mitä sanoo. 

Ja jos todella on käynyt niin että eksä on kehottanut lapsiaan hyppimään odottavan äidin mahan päällä, niin sitä ei kyllä taatusti tarvitse laittaa hormonien piikkiin. Se on vain ja ainoastaan mautonta, ja pahimmassa tapauksessa olisi voinut aiheuttaa isojakin ongelmia. 

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 23:29"]

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 10:21"]

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 08:02"]

Miehen lapset on 3 ja 6 vuotiaita. Ei ex aikaisemmin ole ollut mitenkään vee mäinen, tosin ei kylläkään siedä minua mutta on ollut aina hyvin asiallinen. On toivonut että minä ja mieheni erottaisiin.

[/quote]

No kuules, tyhmempikin pystyy laskemaan kuinka tuossa kuviossa on käynyt. Exällä todella pienet lapset, hyvä että hormonimylläkät synnytysten jälkeen ovat asettuneet kun miehellä uusi akka paksuna. Syntyvä lapsesi on viaton, mutta vaikka asetelmaa miten katsoisi, raskautesi on törkeä teko sekä lapsia että heidän äitiään kohtaan.  Miehen vikahan se on että tekee perheelleen noin, mutta en yhtään ihmettele että äiti tuntee niin suuria vihantunteita että toivoisi sinun ja lapsen kuolevan. SEhän ei ole sama asia kuin että hän tulisi teidän tappamaan. Se viha mikä syntyy kun tulee hylätyksi noin pienten lasten kanssa ja siihen päälle vielä uusi akka ja samantien paksuksi niin kyllä on kuule äidillä tekemistä tunteidensa kanssa.  NOin pinten lasten kanssa on  vaikeaa niitä tunteita edes käsitellä. oletkos koskaan miettinyt kuinka paljon voimia tuo teidän perheviritelmänne vie tältä exältä? Erosta toipumiseen menee vuosi, kaksi vähintään ihan ilman kolmansia osapuoliakin. Kannattaisis unkin katsoa peiliin ja nähdä vähän suurempi kokonaisuus kuin oma napasi. Toiviottavasti ex saa jostain edes hyvää tukea.

[/quote]

Wtf?? Minun nuorimmaiseni on 2v 10kk ja olen päässyt kyllä aikapäiviä sitten irti kaikista tunteista lasteni isää kohtaan. Ja hänen jälkeensä ollutta poikaystävää kohtaan. Mitkä helkkarin hormonimylläkät kun muksu on 3v? Jos sinä jäät märehtimään vanhoja asioita niin älä kuvittele että me kaikki niin tekisimme. Toiset kun osaa mennä elämässään eteenpäin eikä jäädä itkemään paskojen miesten perään. Miten vastenmielinen ajatuskin että joku kuvittelisi minun vielä nyyhkivän hormonimylläköissä jotain vuosia sitten päättynyttä suhdetta. 10v oltiin yhdessä, muttei olla enää, seuraavan kanssa 3v yhdessä mutta ei olla enää. Elämä jatkuu.

[/quote]
Nasevaa asiaa. :) 
Kuinka kauan voi "roikottaa eksää" hihnassaan sen perusteella, että itse kärsii ja tulee ehkä kärsimään 1-5 vuotta eron jälkeen? Tuskin voi edellyttää, että sen suruajan toisella ei saa olla mitään parisuhteeseen tai sukupuolielämään viittaavaakaan. Tai voi kai vaatia yhtä sun toista mutta toinen asia, tarvitseeko sille lotkauttaa korvaansakaan. 

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 10:21"][quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 08:02"]

Miehen lapset on 3 ja 6 vuotiaita. Ei ex aikaisemmin ole ollut mitenkään vee mäinen, tosin ei kylläkään siedä minua mutta on ollut aina hyvin asiallinen. On toivonut että minä ja mieheni erottaisiin.

[/quote]

No kuules, tyhmempikin pystyy laskemaan kuinka tuossa kuviossa on käynyt. Exällä todella pienet lapset, hyvä että hormonimylläkät synnytysten jälkeen ovat asettuneet kun miehellä uusi akka paksuna. Syntyvä lapsesi on viaton, mutta vaikka asetelmaa miten katsoisi, raskautesi on törkeä teko sekä lapsia että heidän äitiään kohtaan.  Miehen vikahan se on että tekee perheelleen noin, mutta en yhtään ihmettele että äiti tuntee niin suuria vihantunteita että toivoisi sinun ja lapsen kuolevan. SEhän ei ole sama asia kuin että hän tulisi teidän tappamaan. Se viha mikä syntyy kun tulee hylätyksi noin pienten lasten kanssa ja siihen päälle vielä uusi akka ja samantien paksuksi niin kyllä on kuule äidillä tekemistä tunteidensa kanssa.  NOin pinten lasten kanssa on  vaikeaa niitä tunteita edes käsitellä. oletkos koskaan miettinyt kuinka paljon voimia tuo teidän perheviritelmänne vie tältä exältä? Erosta toipumiseen menee vuosi, kaksi vähintään ihan ilman kolmansia osapuoliakin. Kannattaisis unkin katsoa peiliin ja nähdä vähän suurempi kokonaisuus kuin oma napasi. Toiviottavasti ex saa jostain edes hyvää tukea.

[/quote]

Osaatko lukea? Ap selvästi sanoi aikaisemmin että tapasi miehen VUOSI HEIDÄN ERONSA JÄLKEEN.

Jokainen joka tavllaan pystyy edes mielikuvissaan jollakin tasolla puolustamaan tätä Exää kaipaisi surkeasti ammattiapua mielenterveydellisistä syistä!! Vaikka erosta olisi viikko, se ei oikeuta ketään noin sairaaseen ajatteluun, ei edes sitä EXää, saatikaan, että jotain ulkopuolista.

Olkoon vaikka millaiset hormonitoiminnat yllä tai ohimenneet, tällaisen ihmisen mieli on syvästi järkkynyt ja kaipaa ihan tosissaan mielenterveysalan ammattilaisen apua. Suosittelen jokaiselle joka kykenee sympatisoimaan tätä EXää!

Varmasti jokainen näistä exän kannustajista ja ymmärtäjistä on naisia, niin tyypillistä mustasukkaisuutta kuin vain voi olla, sairasta! Koska kertoja ei valottanut sen kummemmin eroon johtaneita syitä, jos niitä tietääkään, niin ei meidän kenenkään kannata alkaa huutelemaan siitä, miten nuori miehen nuorin lapsi on ja oli eron hetkellä. Tässäkin on vain kaksi syyllistä, mies ja tämän nykyinen lasta odottava nainen, exästähän me emme tiedä mitään. Kuitenkin on pakko muistuttaa, että se mies ei suinkaan ole aina se eroon johtaneiden tapahtumien syynä, eikä sen miehen mahdollinen uusi kumppani, vaan se voi hyvin usein olla juuri se alkuperäinen, mieleltään järkkynyt henkilö! Tässä tapauksessa varmasti onkin syy juuri siellä mielenterveydellisten ongelmien kanssa kamppailevassa naisessa. Kun ihmismieli järkkyy, sen saaminen uudelleen tasapainoon vaati voimia ja ehdottomasti ammattiapua, muutoin siihen kaatuu niin tämän sairaan kuin kaikkien muidenkin hänen elämässään tavalla tai toisella olevien elämä.

Miten joku edes kehtaa syyttää itselleen tuntematonta ihmistä perheenrikkojaksi tms.? Niin kuin ketjun alkuunpanija mainitsee, hän oli tullut tämän miehen elämään vasta vuoden, EI MUUTAMAN VUODEN, (sisälukutaitoa hieman, luetun ymmärtämistä) kun taas exällä oli ollut uusi kumppani jo parin kuukauden kuluttua. Katkerille naisille tässä viestiketjussa on varmasti oikeutettua, että exä on saanut heilastella lähes heti suhteen kariuduttua, mutta miehelle sitä ei suotaisi millään ja sitten kuin näin tapahtuu, onneksi näin on käynyt, niin miehen uusihan on se kaiken pahan alku ja juuri.

Minkä ikäisiä miehen lapset on?

Onko tää ex jotenkin erityisen veemäinen?

Miehen lapset on 3 ja 6 vuotiaita. Ei ex aikaisemmin ole ollut mitenkään vee mäinen, tosin ei kylläkään siedä minua mutta on ollut aina hyvin asiallinen. On toivonut että minä ja mieheni erottaisiin.

Mä tunnen sut. Sä rikoit noiden lasten perheen.

lapsi voi myös muistaa/kuulla väärin.Itse sanoin lapsille kun mummun kuulokojeoli rikki että mummulle pitää sitten puhua kovalla äänellä niin he kuiskivat mummulassa koska muistivat että sanoin "ei saa puhua kovalla äänellä"