Onko painolla isokin merkitys miehen saamisessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh... Sillä painolla on siinä mielessä merkitystä, että jos nainen itse pitää "vääränä", niin miehetkin tämän vaistoaa. Ja kyllä melkein jokaisen kokoiselle naiselle on aina löytynyt ottajansa ja löytyy jatkossakin. Sanoin melkein, koska tietenkin sairaalloinen yli- tai alipaino voi olla ongelma. Ja siksi toiseksi, onko sellainen mies itse ottamisen arvoinen, jos hänet saa vain "hoikkana ja urheilullisena"? Saattaa olla, että toisen raskauden jälkeen onkin "kasvettu erilleen" eikä toinen "ole enää se ihminen jonka kanssa mentiin naimisiin."

Mitä tulee väitteisiin hoikkuuden ihannoimisesta, minusta juurikin 2020-luvulla on ollut jo pitkään kauneusihanteena myös rehevä ja muodokas. Ja tämän lisäksi tietysti myös sporttinen ja poikamainen tai pieni ja siro tai pitkä ja hoikka...

On aina ihmetellyt, että jos me miehet olemme kauttaaltaan niin pinnallisia kuin te naiset usein väitätte, miksi te edes vaivaudutte etsimään parisuhdetta enää vuonna 2020? Kuka sellaisen pinnallisen moukan kanssa haluaisi olla.

Niin, itse en ole mikään komistus, enkä urheilullinen, eikä vientiä ole juurikaan ollut. Mutta onneksi tälläisenä "seinäruusuna" on oppinut lukemaan ihmisiä ehkä paremmin. Näin ollen on ollut helppo erottaa ne, jotka ovat olleet minusta kiinnostuneita. Ja kun se oma kauneus/komeus on siellä puolison silmässä, niin se pääse vuosien myötä rapistumaan.

M44

Olen monesta kohdasta samaa mieltä kanssasi.

Tartun kuitenkin toiseksi viimeiseen kappaleeseen: Naisethan nimenomaan eivät enää ole kovinkaan innokkaita olemaan ”pinnallisten moukkien” kanssa. Tämän näkee tälläkin palstalla - päivittäin useita ketjuja siitä, miten ”kiltti ja fiksu mies” ei kelpaa. Mitä nykytytöt sitten tekevät? Seurustelevat toisen tytön kanssa. Tämä on kasvava trendi, ja olenkin ollut kovasti huolissani niistä ihan kivoista ja fiksuista pojista, joille ei tyttöystävää riitä. Tytöt toki saavat seurustella itse valitsemansa kumppanin kanssa, tietenkin. Mutta mitä tekevät pojat? Syrjäytyvät ja alkavat kirjoitella nettiin naisvihajuttuja? En toivoisi tätä.

Kasvava trendi on että tytöt nimenomaan haluavat olla niiden pinnallisten moukkien kanssa. Luokalla on aina pari komeaa jätkää joilta löytyy ne haluttavat piirteet (pituutta ja komeutta, jo nuorena matala ääni, ihanan jännän röyhkeän itsevarma ja menevä käytös). Nämä kierrättävät tyttöystäviä.

Sen jälkeen aletaan puhumaan kuinka ei koskaan poikia ikinä.

 

Riippuu luokasta. Tiedän toisen asteen koululuokan, jolla puolet tytöistä on bi- tai homoseksuaali ja seurustelee toisen tytön kanssa. Yksikään poika tuolla luokalla ei seurustele, kuten ei kukaan heterotytöistäkään. Eräällä toisella luokalla lesboja on 30 % tytöistä. Tämä peruskoulussa. Pojat eivät ole nykytytöille ”se” juttu.

Mun luokalla peruskoulussa just kaikki kauniit tytöt oli lesboja, mutta poikia ei kiinnostanut, ne vouhaks vaan mopoista ja kaljasta. Lukiossa aika paljon myös lesboja, mut sinne valikoitu ne hiljaiset hikkepojat jotka ei todellakaan ketään kierrättännet vaan osallistuivat väittelyjoukkueisiin ja tiedekerhoihin. Amiksesta oli minunkin lukioaikoina poikaystäväni haettava, kun ei niistä lukionörteistä ollut mihinkään. Tällainen tää maailma nykyäön on, ette te sedät tajua.

Normaalipaino riittää yleensä, jos on ruma naama niin pitää kompensoida vähän enemmän, ja jos tahtoo 9-10-tason miehiä niin sot pitää ite olla vähintään sama. Mutta jos vaikka 4-5 riittää, niin normipaino on ainoa mitä tarvii.

Vierailija kirjoitti:

Ollessani Espanjassa huomasin, kuinka upeita naiset olivat vaikka kaikilla mittareilla ylipainoa oli. Vatsamakkaroista huolimatta kantoivat itsensä ylväästi, oli seksikkäitä toppeja, mekkoja, korkkareita... WAUTSI! 

Ja kun suomalainen nainen tekee samat, niin heti on palstamiesten kuoro huutamassa siiderivalasta ja ”voimaantunutta” kehopositiivista lehmää. Logiikka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh... Sillä painolla on siinä mielessä merkitystä, että jos nainen itse pitää "vääränä", niin miehetkin tämän vaistoaa. Ja kyllä melkein jokaisen kokoiselle naiselle on aina löytynyt ottajansa ja löytyy jatkossakin. Sanoin melkein, koska tietenkin sairaalloinen yli- tai alipaino voi olla ongelma. Ja siksi toiseksi, onko sellainen mies itse ottamisen arvoinen, jos hänet saa vain "hoikkana ja urheilullisena"? Saattaa olla, että toisen raskauden jälkeen onkin "kasvettu erilleen" eikä toinen "ole enää se ihminen jonka kanssa mentiin naimisiin."

Mitä tulee väitteisiin hoikkuuden ihannoimisesta, minusta juurikin 2020-luvulla on ollut jo pitkään kauneusihanteena myös rehevä ja muodokas. Ja tämän lisäksi tietysti myös sporttinen ja poikamainen tai pieni ja siro tai pitkä ja hoikka...

On aina ihmetellyt, että jos me miehet olemme kauttaaltaan niin pinnallisia kuin te naiset usein väitätte, miksi te edes vaivaudutte etsimään parisuhdetta enää vuonna 2020? Kuka sellaisen pinnallisen moukan kanssa haluaisi olla.

Niin, itse en ole mikään komistus, enkä urheilullinen, eikä vientiä ole juurikaan ollut. Mutta onneksi tälläisenä "seinäruusuna" on oppinut lukemaan ihmisiä ehkä paremmin. Näin ollen on ollut helppo erottaa ne, jotka ovat olleet minusta kiinnostuneita. Ja kun se oma kauneus/komeus on siellä puolison silmässä, niin se pääse vuosien myötä rapistumaan.

M44

Olen monesta kohdasta samaa mieltä kanssasi.

Tartun kuitenkin toiseksi viimeiseen kappaleeseen: Naisethan nimenomaan eivät enää ole kovinkaan innokkaita olemaan ”pinnallisten moukkien” kanssa. Tämän näkee tälläkin palstalla - päivittäin useita ketjuja siitä, miten ”kiltti ja fiksu mies” ei kelpaa. Mitä nykytytöt sitten tekevät? Seurustelevat toisen tytön kanssa. Tämä on kasvava trendi, ja olenkin ollut kovasti huolissani niistä ihan kivoista ja fiksuista pojista, joille ei tyttöystävää riitä. Tytöt toki saavat seurustella itse valitsemansa kumppanin kanssa, tietenkin. Mutta mitä tekevät pojat? Syrjäytyvät ja alkavat kirjoitella nettiin naisvihajuttuja? En toivoisi tätä.

Kasvava trendi on että tytöt nimenomaan haluavat olla niiden pinnallisten moukkien kanssa. Luokalla on aina pari komeaa jätkää joilta löytyy ne haluttavat piirteet (pituutta ja komeutta, jo nuorena matala ääni, ihanan jännän röyhkeän itsevarma ja menevä käytös). Nämä kierrättävät tyttöystäviä.

Sen jälkeen aletaan puhumaan kuinka ei koskaan poikia ikinä.

 

Riippuu luokasta. Tiedän toisen asteen koululuokan, jolla puolet tytöistä on bi- tai homoseksuaali ja seurustelee toisen tytön kanssa. Yksikään poika tuolla luokalla ei seurustele, kuten ei kukaan heterotytöistäkään. Eräällä toisella luokalla lesboja on 30 % tytöistä. Tämä peruskoulussa. Pojat eivät ole nykytytöille ”se” juttu.

Mun luokalla peruskoulussa just kaikki kauniit tytöt oli lesboja, mutta poikia ei kiinnostanut, ne vouhaks vaan mopoista ja kaljasta. Lukiossa aika paljon myös lesboja, mut sinne valikoitu ne hiljaiset hikkepojat jotka ei todellakaan ketään kierrättännet vaan osallistuivat väittelyjoukkueisiin ja tiedekerhoihin. Amiksesta oli minunkin lukioaikoina poikaystäväni haettava, kun ei niistä lukionörteistä ollut mihinkään. Tällainen tää maailma nykyäön on, ette te sedät tajua.

Tämä on niin totta. Fiksut, kauniit, hoikat tytöt eivät välitä pojista, ja pojat puolestaan eivät välitä minkäänlaisista tytöistä vaan parveilevat keskenään mopoilla keulien ja nuuskamällejä syljeskellen. Ja sitten on ne rumat nörttitytöt ja -pojat, joista kukaan ei ole kiinnostunut. Näin 2020-luvun peruskoulussa.