Olen 35-vuotias, ja naiset ovat vasta hiljattain alkaneet osoittaa kiinnostusta kun olen hoitanut asiani hyvin...Ongelmani on kuitenkin katkeruus siitä että olen ollut kuin ilmaa heille ikävuodet 16-34

Vierailija

18.09.2020 | 15:47

Aloin siis viime vuonna huomaamaan miten naiset ovat alkaneet huomioida minua. Luulen tämän johtuvan siitä että tässä vaiheessa elämää alkaa erottumaan ne jotka ovat hoitaneet asiansa fiksusti, eli en ole hölmöillyt päihteiden kanssa, ei ole rikosrekisteria, minulla on omistusasunto, uusi auto, kesämökki sekä sijoituksia...Ja niin edelleen.

Nyt saan huomiota jopa naisilta jotka minut 10 vuotta sitten torjuivat. (Eräs antoi erittäin tylyt pakit kun olin 23, ja nyt hän on aivan selvästi kiinnostunut. Tässä välissä hän oli avioliitossa josta siunaantui kaksi lastakin)
Jotkut ovat ihan suoraan lähestyneet, ja toisten viesteistä voi selvästi lukea kiinnostuksen.

Ongelmani on kuitenkin katkeruus siitä että miksi en ole ennen kelvannut? En voi olla ajattelematta sitä että naista kiinnostaa enemmän se ympäristö jonka olen itselleni luonut (omaisuus, sosiaaliset suhteet, asuinpaikka. jne...) kuin minä itse. Miksi nämä naiset eivät halunneet olla kanssani 15 vuotta sitten?

Miten voisin päästä tästä katkeruudesta yli, koska nämä ajatukset estävät minua luomasta syvää suhdetta?

Vastaa

Ilmoita asiattomaksi

Kommentit (222)

1
Edellinen
…
8
9
10
11
12

Vierailija

221/222 |

18.09.2020 | 22:54

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanotaanko näin.

Tuo oli oma tilanne parikymppisenä.

Sitten päädyin töihin alalle jota pidetään todella emdiaseksikkäänä ja sellaisena jossa uidaan menestyksessä ja kansainvälisyydessä.

...tosin toimenkuvani oli arkisempaakin arkisempi, mediaseksikkäällä alallakin kun tehdään ne tavalliset työt joista ei makseta isoa palkkaa.

Oli hauskaa verrata naisten reaktioita kolmessa eri tilanteessa:

a) ennen työllistymisä jänskälle alalle

b) kun naiset kuulivat alasta jolla työskentelen

c) kun todellinen toimenkuvani selvisi

Ero oli kuin yöllä ja päivällä. Ei minkäänlaista kiinnostusta -> naiset kiinnostuvat -> "...ai jaa..." naiset katoavat.

Luulivat että sinulla on ominaisuuksia joilla selviää sillä mediaseksikkäällä alalla ja sitten selvisi ettei olekaan. Nyt kun tiedät mikä megaflaksi sillä alalla on, miksi et siirry alalle? Ai niin kun susta ei ole siihen.

Tuohon jo vastattiinkin, mutta ei se niistä ominaisuuksista ole kiinni.

Tunnen itse harrastuksen kautta monia musamaailman kasvoja, kuuluisiakin. Ihan samoja tyyppejä ovat kuin ennenkin, ei vähän yksinkertaisesta ja viinaan menevästä kaverista mitään älykköä, tiedemiestä ja runoilijaa tule.

Sellaisena tuollainenkin kaveri kuitenkin nähdään, kun bändi on suosittu.

Kyllä se raha/status vaan luo ihmeellisen sädekehän pään ympärille.

Just just. No mikä sua estää ryhtymästä muusikoksi kun riittää että on tyhmä ja juo viinaa? Sullahan on omasta takaa jo kaikki vaadittava. Millään tavallahan ei eroa tavan tallaajasta mies joka menee laulamaan ja soittamaan ihmisjoukon eteen. Miten olettekin niin kyvyttömiä analysoimaan mitään...

Kuka sanoi etten ole muusikko?

Kuuluisissa bändeissä on muuten aika paljon tyyppejä jotka eivät tee biisejä, sanoita, tai edes osaa soittaa hyvin.

Ja jos tämä ei vakuuta, niin nekin tuntemani tyypit jotka osaavat, osasivat sitä jo ennen kuin bändi nousi suosioon. Naismenestystä se ei kuitenkaan tuonut. Ja jos bändin suosio hiipuu vaikkapa muodin takia, niin hiipuu naissuosiokin.

Voit käännellä asian miten päin haluat. Lopputulos kuitenkin on että kuuluisuus ITSESSÄÄN oli se mikä ratkaisi. Ei lahjakkuus, ahkeruus tai mikään muu.